18. lokakuuta 2014

Ryhdikkyyttä ja vatsalihastreeniä

Perjantaina sain taas kivoja kuvia kun äitini tuli hakemaan minua Tampereelle. Valitettavasti koneeni sanoi itsensä irti, joten julkaisen tässä postauksessa vain muutaman kuvan ja etukäteen varoitan, etten tiedä milloin seuraavan kerran pääsen kirjoittelemaan. Nyt kuitenkin perjantain treeneihin.

Kenttä oli aluksi melko jäinen, joten tarkoitus oli treenata vain kevyesti. Kamalaa kuinka yllättäen se talvi lähenee kun nyt on jo kenttäkin jäässä... Onneksi muutenkin oli tarkoitus ottaa kevyemmin, sillä tänään ponilla on vapaapäivä. Alkuverkan lisäksi perjantaina keskityttiin pyörimään ympyröillä ja hakemaan liikkeeseen hieman lisää ryhdikkyyttä.



Minor on siitä ihana hevonen, että sen selkään uskaltaa laittaa kenet tahansa, mutta siinä on myös haastetta kokeneemmille ratsastajille. Poni ei nimittäin ilmaiseksi liiku ryhdikkäänä ja kuski laitettiinkin oikein kunnolla töihin! Omat vatsalihakset ovat ihan säälittävässä kunnossa, joten mentiin lähinnä aina muutama ympyrä ja sitten lepäiltiin hetki ennen kuin jatkettiin. Täytyisi selkeästi itse ruveta ratsastuksen ohella treenailemaan, sillä olisihan se upeaa, että jossain vaiheessa jaksaisi ratsastaa ponin ryhdikkäämmässä muodossa esimerkiksi kokonaisen kouluohjelman ajan. Nyt siis vaan reeniä, reeniä ja reeniä ;)



Minorin selkään tosiaa uskaltaa laittaa kenet tahansa, kuten aikaisemmin mainitsin. Niinpä äitini pääsi toista kertaa Minorin kyytiin. Tällä kertaa uskallettiin jo kiertää koko kenttää ja muutamat pysähdyksetkin otettiin! Täytyy varmaan ruveta varomaan ettei äiti kohta varasta ponia multa kun innostuu kohta ratsastuksesta ihan kokonaan :D Lopuksi räpsittiin myös muutamia poseerauskuvia, mutta julkaisen niitäkin ehkä myöhemmin kuten ratsastuskuviakin. Nyt riennänkin uutta tietokonetta metsästämään!

Hymypojalta syysterkkuja lukijoille!

16. lokakuuta 2014

Erikoispostaus: Opiskelu Ypäjän hevosopistolla

Aloitin jo kertaalleen kirjoittamaan tätä erikoispostausta, mutta aihe osoittautui yllättävän hankalaksi. Nyt kuitenkin päätin ryhdistäytyä ja yrittää uudelleen. Tämä teksti siis käsittelee opiskelua Ypäjän hevosopistolla ja toteutan tämän lukioiden toiveesta.

No aloitetaanpa vaikka perusasioista. Ypäjän hevosopisto on Suomen suurin sisäoppilaitostyylinen hevoskoulu, joka kuitenkin muistuttaa pitkälti aivan tavallista 3 vuotista ammattikoulua. Suurimpana erona opistolla on varmasti se, että lähes jokainen opiskelija asuu viikot opistolla ja käy kotona vain viikonloppuisin sekä lomilla (pakko ei ole siis täällä asua, mutta koulu tarjoaa ilmaisen vaihtoehdon asua asuntolassa muiden luokkalaisten kanssa). Tietenkin myös suurin osa opiskeltavista aineista on hevosaiheisia tai alaan liittyviä.


Minun luokkani on HHpk13a. HH on lyhenne hevostenhoitajasta, eli valmistuessa minusta tulee ammatiltani hevostenhoitaja. Pk tarkoittaa peruskoulupohjaista, eli kyseiselle linjalle voi hakea suoraan peruskoulun jälkeen. Lopussa onkin ihan loogisesti pääteltävissä aloitusvuosi sekä kirjain, joka kertoo että olemme a -luokka.

Vaikka tälle linjalle olisi päässyt suoraan peruskoulun jälkeen, olen minä käynyt 2-vuotta lukiota ennen opistolle siirtymistä. Meidän luokalla onkin useampi, jotka ovat opiskelleet aikaisemmin jossain muualla. Nykyään käsittääkseni on kuitenkin lähes mahdotonta päästä peruskoulupohjaiselle linjalle muuten kuin suoraan peruskoulusta, joten jos haaveilee esimerkiksi Ypäjälle pääsystä ja on jo lukiossa, kannattaa käydä se lukio loppuun ja hakea vasta sen jälkeen.

Koska minulla on kaksi vuotta lukio-opintoja takana on opiskelu minun osalta suhteessa kevyempää. En siis opiskele uudestaan ns. perusaineita (äidinkieli, ruotsi, englanti jne.), enkä täten myöskään tässä postauksessa niitä käsittele. Opiskeluihin kuitenkin kuuluu siis myös "tylsiä aineita", jotka eivät liity hevosiin - tosin esim. kielissä on myös ammatillinen puoli.

Näiden lisäksi opiskelu sisältää tietenkin paljon hevosaiheisia aineita. Tunnit kestävät 90min, vaikka usein käytännön tunneille on varattu tuplatunti eli 2x90min. Teoriatunteja on mm. aiheista; varusteoppi, anatomia & fysiologia, ruokinta, hevoskasvatus ja yrittäminen. Käytännön tunteja on myös useampia, joten luettelen niitäkin vain muutaman; ratsastus, valjastus & ajaminen, varsanopettaminen ja varusteoppi myös käytännössä eli korjaamme ja teemme varusteita.

Ensimmäisenä vuonna keskitytään pitkälti perusopintoihin ja käydään teoriassa paljon perusaineita (äidinkieli, ruotsi jne.) läpi, mutta kyllä esimerkiksi ratsastamaankin pääsee.


Normaaleilla viikoilla koulupäivä on 8.00-16.30, maanantaisin koulu alkaa vasta klo 10 ja perjantaisin päättyy yleensä aikaisemmin (14.30 tms.). Tämä kuulosti alussa todella paljolta, mutta toisaalta kun asuu opistolla ei ole kiire kotiin ja mielestäni 30min "välitunnit" ovat paljon hyödyllisempiä kuin 15min happihyppelyt. Puolessa tunnissa kun ehtii jotain tehdäkin, eikä vain rampata luokasta toiseen. Lisäksi päivällä on 1,5h ruokatauko, joten syömään ainakin kerkiää! Minulla on kuitenkin ollut paljon lyhyempiä päiviä kun suurin osa perusteoriatunneista on jo suoritettu, joten koulun rankkuudesta en kommentoi sen kummemmin - onhan se hirmu rankkaa kun päivittäin on koulua yleensä jopa tunti tai kaksi! :D

Ruokailu on ilmainen ja kattava. Arkisin opiskelijoille kuuluu aamupala, lounas sekä päivällinen - iltapala hankitaan itse. Sanotaan, että täällä ei pääse ainakaan laihtumaan - joka kertoo varmaan paljon ruuasta ;) Viikonloppuisin ruokailu on ilmainen vain tallivuorossa oleville ja toimii muuten samalla periaatteella. Ainoa poikkeus viikonlopun ruokailussa on, että sunnuntaisin ei ole päivällistä, vaan tallivuorossa olevat saavat eväspussit korvaamaan viimeisen ruokailun.

Normaalien viikkojen lisäksi opiskeluun kuuluu myös talliviikot. Talliviikolla kyseinen luokka työskentelee siis hevosopiston talleissa ja myös tästä saadaan numerot. Ensimmäisenä vuonna talliviikoille oli laitettu välillä myös ns. normaalin opiskelun tunteja, joka teki viikoista raskaampia.

Ensimmäisenä vuonna talliviikot tuntuivatkin välillä todella raskailta ja luokan kesken oli välillä isompiakin kinasteluja, sillä yleisesti talliviikolla kaikkien pinna oli aika kireällä. Nyt kuitenkin viime talliviikko ei tuntunut niin kovin raskaalta, sillä työssäoppimisen aikana on jokainen varmasti huomannut, että opistolla tallin tekeminen on suhteessa ihan lasten leikkiä. Lisäksi tehtiin viime talliviikko uusien yo -pohjaisten kanssa, joka varmasti helpotti siinä suhteessa, että meitä oli huomattavasti enemmän (meidän luokalla aloitti 18 opiskelijaa, joista jäljellä on enää 12).

Talliviikolla luokka siis jaetaan eri talleihin, tallit ovat II, III ja IV. Lisäksi III -tallissa jaetaan oppilaat vielä erikseen käytäville. Aamutalliin mentiin vielä viime keväänä aina kello 6.00, mutta tästä syksystä alkaen talli on alkanut ma-to vasta 7.30. Pe-su talli kuitenkin alkaa myös nykyään 6.00. Talliviikko on ma-su eli viikonloppuna on myös koulua! Seuraavalla viikolla kuitenkin koulu loppuu keskiviikkona ja oppilaat pääsevät viettämään pidemmän viikonlopun.


No mitä talliviikolla sitten tehdään? Aamutallissa siivotaan karsinat, viedään hevosia ulos, lakaistaan talli ym. Pe-su oppilaat myös jakavat hevosille aamuheinät (ennen jaettiin päivittäin, nykyään tallimestari jakaa ma-to). Kun aamutalli on valmis päästään tauolle. Tämä aamutauko ei yleensä ole kovin pitkä, lounaan ehtii syödä ja hetken istahtaa. Sitten haetaankin jo hepat sisälle päivätalliin, jossa jaetaan heinät, lakaistaan ja viedään heppoja pihalle. Päivätalli alkaa 12 paikkeilla (riippuen hieman tallista) ja päättyy n. klo 13. Tämän jälkeen on pidempi tauko, ellei kys. päivänä ole teoriatunteja tai jotain muuta spesiaalia. Esimerkiksi tällä tauolla saatetaan hakea hevosia laitumelta, siivota karsinoita kisojen jäljiltä tms. Mutta yleisesti kuitenkin tässä välissä kerkeää esimerkiksi ratsastaa oman hevosen. Iltatalli alkaa 17-18 aikoihin riippuen tallista ja loppuu viimeistään klo 19. Iltatallissa jaetaan taas heinät, otetaan hevoset sisälle ja lakaistaan. Eli päivä koostuu ihan perus tallitöistä, ei mitään sen kummempaa. Opistolla on omat tavat tehdä asioita, mutta ajan kanssa ne tietenkin tulevat tutuiksi ja tämän myötä tallin tekeminen tulee kevyemmäksi ja nopeammaksi.

Lisäksi ensimmäisen vuoden ajan opiskeluun kuuluu nimikkohevosen hoito. En tässä postauksessa keskity kertomaan nimikkohevosen hoidosta, sillä olen aikaisemmin tehnyt siitä erikoispostauksen. Nimikkohevosen hoidosta pääset lukemaan tästä: Toivepostaus: nimikkohevonen.

Kun opiskeluja on takana 1,5 vuotta (tästä en mene vannomaan etteikö olisi jo muuttunut) alkavat suuntautumiset. Suuntautuminen on päätetty jo ensimmäisen vuoden keväällä, jolloin on soveltuvuuskokeet suuntautumisiin. Vaihtoehtoja suuntautumiselle on kuusi; hevoskasvatus, ravihevosen valmennus, valjastyöt, kengitys, harrastepalvelujen tuottaminen ja ratsuhevosen peruskoulutus. Näistä soveltuvuuskokeet on rv (ravi), hhp (harrastepalvelut) ja rk (remppa eli ratsuhev. perusk.). Rempan ja hhp soveltuvuuskoe on ratsastuskoe, jossa ratsastetaan hevonen itsenäisesti ryhmässä ja hypätään muutama este ohjatusti. Lisäksi soveltuvuuskokeeseen kuuluu haastattelu. Tulokset saadaan tietää ennen kesälomaa ja voin sanoa, että kyllä ainakin itseä jännitti hirveästi pääseekö sinne minne haluaa! Itse hain ykkösvaihtoehtona rempalle ja kakkosvaihtoehtona hhp'lle. Pääsin kuin pääsinkin rempalle, kuten myös 4 muuta meidän luokalta, nyt vain odotellaan suuntautumista ;)


Koulussa tapahtuvan opiskelun lisäksi opiskeluja suoritetaan työssäoppimassa. Työssäoppimisjaksot ovat 7vkoa ja 13vkoa (paitsi rempalla jälkimmäinen 11vkoa ja loput 2vkoa suoritetaan opistolla kisaviikon ja Finnderbyn aikana). Tässä on kuitenkin tullut muutos ja nykyään työssäoppimiset suoritetaan putkeen. Meidän luokka kuitenkin menee vanhan kaavan mukaan ja pian pitäisikin taas lähteä! Nämä toiset työssäoppimiset ovat eri linjoille suuntautuneilla eri aikaan, esimerkiksi rempoilla suuntautuminen alkaa heti 5.1. kun muut jäävät vielä opistolle. Mutta tämä on tosiaan muuttunut tämän vuoden syksystä alkaen, joten enempää en kys. asiasta osaa kertoa.

Yleisesti ottaen itse viihdyn opistolla paremmin kuin hyvin! Olen muuten aika huono käymään koulua, mutta täällä aiheet ovat minua oikeasti kiinnostavia ja voisin opiskella vaikka koko lopun ikäni. Lisäksi lintsaamiskynnys on melko korkea, sillä mitä sitä tekisi yksin asuntolassa kun kaikki muut luokkalaiset ovat tunneilla? Vaikka eipä kyllä ole pahemmin edes miettinyt ettei tunneille jaksaisi mennä (no okei, ajamisen tunneille en ikinä jaksaisi mennä, vaikka aina se on kuitenkin ihan mukavaa ollut kun on talliin saakka itsensä raahannut :D). Rankkaa on välillä, lähinnä se että asuu 12 muun tytön kanssa samassa asuntolassa, joista suurin osa ei ole koskaan aikaisemmin asunut yksin, mutta en kyllä tule ikinä katumaan sitä päivää, jolloin tänne hain.

Loppuun vielä suosittelen jokaista harkitsemaan ottaako omaa hevostaan mukaan mikäli on mahdollista jättää se kotiin (vaikka en kyllä kadu, että Minor täällä mukana onkin). Oma hevonen (/ylläpitohevonen) tekee opiskeluista huomattavasti paljon raskaampaa, sillä välillä saa repiä hiuksia päästä kun ei tunnu missään välissä kerkeävän tallille ja muutenkin tuntuu että saa juosta pää kolmantena jalkana paikasta toiseen (ottaen vielä huomioon, että minulla on usein paljon lyhyempiä päiviä kuin yleensä!). Mutta tämänhän me hevosten omistajat olemme itse valinneet, mutta jos mahdollisuus on tulla ilman omaa heppaa niin suosittelen! Hankkii sitten vaikka vuokra/hoitohevosen täältä, sillä se ei ole puoliakaan niin sitova ja kotiinkin voi lähteä paremmalla omalla tunnolla.

Mutta tässä tämä kilometripostaus nyt oli! Jotain varmasti jäi uupumaan, mutta pääpiirteittäin koitin saada mahdollisimman monipuolisesti kerrottua kaikesta. Lopuksi kuitenkin ajattelin, että jos joku asia jäi mietityttämään tai herätti lisäkysymyksiä, niin voisin toteuttaa kysymyspostauksen tai erikoispostauksen jostain tietystä aiheesta liittyen opiskeluun täällä.

Joten nyt ei muuta kuin kyselemään / ehdottelemaan aihetta! :)

13. lokakuuta 2014

Maanantain treenailuja - kerrankin hyvillä fiiliksillä

Jee, sain tänäänkin kuvia ratsastuksesta, joten tulinpa kertomaan tämän päivän treeneistä. Työssäoppimisen aikana tuntui aina maanantait jotenkin ylivoimaisilta ja tuo fiilis tarttui hyvin usein myös poniin ja siksi treenailut olivat vähän niin ja näin aina maanantaisin. Onneksi maanantain pahasta karmasta ollaan päästy yli ja tänäänkin treenailtiin hyvillä mielin!

Minor venyttelee ja kuski könöttelee

Eilen oli tosiaan vuorossa ponin äärimmäisen huolellinen puunaus, mutta kuten oikealta otetuista kuvista näkee niin tuo tukka... ARGH! Ihan ok se on paikallaan seistessä, mutta liikekuvissa näkee, että täytyisi ottaa ohennuskampa käteen ja ryhtyä töihin. No ehkä me ei kuolla ja tyydytään siihen, että harja on ihan kiva sentään vasemmalta puolelta ;)

Tänään oli vuorossa aika perusratsastus, ei siis erityisen rankka, mutta kuitenkin niin, että hommia tehtiin. Alkuverkassa Minor oli todella rennon oloinen ja liikkui yllättävän rennosti myös vähän pidemmällä ohjalla. Silloin kun Minor mulle tuli, se ei oikein ymmärtänyt, että välillä voisi liikkua pidemmälläkin kaulalla ja eteen-alas tuntui välillä kaikelta muulta kuin hevosta rentouttavalta. Niinpä nyt on ihana huomata kuinka Minor liikkuu jo alusta alkaen rennosti pidemmällä kaulalla. Alkuverkasta siis jäi hirmu hyvät fiilikset, vaikka itse olen näköjään ottanut tavaksi könöttää sekä alku että loppuverkassa (kevytravi!!! on näköjään mun uusi kynnyskivi).

Kehut pitää kuunnella tarkasti!

Verryttelyjen jälkeen treenailtiin käynnissä etuosakäännöksiä. Ajan kanssa olen tajunnut, kuinka herkkä ja helposti jännittyvä Minor on. Ratsastajan täytyy olla selkeä ja johdonmukainen tai muuten alla on kovasuinen ja jännittynyt hevonen. Jännittymisen huomaa etenkin mm. väistöissä ja etu- sekä takaosakäännöksissä, oikeastaan kaikessa missä pitäisi vähän jotain tehdä. Ennen olen vain ajatellut, että 'se nyt vaan on kovasuinen', mutta todellisuudessa poni on todella kevyt ja pehmeä suustaan, kunhan pysyy rentona. Onneksi olen tämän tajunnut vaikka kyllähän siihen meni aikaakin!

Tämän ahaa elämyksen myötä myös mm. etuosakäännökset ovat alkaneet sujua huomattavasti paremmin. Poni ei pudota selkää alas ja mulkoile ratsastajaa yläkautta - okei, todella liiotellusti sanottu, mutta fiilis selkään on nykyään niin paljon parempi, että entistä muistellessa ero tuntuu noinkin radikaalilta. Käännökset sujuivatkin tänään siis oikein kivasti.


Ravissa ei tehty mitään sen kummempia, lähinnä ympyröitä ja kahdeksikkoa. Vasemmalle jumppailtiin lopuksi vähän enemmän, kun eilisen vapaan (tai käytiin me kävelemässä maastossa) jälkeen tuntui taas olevan vähän jäykempi. Syksyn aikana pitäisi kyllä keretä vielä hierojakin tilaamaan, josko auttaisi tuohon jäykkyyteen. Laukassa aika samoilla linjoilla, lähinnä muutamia ympyröitä.


Vasen laukka alkaa olemaan jo melkoisen rentoa, vaikka paljon on senkin kanssa tekemistä. Oikea selkeästi vielä voimattomampaa, mutta eiköhän se tästä jos nyt treenailtaisiin syksy mahdollisimman aktiivisesti. Loppuraveissa poni oli taas oikein mukava ja kuski könötti kuin perunasäkki, voisi ehkä kuitenkin jaksaa myös ne loppuravit ratsastaa :D Lopuksi käytiin vielä käppäilemässä maastossa ja nautiskelemassa jo syksyn viilentäneen ilman raikkaudesta. Hyrr kamalaa kun talvikin kohta jo kolkuttelee ovelle! Pian saa taas miettiä missä varusteissa tarkenee ratsastaa ja klippaaninenkin on taas ajankohtainen kysymys mietittäväksi, vaikka luulenpa että poika saa tänäkin vuonna pitää karvansa.

Kuski on löytänyt jotain mielenkiintoista maasta? Ainakin katseen perusteella

Lopuksi haluaisin kysyä teiltä lukiat; Onko teidän hevosilla jo kunnon talvikarva? Vai kasvatellaanko vasta?
Minor on vasta tänä viikonloppuna aloittanut kasvatusprojektin, jonka huomaa toistaiseksi ainoastaan mahan alle ilmestyneistä pehmeistä nallekarhukarvoista. Täällä eletellään toivoa, ettei kauheaa nallekarvaa tulisi - on se nyt niin nätissä karvassa vaikka itse sanonkin! :)

11. lokakuuta 2014

Perjantain treenailuja kuvien kera!

Hahaa! Sain sittenkin ratsastuskuvia sillä luokkalaiseni Riia lähti perjantaina kuvaamaan meitä. Kuvat on myös otettu Riian kameralla, koska minun kamerani ei tykkää oikein muista kuin minusta (ja minustakin vain silloin tällöin).




Treenailtiin kentällä ihan perusjuttuja eli siirtymisiä ympyrällä, sekä ravi-käynti että laukka-ravi, myös muutamia ravi-seis-ravi. Minor oli aavistuksen raskas, mutta aika taipuisa ja muutenkin mukava. Kuskille tuli hiki, mutta poni selvisi hikoilematta, joten ei hirmuisen raskasti menty. Sillä on loppujen lopuksi aika hyvä pohjakunto, vaikka nyt ollaankin menty jonkin aikaa aika kevyitä treenejä. Olen myös varmaan jo aikaisemmin hehkuttanut sitä, että poni on ollut pidempään jo tasaisen kiva, mutta pakko hehkuttaa lisää!







Se on nykyään niin helppo ja mukava ratsastaa, johtunee varmaan siitä että kohta kuitenkin vuosi ollaan työskennelty yhdessä. Minorista on tullut entistä herkempi ja sitä myötä myös todella kevyt ratsastaa. Jos jotain negatiivista ponista pitäisi keksiä, niin varmaankin se, että se saattaa edelleen silloin tällöin olla aluksi vahva edestä tai se, että jos kuski säheltää niin hevonenkin säheltää. Nyt varmaan se on karmiva ratsastaa seuraavalla kerralla, pitääpä koputtaa puuta!





Riia kävi perjantaina reippaamassa maastossa ja tänään lauantaina kävelyllä, ihanaa kun on mukavia luokkalaisia niin saa itsekkin joskus lomailla hyvillä mielin, eikä tarvitse stressata sitä, että ponille tulee vapaapäiviä! :) Itse olen menossa taas sunnuntaina, jolloin luvassa ainakin harjan leikkaus joka kasvaa iiiihan liian nopeasti! ps. olen kyllä aloittanut jo erikoispostauksen tekemistä, mutta voi kestää vielä tovi kunnes saan siitä julkaisukelpoisen.




7. lokakuuta 2014

Jälleen kerran pikakuulumisia


Kolmas viikko Ypäjällä on lähtenyt käyntiin ja tuntuu kuin koko ajan olisi hirveä kiire, vaikka varsinaisesti ei ole edes ollut rankkaa! Minorista ei ole yhtään uusia kuvia, jonka takia ei ole kiinnostanut kirjoittaa laisinkaan kuulumisia. Täytyy koittaa joku päivä ottaa edes muutama nassukuva, jotta saisi bloggailtua vähän paremmin - ratsastuskuvia ei näillä näkymin ole vieläkään tulossa.

Viime viikko oli talliviikko, joten poni sai ottaa hieman rennommin. Käytiin lähinnä maastoilemassa ja humputtelinpa yhtenä päivänä ilman satulaakin. Minor on ollut aika tasaisen hyvä, vapaapäivien jälkeen vähän jäykempi vasemmalle, mutta muuten oikein mukavan herkkä ja kevyt. Itse olen vielä aika toipilas, vaikken kipeä enää olekkaan, ja ratsastus on ihan hirmuisen rankkaa, mutta eiköhän se tästä pikkuhiljaa.

Mitäköhän muuta, hmm. No, kengityksessä käytiin ennen talliviikkoa. Muuten sujui hyvin, mutta ponille tuli naulanpisto oikeaan takajalkaan, josta ei onneksi aiheutunut mitään muuta kuin minulle hurjasti sydämentykytyksiä (Minorilla on joskus ollut juuri naulanpistosta aiheutunut kaviopaise). Mutta onneksi selvittiin säikähdyksellä! Muuten ollaan tosiaan elelty aika rennosti ja mukavasti, viihdytty hyvin jne. Koitan tosiaan joku päivä kuvailla poikaa, niin saataisiin edes jotenkin pidettyä tämä blogi hengissä.

21. syyskuuta 2014

Ypäjä kutsuu!

Pitkästä aikaa pientä päivitystä myös blogin puolelle. Nyt on lomat lusittu ja tänään olisikin aika palata Ypäjälle opiskelemaan, koulu tosin alkaa vasta huomenna. Minorkin on siis lomansa nyt viettänyt ja pikku hiljaa olisi taas tarkoitus päästä treenaamisen makuun. Itse olen ollut lähes koko loman vähemmän tai enemmän kipeänä, joten aluksi saadaan kyllä ottaa aika rauhasti. Tietenkin muutenkin oltaisiin aloitettu rauhassa kun poni on käytännössä seissyt kaksi viikkoa.


Pari kertaa kävin loman aikana Minoria moikkaamassa, toisella kerralla, viime perjantaina, jopa ratsastin vaikka yskä onkin vielä aika hirvittävä. Minor oli yllättävän hyvä siihen nähden ettei se ole mitään loman aikana tehnyt! Vähän se oli jäykkä vasemmalle, mutta kokonaisuudessaan kiva - vaikka ei me mitään kummempia tehtykkään.


Asiasta kukkaruukkuun, Minor on kotiutunut hyvin uuteen talliin. Ja minä rakastunut tallin kenttään! Kaiken positiivisen lisäksi on tietenkin myös jotain negatiivista, Minor nimittäin on ruvennut nirsoilemaan kivennäisten syömisessä. Ei toisaalta mitenkään outoa, sillä ei se ennenkään ole niitä innokkaasti syönyt ja nyt kun kivennäinen vaihtui mineral plussasta pelkkään mineraaliin (ns. hiekkakivennäinen) ei tunnu maistuvan ollenkaan. No pitääpä kehitellä joku kikka millä saadaan kivennäisetkin maistumaan, ei mitään sen vakavampaa onneksi. Nyt pitäisi vielä pakkailla viimehetken tavarat ja sitten nokka kohti Ypäjää!


Loppuravailua, kuskin jalka ja katse melkein oikeassa paikassa

11. syyskuuta 2014

Syksy tuo mukanaan ainakin nuhan


Oho! Teitä lukijoita on kertynyt jo huimat 200! Ihan uskomatonta. Mitään suurempia en nyt voi lupailla "palkinnoksi" tästä, mutta jos te haluatte kysellä niin teen mieluusti kysymyspostauksen. Ajattelin, että näin uudetkin lukijat pääsisivät helpommin mukaan ja muutenkin kysymyspostauksia on aina mukava tehdä :) Lisäksi olen toteuttamassa toisenkinlaisen erikoispostauksen, kunhan opiskelut taas jatkuvat.



Tällä hetkellä tilanne on siis se, että minulla on syysloma ja Minor viettää myös syyslomaa Ypäjällä. Loman kunniaksi sain flunssan ja nyt olen pari päivää sitä koittanut parannella. Pitää koputtaa puuta, mutta nyt tuntuu onneksi, että ollaan voiton puolella ja viikonloppuna olisikin tarkoitus käydä moikkaamassa ponia. Kuvat ovat muuten vikalta kerralta kun Solsikessa treenailtiin, tällöin myös äitini uskaltautui ensimmäistä kertaa hevosen selkään! Ja Minor oli kyllä super alkeisratsu :)