21. syyskuuta 2014

Ypäjä kutsuu!

Pitkästä aikaa pientä päivitystä myös blogin puolelle. Nyt on lomat lusittu ja tänään olisikin aika palata Ypäjälle opiskelemaan, koulu tosin alkaa vasta huomenna. Minorkin on siis lomansa nyt viettänyt ja pikku hiljaa olisi taas tarkoitus päästä treenaamisen makuun. Itse olen ollut lähes koko loman vähemmän tai enemmän kipeänä, joten aluksi saadaan kyllä ottaa aika rauhasti. Tietenkin muutenkin oltaisiin aloitettu rauhassa kun poni on käytännössä seissyt kaksi viikkoa.


Pari kertaa kävin loman aikana Minoria moikkaamassa, toisella kerralla, viime perjantaina, jopa ratsastin vaikka yskä onkin vielä aika hirvittävä. Minor oli yllättävän hyvä siihen nähden ettei se ole mitään loman aikana tehnyt! Vähän se oli jäykkä vasemmalle, mutta kokonaisuudessaan kiva - vaikka ei me mitään kummempia tehtykkään.


Asiasta kukkaruukkuun, Minor on kotiutunut hyvin uuteen talliin. Ja minä rakastunut tallin kenttään! Kaiken positiivisen lisäksi on tietenkin myös jotain negatiivista, Minor nimittäin on ruvennut nirsoilemaan kivennäisten syömisessä. Ei toisaalta mitenkään outoa, sillä ei se ennenkään ole niitä innokkaasti syönyt ja nyt kun kivennäinen vaihtui mineral plussasta pelkkään mineraaliin (ns. hiekkakivennäinen) ei tunnu maistuvan ollenkaan. No pitääpä kehitellä joku kikka millä saadaan kivennäisetkin maistumaan, ei mitään sen vakavampaa onneksi. Nyt pitäisi vielä pakkailla viimehetken tavarat ja sitten nokka kohti Ypäjää!


Loppuravailua, kuskin jalka ja katse melkein oikeassa paikassa

11. syyskuuta 2014

Syksy tuo mukanaan ainakin nuhan


Oho! Teitä lukijoita on kertynyt jo huimat 200! Ihan uskomatonta. Mitään suurempia en nyt voi lupailla "palkinnoksi" tästä, mutta jos te haluatte kysellä niin teen mieluusti kysymyspostauksen. Ajattelin, että näin uudetkin lukijat pääsisivät helpommin mukaan ja muutenkin kysymyspostauksia on aina mukava tehdä :) Lisäksi olen toteuttamassa toisenkinlaisen erikoispostauksen, kunhan opiskelut taas jatkuvat.



Tällä hetkellä tilanne on siis se, että minulla on syysloma ja Minor viettää myös syyslomaa Ypäjällä. Loman kunniaksi sain flunssan ja nyt olen pari päivää sitä koittanut parannella. Pitää koputtaa puuta, mutta nyt tuntuu onneksi, että ollaan voiton puolella ja viikonloppuna olisikin tarkoitus käydä moikkaamassa ponia. Kuvat ovat muuten vikalta kerralta kun Solsikessa treenailtiin, tällöin myös äitini uskaltautui ensimmäistä kertaa hevosen selkään! Ja Minor oli kyllä super alkeisratsu :)

1. syyskuuta 2014

Mietiskelyä ja tulevan suunnittelua

Eilen oli vuorossa rentoa jumppailua ja palauttelua kisojen jälkeen. Jumppailtiin pitkälti käynnissä taka- ja etuosakäännöksillä ja poni oli melkoisen mukava. Vähän kireän oloinen, mutta muuten hyvä. Tänään olikin vuorossa ansaittu vapaa, vaikka olisi tuon varmasti voinut liikuttaakkin - sen verran touhukkaan näköisenä aina tapitti kun kuljin ohi (harjaamassa ja rapsuttelemassa kävin kuitenkin).


Pari päivää olen myös mietiskellyt menneitä kisoja. Sitä mikä meni hyvin ja missä on vielä petrattavaa. Nyt on hirveän hyvä fiilis ja intoa treenaamiseen sekä valmentautumiseen riittäisi vaikka kuinka! Mutta arvatkaapa onko mahdollisuuksia? Ei.

Viimeinen työssäoppimisviikko käynnistyi ja 8.9 pitäisi pakata poni koppiin ja ajella takaisin Ypäjälle. Koulu minulla jatkuu kuitenkin vasta 21. päivä, eikä minulla tietenkään ole mitään paikkaa Ypäjällä jossa voisin yöpyä. Eikä tule kuuloonkaan, että ajaisin 160km/pv hoitamaan ponia kahden viikon ajan. Argh! Eli vaihtoehdot: 1. nukun ponin karsinassa 2. poni saa kahden viikon loman jonka aikana käyn pari kertaa sitä moikkaamassa. Tietenkin todellisuudessa vaihtoehtoja on vain yksi ja se on vaihtoehto nro. 2.


Treenaus siis pysähtyy ja joudutaan "aloittamaan alusta". Taas. Mutta ei anneta sen nyt masentaa, sillä Ypäjällä pitäisi olla hyvät mahdollisuudet aloittaa kunnolla valmentautuminen ja sitä kautta päästä jossain kohtaa oikeasti kisaamaankin. Nyt nautitaan täällä hyvistä treenimahdollisuuksista ja treenaillaan rennosti keskenään mitä nyt tässä viikon aikana vielä keretään :)

Postauksen kuvista kiitos Suvi Tuomela!

30. elokuuta 2014

Maailman onnellisin ponityttö!

En voi oikein vieläkään uskoa tätä todeksi! Aloitan nyt kuitenkin kertomalla meidän kisapäivästä ihan alusta alkaen, enkä paljasta vielä tulosta, vaikka otsikosta voi paljon päätellä ja monessa paikassa tieto onkin esillä.


Kasin jälkeen heitin ponin tarhailemaan ja menin itse vielä nukkumaan kunnes äiti ajeli Tampereelta kisahoitajaksi :) Ahkera kisahoitajani oli paikalla noin 9.30, ja kympin aikoihin lähdettiin katsomaan alkanutta luokkaa. Katsottiin melkein kokonaan ensimmäinen luokka, jonka jälkeen käytiin syömässä.


Ruokailun jälkeen törmäsin entiseen ratsastuksenopettajaani, joka itse asiassa ratsasti Minoria vuonna 2012 mestaruuksissa! Juteltiin kaikenlaista ja tulipa hän moikkaamaankin poikaa, jonka jälkeen me hipsittiinkin sisälle valmistautumaan.

Tässä vaiheessa myös isäni saapui paikalle, joka oli tietenkin tosi mukava juttu! Kunnon tsemppausporukka siis mukana :) Minor oli ollut tarhassa melko levoton ja syönyt huonosti, mutta karsinassa oli normaali itsensä. Muutenkin sai kyllä olla ylpeä taas kerran fiksusta orista.


Verkkaan menin hieman ennen kahtatoista, oma rata alkoi 12.35. Verkassa Minor oli mukavan reipas ja ryhdikäs, mutta vähän paremmin olisi voinut kuunnella vasenta pohjetta. Lisäksi olisin voinut ratsastaa sen kevyemmäksi edestä, mutta olin muuten verkkaan todella tyytyväinen.

Oltiin mestaruusluokassa ensimmäisiä lähtiöitä. Ensimmäistä kertaa oli hirveän mukava ratsastaa radalla vaikka kyllä jännittikin (sopivasti)! Tehtiin omaan makuun tasainen ja perushyvä rata, jossa tuli yksi selkeämpi virhe, muuten tasaisesti. Tämä yksi selkeämpi virhe oli laukkalävistäjällä, jossa laukka putosi hieman liian aikaisin. Pisteitä saatiin yhteensä 327 eli 65,4%.

Kattokaa ny ku toinen on ylpeenä!

Loppu iltapäivä menikin jännittäessä sitä kuinka moni menee ohi ja päästäänkö palkintosijoille! Minor pääsi odottelemaan karsinaan ja syömään päiväheiniä, itse katselin kisoja. Paljon oli porukkaa ja hienoja hevosia! Loppujen lopuksi sijoitus oli 4/19 ja päästiin palkintojen jakoon (5 sijottui) eli ei kaikki työ ihan hukkaan ole mennyt :)

Minor oli palkintojen jaossa hirmuisen täpinöissään, tuntui kyllä tietävän mikä oli homman nimi. Itse olin elämässäni ensimmäistä kertaa palkintojen jaossa (ellei leirikisoja lasketa...) ja vau mikä fiilis! Oli hurjaa lähteä kovien paineiden alla vielä tuon tasoiseen porukkaan ja nyt voi olla ihan super onnellinen sekä ponista että omasta ratsastuksesta. Kisoissa oli tosiaan mukana ammattiratsastajia ja paineita lisäsi se, että Minor oli vuonna 2012 sijoittunut neljänneksi eli piti vähintään siihen yltää vaikka ihan harjoitusmielessä todellisuudessa mukaan lähdettiin, enkä ikinä olisi uskonut, että todella tämä tulos olisi mahdollinen! Huomenna otetaankin sitten rennommin, vaikka kisathan täällä meillä Solsikessa jatkuvat ;)


Huh huh, tekstistä tuli varmaan aika kamala sekasorto! Mutta pistetään sen piikkiin, että olen vieläkin ihan sekaisin tästä sijoituksesta - tuli sen verran puskista. Mutta nyt pitää painua nukkumaan, että jaksaa painaa vielä huomenna kisoissa toimihenkilönä ;) Meidän rata tuli videoitua, lupaan julkaista sen jossain välissä täälläkin!

Mestaruusluokan sijoittuneet
1. Noora Nisula - Kotalan Glimrende Rosa 71,6%
2. Emma Tuominen - Usvaniityn Midnattsprinsesse 70,0%
3. Elin Magnusson - Trolleman av Nordhaug 67,4%
4. Erica Lindfors - Minor II 65,4%
5. Roosa Kujanpää - Haavanesko 64,1%

26. elokuuta 2014

Alkuverkka videota ja pikakuulumiset

Ehdin tänään istahtamaan koneelle peräti niin pitkäksi ajaksi, että sain koostettua viime sunnuntaina kuvatusta alkuverkasta pienen videopätkän, jes! Taitaa muuten olla ensimmäinen video minkä julkaisen Minorin ja mun ratsastuksesta? Paljon vähemmän on nykyään tullut kuvattua videoita, sillä silloin kun saan jonkun kuvaamaan haluan mielummin kuvia, joten on jäänyt kyllä hyvin vähiin meidän videoinnit. Pitäisi varmaan ruveta harrastamaan useammin, sillä siitähän näkee vielä paremmin miten on mennyt. Tämä pätkä tosiaan vain alkuverkoista.



Loppuksi vielä pikaiset kuulumiset. Maanantaina mulla oli taas "maanantai fiilis", jonka onnistuin TAAS tartuttamaan poniin. Treenikin oli siis vähän sen mukainen, ihan ok hyvin meni, mutta kuski oli turhan hutilo eikä ponikaan keskittynyt 100%:sti. Mentiin kertaalleen rata läpi alku- ja loppuverkkojen lisäksi, jonka jälkeen lähdettiin köpöttelemään maastoon. Ratsastuksen jälkeen jaksoin kuitenkin puunata ponin oikein kunnolla, mm. siistin harjan ja selvitin hännän kunnolla.

Tänään oli sentään vähän parempi treenausfiilis! Niinpä treenailtiin maneesissa peruutuksia ja laukkalävistäjiä. Juu-u, sujui paremmin kuin eilen, mutta edelleen olisin kaivannut ponilta lisää keskittymistä - puolet treenistä piti jännittyneesti kuunnella sähkölankojen "napsumista", ennen kuin kuski tajusi mennä kiskomaan sähköt pois päältä... No, onneksi on vielä muutama päivä aikaa etsiä sitä hyvää fiilistä ja kokemustahan sinne kisoihin vaan mennään hakemaan! :)

24. elokuuta 2014

Kisat lähenee, jännitystä ilmassa!


Hui apuva! Vuonohevosmestaruudet ovat jo ensi viikonloppuna ja sehän tarkoittaa sitä, että kohta pitäisi ratakin opetella. Lisäksi hepan pitäisi olla valmis kisoihin (ja ennen kaikkea kuskin!) ja varmasti riittää tallillakin puunattavaa ennen kisoja. Onneksi ahkerat talkoolaiset ovat tänään hääräilleet tallilla ja saaneet paljon aikaiseksi :)


Itse tosiaan lomailin taas viikonlopun ja tänään saatiin pitkästä aikaa kuvia (ja videota) ratsastuksesta! Loppuviikosta olin taas niin rätti, etten vain yksinkertaisesti jaksanut kirjoittaa, mutta lyhyesti tiivistettynä Minor oli ihan jees ja maastossakin käytiin rentoutumassa perjantaina. Nyt olenkin suunnitellut tarkasti treenit ennen kisoja, joten ollaan kerrankin valmistauduttu niihin eikä mennä tuurilla ilman kummempia valmisteluja.


Ohjelmassa oli tänään vain ympyrällä pyörittelyjä vähän kaikissa askellajeissa ja taivutteluja. Lisäksi treenailtiin meille vaikeinta asiaa mitä radalta löytyy eli peruutuksia, vaihteeksi taas nekin sujuivat ihan hyvin tuloksin. Aika hyvät on siis fiilikset ainakin tällä hetkellä kisoja ajatellen, vähän poni voisi olla energisempi, mutta toisaalta se varmaan kasvaa taas ainakin ryhdikkyyttä 10cm kun paikalla on muitakin hevosia ;)


Itse kun osaisi vielä olla jännittämättä liikaa ja muistaa ratsastaa rennosti (muttei liian!) niin olisi tosi hyvä! :D Minulla on nimittäin paha tapa, että unohdan esimerkiksi hengittää radalla kun on mukamas niin jännää ja tämä nyt pakostakin vaikuttaa myös hevoseen - eikä positiivisesti!


Onko muita kisajännittäjiä? Entä vinkkejä miten pysyä rentona kisapäivänä, verkassa, radalla?

18. elokuuta 2014

Nyt meidätkin löytää facebookista!

Eli vihdoin viimein jaksoin tehdä meille oman facebook sivuston, nyt vain kaikki peukuttelemaan! :)


Löydät perille joko hakemalla facebookista "Kilo Kirsikoita" tai klikkaamalla TÄSTÄ! (Myös sivupalkkiin tulossa linkki, mutta nyt pitää rientää tallille, joten se sitten aikanaan)