16. marraskuuta 2014

Kuluneen viikon kuulumiset


Nyt saattekin pitkästä aikaa tavallista enemmän kuvia, sillä kuvia on viime perjantailta ja pari hassua kuvaa myös tältä päivältä. Kulunut viikko meni vielä tavallista rennommissa meiningeissä, mutta nyt pitäisi taas päästä treenailemaan kunnolla. Keskiviikkona juoksutin Minorin kevyesti, se oli ihan jees, mutta jotenkin apaattisen oloinen loppukäyntejä talutellessa. Mittasin tallissa lämmöksi 38.5, ei siis vielä varsinaisesti lämpöä, mutta normaalia korkeampi. Torstaina oli lämpö kuitenkin laskenut, eikä se ole sieltä enää noussut, joten säikähdyksellä selvittiin.


Torstaina ratsastin käyntipainotteisesti. Väistöjä, etu- ja takaosakäännöksiä sekä pysähdyksiä. Minor oli edelleen melko tahmea ja vetelän oloinen, mutta suoritti tehtävät kuitenkin puhtaasti ja rennosti. Ravia ja laukkaa otettiin tasan muutamien ympyröiden verran. Mielessä pyöri raudan puutostila ym. kun ei Minor nyt tavallisesti ihan noin vetelä ole, vaikka välillä vähän nukkumatti onkin. Toinen vaihtoehto oli vain tylsistyminen, joten ennen rauta-arvojen tutkimista oli tarkoitus käydä maastossa piristymässä.


Perjantaina kuitenkin pyörittiin kentällä, tosin pitkästä aikaa ilman satulaa. Treenailtiin yksinkertaisesti ympyröillä kaikissa askellajeissa. Loppua kohden Minor alkoi kuin alkoikin työskennellä kunnolla, mutta paljon taas sai töitä tehdä. Minor kun ei mitään anna ilmaiseksi, mikä tietenkin on ihan hyvä juttu ettei kuski pääse vain matkustelemaan. Laukka sujui perjantaina ravia paremmin ja kuski olikin hymy korvissa koko laukkatyöskentelyn ajan.


Lauantaina Milla kävi ratsastamassa, ei siis vieläkään maastoilua. Mutta Minor oli mennyt kivasti, joten ehkä se vaati vain hieman patistusta taas päästäkseen oikeaan työskentelyfiilikseen. Tänään kuitenkin oli vihdoin vuorossa maastoilu. Ei mikään järkyttävän pitkä, mutta varmaan semmoinen suurinpiirtein tunti.


Minor oli ihan täpinöissään jo ensimmäisessä ravipätkässä ja laukkapätkillä oltiin sitten vielä innokkaampia! Kyllä oli pirtsakka ja menohaluinen poni alla. Hetkellisesti laukkapätkien aikana jopa joutui miettimään, että löytyykö niitä jarruja sittenkään. Onneksi Minor on sen verran fiksu herrasmies, että vaikka välillä vähän tekee mielikin rallitella, niin kyllä ne jarrut sieltä aina löytyy. Selkeästi siis piristi poikaa, mutta täytyy nyt vielä seurailla.


Alkavalla viikolla olisi tarkoitus jatkaa maastoilua sekä treenailla toivottavasti myös kentällä kouluratsastuksen merkeissä. Minulla itsellä alkaa huomenna talliviikko, joten blogin puolella taas vaihteeksi varmasti hiljaisempaa kun ei koneelle ehdi istahtamaan. Koitan päivitellä kun on talliviikosta selvitty.

11. marraskuuta 2014

Erityisen aktiivinen bloggaaja ilmoittautuu


Minorin mielipide koko kuvausyrityksistä ilmenee loistavasti oikeanpuolisesta kuvasta :D

Blogi on viettänyt mukavan tovin hiljaiseloa, mutta eiköhän pikkuhiljaa päästä taas elävien kirjoille. Vaikka ankean harmaata, pimeää ja kuraista nyt tuntuu olevankin joka päivä (eikä edustavia kuvia tunnu saavan, vaikka kuinka yrittäisi!).

Minor on viihtynyt hyvin "uudella vanhalla" tallilla, samoin minä :) Nyt tosin meillä on ollut pieni tauko treenaamisesta, sillä Minorilla oli rokotus viime viikon torstaina. Samalla raspattiin myös hampaat, joista löytyikin paljon raspattavaa. Innolla odotan pääseväni ratsastamaan ja vertailemaan onko eroa tuntuman hyväksymisessä ym.! Minor on saanut täysin lomailla, tänään kävin vähän taluttelemassa ja huomenna olisi tarkoitus juoksuttaa kevyesti.

Voi apua ponin häntä on hirmu lyhyen näköinen, mutta eiköhän se taas kasva kesäksi (kurakelien takia vähän lyhyempi malli tällä hetkellä)

Maanantaina äiti oli mukana ja koitettiin räpsiä jollain tavalla edustavia kuvia pojasta, mutta arvatkaapa vain onnistuiko! Minor on kyllä harvinaisen epäkuvauksellinen poni; aina pitää olla korvat luimussa tai vähintäänkin nukahtaa pystyyn. Ei auta pussien rapistelut tai ihmisen hyppelyt tai muut kummallisuudet. Täytyisi varmaan tuoda kiimainen tamma 5cm päähän, niin ehkä sitten saataisiin esiin se kadonnut ryhdikkyys ;) Toisaalta täytyy olla tyytyväinen, nimittäin Minor seisoo kuin tatti näyttelyasennossa ja on erittäin helposti korjattavissa jos johonkin suuntaan vahingossa liikahtaa.

Haluaisitteko kenties taas vaihteeksi jotain erikoispostausta? Mistä? Minulla olisi taas vaihteeksi inspiraatio tehdä joku erikoispostaus blogin puolelle kun täällä tuntuu olevan muuten niin kuollutta...

31. lokakuuta 2014

Pää kolmantena jalkana paikasta toiseen


Nyt ollaan päästy taas hieronnan jälkeen treenaamisen makuun enemmissä ja vähemmissä (lähinnä vähemmissä) määrin ja tänään oli hieman spesiaalimpi päivä, josta aktiivisimmat lukiat ovat voineet saada vihiä jo facebookin puolella. Ensin kuitenkin hieman "treenikuulumisia".

Maanantai ja tiistai vietettiin tosiaan vapaapäivinä hierojan ohjeiden mukaisesti. Keskiviikkona oli vuorossa kevyt läpiratsastus. Itse olin koulussa ratsastanut tunnilla Uraali nimisen suomenhevostamman ja vaihteeksi keli oli aika kamala, joten läpiratsastus oli melkoisen kevyt ja tyyliltään askellajit nopeasti läpi. Niinpä en myöskään osaa sanoa oliko Minor erityisesti parempi kuin ennen hierontaa, aavistuksen rennompi ja pehmeämpi ehkä. Moitittavaa ei kuitenkaan ole, Minor oli kivasti kuulolla vaikka ei kauaa mentykkään. Pyörittelin kevyessä ravissa ja laukassa pääty-ympyröillä, sekä kevyessä ravissa muutamilla volteilla. Siinä se hurja läpiratsastus sitten olikin.

Aiemmin kyseisenä päivänä tosiaan minulla oli ratsastustunti ja yllätyin positiivisesti siitä kuinka hyvin se sujui. Ratsastin Uraalilla ensimmäistä kertaa ja lukuunottamatta oikeaa laukkaa tunti sujui ihan mukavasti. Tietenkin on aivan erilaista (ja vaikeaa) ratsastaa opiston hevosilla, jotka ovat kuin tiiliseiniä etenkin kyljistään - mutta yllättävän paljon saatiin hyviä pätkiä ja jäi todella kiva fiilis!

Torstaina piti Minorin kanssa treenata hieman rankemmin, mutta kuinka ollakkaan en edes ehtinyt ratsastamaan ponia! Koulua oli nimittäin klo 08.00-17.30 ja 20:30-22:00, joka taas johtui siitä, että olin valmistelemassa tänä viikonloppuna käytäviä hallikoulumestaruuksia. Lisäksi yhdeksi tunniksi oli merkitty Richard Whiten valmennus, joka hieman venähti. Sinäänsä harmitti kun ei kerinnyt liikuttamaan Minoria, mutta toisaalta oli upea seurata kouluratsastusgurun valmennusta ja saada tukea omalle ajatusmaailmalle. White keskittyi hyvin pitkälti täysin samoihin asioihin kuin minä ratsastaessa ja tietenkin poimin pieniä vinkkejä myös meidän treeneihimme. Kaiken lisäksi ymmärsin pääpiirteittäin kaiken vaikka valmennus oli englanniksi, hyvä minä! :D

Sitten päästäänkin tähän päivään. Itse olen töissä koko viikonlopun hallikoulumestaruuksissa - sihteerinä ja tulospalvelussa, mutta onneksi aikataulut ovat sellaiset, että ehdin hyvin hoitamaan myös Minorin. Kisat tosiaan alkoivat jo tänään ja kävinkin aamupäivällä tallilla. Tai oikeastaan meillä oli tänään muuttopäivä!

Minor muutti tänään takaisin tallille, jossa se oli koko viime syksyn ja kevään. Ollaan siis jonotettu sinne jo syyskuusta alkaen ja oli kyllä todella mukava päästä takaisin! Minorkin tuntui tuumaavan samaa ja jäi tyytyväisenä mutustelemaan päiväheiniä. Aamupäivä koostui siis ponin ratsastuksesta "uudelle vanhalle" tallille ja tavaroiden kiikuttamisesta autolla. Minor osoitti taas olevansa luottoratsu käyttäytymisellään; ei pelottanut traktorit, rekat, kaivinkoneet eikä ison sillan ylittäminen tai keskustassa kulkeminen. Kyllä se vaan on niin fiksu kaveri :) Koitan räpsiä jossain vaiheessa jotain kuviakin piristykseksi, tätä postausta kuvittaa I-tallin nurkalta otettu panorama kuva.

26. lokakuuta 2014

Kuluneen viikon kuulumiset

Kuluneen viikon aikana ehdittiin niin treenailemaan sileällä kuin myös maastoilemaan. Alkuviikko sujui sileällä treenailun merkeissä, josta jo raportoin aikaisemmin, sen jälkeen käytiinkin luokkalaisen ja hänen hevosensa kanssa maastossa keskiviikkona. Minor käyttäytyi mallikkaasti, vaikka en muuta olettanutkaan.

Torstaina pidin tuntia Millalle, joka liikuttaa Minoria aina silloin tällöin kun en itse kerkeä. Milla on nyt käynyt jo muutaman kerran ja torstaina Minor näyttikin jo hetkittäin mukavan rennolta. Toisaalta kiva, että on joku joka voi hoitaa ponia kun itse ei ehdi, mutta toisaalta olen aika ylisuojeleva omistaja ja ajatus siitä, että joku muu ratsastaa Minoria on vähän niin ja näin.

Perjantaina ratsastin taas itse, tosin aivan hetken, sillä ulkona oli aivan järkyttävä tuuli (+ kenttä oli melkoisen kova)! Minor oli kaikesta huolimatta yllättävän mukava. Lauantaina Milla kävi ensimmäistä kertaa itsenäisesti ja oli ilmeisesti mennyt ihan hyvin. Tänään olikin sitten vuorossa hieronta.

Minor nautti hieronnasta ja hyvä, ettei nukahtanut pystyyn! Kaulan ja etupään lihakset (mm. lavat) olivat hyvällä mallilla, ei jumeja. Sen sijaan selästä löytyi kireyttä, jota osasinkin odottaa. Oikealta puolelta kireyttä löytyi pitkästä selkälihaksesta ja vasemmalta puolelta lannelihaksessa. Takaosa oli ylipäätään hieman jumisempi, mutta kokonaisuudessaan myös selän lihakset saatiin pehmenemään hieronnan aikana. Minor sai perinteisen hierontakäsitttelyn sijaan OTE-hieronnan, ensi kerralla luultavasti perinteinen hieronta. Hieroja suositteli Minorille BOT-loimea, joten täytyykin pitää silmällä jos jostain saisi käytettynä halvemmalla. Nyt lepäillään pari päivää ja sen jälkeen aloitellaan kevyesti taas treenaileminen.

21. lokakuuta 2014

Ja taas mennään!

Huhhuh! En tiedä miten voi ollakin näin väsynyt, kai se johtuu siitä että tämä viikko on ollut harvinaisen "raskas" eli päivittäin on ollut useampi kuin yksi tunti. Enköhän mä kumminkin selviä hengissä, ei koulu sentään niin raskasta ole! Meillä oli Minorin kanssa eilen taas oikein maanantai känkkäränkät. Juuri kun viime maanantaina hehkuttelin, että ollaan päästy maanantain pahasta karmasta!

Oikein mikään ei tuntunut onnistuvan ja kyllä taas harmitti, vaikka eipä tuo poni ole ns. huono huonoinakaan päivinä, ero on vain melkoinen kun se on yleisesti niin tasaisen hyvä. Onneksi tänään oli eri fiilikset! Tänään nimittäin treenit sujui loistavilla fiiliksillä vaikka alussa kuski saikin olla tarkkana, ettei rento alkuravailu muutu kauheaksi kaahottamiseksi.

Minorista on oikeasti kuoriutunut ihanan herkkä hevonen kun sitä on oppinut ymmärtämään. Nyt vain on myös itse tajunnut, että se on omalla tavallaan todella haastava ratsastaa, jos tavoitteena on saada poni liikkumaan rennosti ja oikein päin. Tänään löydettiin kuin löydettiinkin tuo eilen kadoksissa ollut rentous ja työskentely oli taas ihanaa, helppoa, mukavaa ja rentouttavaa ratsastajallekkin!

Keskityttiinkin tänään pitkälti rentouteen, joten jätettiin myös harjoitusravi vähemmälle - Minor, kuten varmasti moni muukin hevonen, käyttää rohkeammin selkäänsä kevyessä ravissa, vaikka itselle se harjoitusravi on ollut aina helpompaa. Niinpä pyöriteltiin tänään isoja voltteja kevyessä ravissa ja tehtiin käyntisiirtymisiä pitkillä sivuilla. Pitkät sivut siis mentiin harjoitusravia, rentous säilyi kuin säilyikin myös läpi siirtymisien.

Laukassa sain tänään pienen "ahaa" elämyksen ja tajusin, että Minor täytyisi laukassakin saada oikeasti ensin rennoksi (etenkin niskastaan!) ennen kuin laukkaa varsinaisesti rupeaa työstämään. Niinpä jumppailin ponia ihan reilusti taivutellen ja jopas jotain aika pian poni oli yllättävänkin rennon oloinen! Kokonaisuudessaan siis todella onnistuneet treenit vaikka lähinnä jumppailuun keskittyynkin :)

Sain myös tänään itseäni vihdoin niskasta kiinni ja varasin Minorille hierojan sunnuntaille. Jes! Nyt jännätään minkälaista palautetta tulee ja löytyykö jumeja, toivotaan parasta ja pelätään pahinta. Lisäksi pitäisi huomenissa varailla marraskuun alkuun rokotus sekä raspaus, kyllä nyt tuntuu taas olevan kerralla paljon puuhasteltavaa! Mutta kun saa nämä asiat pois päiväjärjestyksestä niin tiedän, että olo on kyllä taas tyytyväinen ja rauhallinen ainakin hetken :D

18. lokakuuta 2014

Ryhdikkyyttä ja vatsalihastreeniä

Perjantaina sain taas kivoja kuvia kun äitini tuli hakemaan minua Tampereelle. Valitettavasti koneeni sanoi itsensä irti, joten julkaisen tässä postauksessa vain muutaman kuvan ja etukäteen varoitan, etten tiedä milloin seuraavan kerran pääsen kirjoittelemaan. Nyt kuitenkin perjantain treeneihin.

Kenttä oli aluksi melko jäinen, joten tarkoitus oli treenata vain kevyesti. Kamalaa kuinka yllättäen se talvi lähenee kun nyt on jo kenttäkin jäässä... Onneksi muutenkin oli tarkoitus ottaa kevyemmin, sillä tänään ponilla on vapaapäivä. Alkuverkan lisäksi perjantaina keskityttiin pyörimään ympyröillä ja hakemaan liikkeeseen hieman lisää ryhdikkyyttä.



Minor on siitä ihana hevonen, että sen selkään uskaltaa laittaa kenet tahansa, mutta siinä on myös haastetta kokeneemmille ratsastajille. Poni ei nimittäin ilmaiseksi liiku ryhdikkäänä ja kuski laitettiinkin oikein kunnolla töihin! Omat vatsalihakset ovat ihan säälittävässä kunnossa, joten mentiin lähinnä aina muutama ympyrä ja sitten lepäiltiin hetki ennen kuin jatkettiin. Täytyisi selkeästi itse ruveta ratsastuksen ohella treenailemaan, sillä olisihan se upeaa, että jossain vaiheessa jaksaisi ratsastaa ponin ryhdikkäämmässä muodossa esimerkiksi kokonaisen kouluohjelman ajan. Nyt siis vaan reeniä, reeniä ja reeniä ;)



Minorin selkään tosiaa uskaltaa laittaa kenet tahansa, kuten aikaisemmin mainitsin. Niinpä äitini pääsi toista kertaa Minorin kyytiin. Tällä kertaa uskallettiin jo kiertää koko kenttää ja muutamat pysähdyksetkin otettiin! Täytyy varmaan ruveta varomaan ettei äiti kohta varasta ponia multa kun innostuu kohta ratsastuksesta ihan kokonaan :D Lopuksi räpsittiin myös muutamia poseerauskuvia, mutta julkaisen niitäkin ehkä myöhemmin kuten ratsastuskuviakin. Nyt riennänkin uutta tietokonetta metsästämään!

Hymypojalta syysterkkuja lukijoille!

16. lokakuuta 2014

Erikoispostaus: Opiskelu Ypäjän hevosopistolla

Aloitin jo kertaalleen kirjoittamaan tätä erikoispostausta, mutta aihe osoittautui yllättävän hankalaksi. Nyt kuitenkin päätin ryhdistäytyä ja yrittää uudelleen. Tämä teksti siis käsittelee opiskelua Ypäjän hevosopistolla ja toteutan tämän lukioiden toiveesta.

No aloitetaanpa vaikka perusasioista. Ypäjän hevosopisto on Suomen suurin sisäoppilaitostyylinen hevoskoulu, joka kuitenkin muistuttaa pitkälti aivan tavallista 3 vuotista ammattikoulua. Suurimpana erona opistolla on varmasti se, että lähes jokainen opiskelija asuu viikot opistolla ja käy kotona vain viikonloppuisin sekä lomilla (pakko ei ole siis täällä asua, mutta koulu tarjoaa ilmaisen vaihtoehdon asua asuntolassa muiden luokkalaisten kanssa). Tietenkin myös suurin osa opiskeltavista aineista on hevosaiheisia tai alaan liittyviä.


Minun luokkani on HHpk13a. HH on lyhenne hevostenhoitajasta, eli valmistuessa minusta tulee ammatiltani hevostenhoitaja. Pk tarkoittaa peruskoulupohjaista, eli kyseiselle linjalle voi hakea suoraan peruskoulun jälkeen. Lopussa onkin ihan loogisesti pääteltävissä aloitusvuosi sekä kirjain, joka kertoo että olemme a -luokka.

Vaikka tälle linjalle olisi päässyt suoraan peruskoulun jälkeen, olen minä käynyt 2-vuotta lukiota ennen opistolle siirtymistä. Meidän luokalla onkin useampi, jotka ovat opiskelleet aikaisemmin jossain muualla. Nykyään käsittääkseni on kuitenkin lähes mahdotonta päästä peruskoulupohjaiselle linjalle muuten kuin suoraan peruskoulusta, joten jos haaveilee esimerkiksi Ypäjälle pääsystä ja on jo lukiossa, kannattaa käydä se lukio loppuun ja hakea vasta sen jälkeen.

Koska minulla on kaksi vuotta lukio-opintoja takana on opiskelu minun osalta suhteessa kevyempää. En siis opiskele uudestaan ns. perusaineita (äidinkieli, ruotsi, englanti jne.), enkä täten myöskään tässä postauksessa niitä käsittele. Opiskeluihin kuitenkin kuuluu siis myös "tylsiä aineita", jotka eivät liity hevosiin - tosin esim. kielissä on myös ammatillinen puoli.

Näiden lisäksi opiskelu sisältää tietenkin paljon hevosaiheisia aineita. Tunnit kestävät 90min, vaikka usein käytännön tunneille on varattu tuplatunti eli 2x90min. Teoriatunteja on mm. aiheista; varusteoppi, anatomia & fysiologia, ruokinta, hevoskasvatus ja yrittäminen. Käytännön tunteja on myös useampia, joten luettelen niitäkin vain muutaman; ratsastus, valjastus & ajaminen, varsanopettaminen ja varusteoppi myös käytännössä eli korjaamme ja teemme varusteita.

Ensimmäisenä vuonna keskitytään pitkälti perusopintoihin ja käydään teoriassa paljon perusaineita (äidinkieli, ruotsi jne.) läpi, mutta kyllä esimerkiksi ratsastamaankin pääsee.


Normaaleilla viikoilla koulupäivä on 8.00-16.30, maanantaisin koulu alkaa vasta klo 10 ja perjantaisin päättyy yleensä aikaisemmin (14.30 tms.). Tämä kuulosti alussa todella paljolta, mutta toisaalta kun asuu opistolla ei ole kiire kotiin ja mielestäni 30min "välitunnit" ovat paljon hyödyllisempiä kuin 15min happihyppelyt. Puolessa tunnissa kun ehtii jotain tehdäkin, eikä vain rampata luokasta toiseen. Lisäksi päivällä on 1,5h ruokatauko, joten syömään ainakin kerkiää! Minulla on kuitenkin ollut paljon lyhyempiä päiviä kun suurin osa perusteoriatunneista on jo suoritettu, joten koulun rankkuudesta en kommentoi sen kummemmin - onhan se hirmu rankkaa kun päivittäin on koulua yleensä jopa tunti tai kaksi! :D

Ruokailu on ilmainen ja kattava. Arkisin opiskelijoille kuuluu aamupala, lounas sekä päivällinen - iltapala hankitaan itse. Sanotaan, että täällä ei pääse ainakaan laihtumaan - joka kertoo varmaan paljon ruuasta ;) Viikonloppuisin ruokailu on ilmainen vain tallivuorossa oleville ja toimii muuten samalla periaatteella. Ainoa poikkeus viikonlopun ruokailussa on, että sunnuntaisin ei ole päivällistä, vaan tallivuorossa olevat saavat eväspussit korvaamaan viimeisen ruokailun.

Normaalien viikkojen lisäksi opiskeluun kuuluu myös talliviikot. Talliviikolla kyseinen luokka työskentelee siis hevosopiston talleissa ja myös tästä saadaan numerot. Ensimmäisenä vuonna talliviikoille oli laitettu välillä myös ns. normaalin opiskelun tunteja, joka teki viikoista raskaampia.

Ensimmäisenä vuonna talliviikot tuntuivatkin välillä todella raskailta ja luokan kesken oli välillä isompiakin kinasteluja, sillä yleisesti talliviikolla kaikkien pinna oli aika kireällä. Nyt kuitenkin viime talliviikko ei tuntunut niin kovin raskaalta, sillä työssäoppimisen aikana on jokainen varmasti huomannut, että opistolla tallin tekeminen on suhteessa ihan lasten leikkiä. Lisäksi tehtiin viime talliviikko uusien yo -pohjaisten kanssa, joka varmasti helpotti siinä suhteessa, että meitä oli huomattavasti enemmän (meidän luokalla aloitti 18 opiskelijaa, joista jäljellä on enää 12).

Talliviikolla luokka siis jaetaan eri talleihin, tallit ovat II, III ja IV. Lisäksi III -tallissa jaetaan oppilaat vielä erikseen käytäville. Aamutalliin mentiin vielä viime keväänä aina kello 6.00, mutta tästä syksystä alkaen talli on alkanut ma-to vasta 7.30. Pe-su talli kuitenkin alkaa myös nykyään 6.00. Talliviikko on ma-su eli viikonloppuna on myös koulua! Seuraavalla viikolla kuitenkin koulu loppuu keskiviikkona ja oppilaat pääsevät viettämään pidemmän viikonlopun.


No mitä talliviikolla sitten tehdään? Aamutallissa siivotaan karsinat, viedään hevosia ulos, lakaistaan talli ym. Pe-su oppilaat myös jakavat hevosille aamuheinät (ennen jaettiin päivittäin, nykyään tallimestari jakaa ma-to). Kun aamutalli on valmis päästään tauolle. Tämä aamutauko ei yleensä ole kovin pitkä, lounaan ehtii syödä ja hetken istahtaa. Sitten haetaankin jo hepat sisälle päivätalliin, jossa jaetaan heinät, lakaistaan ja viedään heppoja pihalle. Päivätalli alkaa 12 paikkeilla (riippuen hieman tallista) ja päättyy n. klo 13. Tämän jälkeen on pidempi tauko, ellei kys. päivänä ole teoriatunteja tai jotain muuta spesiaalia. Esimerkiksi tällä tauolla saatetaan hakea hevosia laitumelta, siivota karsinoita kisojen jäljiltä tms. Mutta yleisesti kuitenkin tässä välissä kerkeää esimerkiksi ratsastaa oman hevosen. Iltatalli alkaa 17-18 aikoihin riippuen tallista ja loppuu viimeistään klo 19. Iltatallissa jaetaan taas heinät, otetaan hevoset sisälle ja lakaistaan. Eli päivä koostuu ihan perus tallitöistä, ei mitään sen kummempaa. Opistolla on omat tavat tehdä asioita, mutta ajan kanssa ne tietenkin tulevat tutuiksi ja tämän myötä tallin tekeminen tulee kevyemmäksi ja nopeammaksi.

Lisäksi ensimmäisen vuoden ajan opiskeluun kuuluu nimikkohevosen hoito. En tässä postauksessa keskity kertomaan nimikkohevosen hoidosta, sillä olen aikaisemmin tehnyt siitä erikoispostauksen. Nimikkohevosen hoidosta pääset lukemaan tästä: Toivepostaus: nimikkohevonen.

Kun opiskeluja on takana 1,5 vuotta (tästä en mene vannomaan etteikö olisi jo muuttunut) alkavat suuntautumiset. Suuntautuminen on päätetty jo ensimmäisen vuoden keväällä, jolloin on soveltuvuuskokeet suuntautumisiin. Vaihtoehtoja suuntautumiselle on kuusi; hevoskasvatus, ravihevosen valmennus, valjastyöt, kengitys, harrastepalvelujen tuottaminen ja ratsuhevosen peruskoulutus. Näistä soveltuvuuskokeet on rv (ravi), hhp (harrastepalvelut) ja rk (remppa eli ratsuhev. perusk.). Rempan ja hhp soveltuvuuskoe on ratsastuskoe, jossa ratsastetaan hevonen itsenäisesti ryhmässä ja hypätään muutama este ohjatusti. Lisäksi soveltuvuuskokeeseen kuuluu haastattelu. Tulokset saadaan tietää ennen kesälomaa ja voin sanoa, että kyllä ainakin itseä jännitti hirveästi pääseekö sinne minne haluaa! Itse hain ykkösvaihtoehtona rempalle ja kakkosvaihtoehtona hhp'lle. Pääsin kuin pääsinkin rempalle, kuten myös 4 muuta meidän luokalta, nyt vain odotellaan suuntautumista ;)


Koulussa tapahtuvan opiskelun lisäksi opiskeluja suoritetaan työssäoppimassa. Työssäoppimisjaksot ovat 7vkoa ja 13vkoa (paitsi rempalla jälkimmäinen 11vkoa ja loput 2vkoa suoritetaan opistolla kisaviikon ja Finnderbyn aikana). Tässä on kuitenkin tullut muutos ja nykyään työssäoppimiset suoritetaan putkeen. Meidän luokka kuitenkin menee vanhan kaavan mukaan ja pian pitäisikin taas lähteä! Nämä toiset työssäoppimiset ovat eri linjoille suuntautuneilla eri aikaan, esimerkiksi rempoilla suuntautuminen alkaa heti 5.1. kun muut jäävät vielä opistolle. Mutta tämä on tosiaan muuttunut tämän vuoden syksystä alkaen, joten enempää en kys. asiasta osaa kertoa.

Yleisesti ottaen itse viihdyn opistolla paremmin kuin hyvin! Olen muuten aika huono käymään koulua, mutta täällä aiheet ovat minua oikeasti kiinnostavia ja voisin opiskella vaikka koko lopun ikäni. Lisäksi lintsaamiskynnys on melko korkea, sillä mitä sitä tekisi yksin asuntolassa kun kaikki muut luokkalaiset ovat tunneilla? Vaikka eipä kyllä ole pahemmin edes miettinyt ettei tunneille jaksaisi mennä (no okei, ajamisen tunneille en ikinä jaksaisi mennä, vaikka aina se on kuitenkin ihan mukavaa ollut kun on talliin saakka itsensä raahannut :D). Rankkaa on välillä, lähinnä se että asuu 12 muun tytön kanssa samassa asuntolassa, joista suurin osa ei ole koskaan aikaisemmin asunut yksin, mutta en kyllä tule ikinä katumaan sitä päivää, jolloin tänne hain.

Loppuun vielä suosittelen jokaista harkitsemaan ottaako omaa hevostaan mukaan mikäli on mahdollista jättää se kotiin (vaikka en kyllä kadu, että Minor täällä mukana onkin). Oma hevonen (/ylläpitohevonen) tekee opiskeluista huomattavasti paljon raskaampaa, sillä välillä saa repiä hiuksia päästä kun ei tunnu missään välissä kerkeävän tallille ja muutenkin tuntuu että saa juosta pää kolmantena jalkana paikasta toiseen (ottaen vielä huomioon, että minulla on usein paljon lyhyempiä päiviä kuin yleensä!). Mutta tämänhän me hevosten omistajat olemme itse valinneet, mutta jos mahdollisuus on tulla ilman omaa heppaa niin suosittelen! Hankkii sitten vaikka vuokra/hoitohevosen täältä, sillä se ei ole puoliakaan niin sitova ja kotiinkin voi lähteä paremmalla omalla tunnolla.

Mutta tässä tämä kilometripostaus nyt oli! Jotain varmasti jäi uupumaan, mutta pääpiirteittäin koitin saada mahdollisimman monipuolisesti kerrottua kaikesta. Lopuksi kuitenkin ajattelin, että jos joku asia jäi mietityttämään tai herätti lisäkysymyksiä, niin voisin toteuttaa kysymyspostauksen tai erikoispostauksen jostain tietystä aiheesta liittyen opiskeluun täällä.

Joten nyt ei muuta kuin kyselemään / ehdottelemaan aihetta! :)