Kaikenlaista puuhastelua

Tällä viikolla ollaan juostu irtona, hypitty ja reenailtu kouluakin.
On tullut huomattua, että poni on ottanut suuren askeleen eteenpäin laukan suhteen. Laukat nousee paremmin ja poni laukkaa tosi kivasti! Hakeutuu pyydettäessä muotoonkin, mutta olen antanut sen laukata melko vapaassa muodossa. Myös oma laukkaistunta on parantunut, katse on enemmän eteen ja tuntuu helpommalta (:

Tänään oli tarkoitus maastoilla, mutta poni oli ihan mahdottomalla tuulella ja niinpä jäätiin kentälle. Treenailtiin aluksi ravissa eteen-alas, poni oli hirmuisen laiska ja painoi ohjalle. Laukassa kuitenkin parani huomattavasti ja kantoi itseään paremmin!


Otettiin ekaa kertaa "kunnon laukkatyöskentelyä". Eli ravin kautta laukanaihtoja! Vaihdeltiin paljon suuntaa koko rata leikkaa -kuviolla ja hieman ennen kulmaa raviin ja siitä sitten uusi laukka. Tajuskohan kukaan? No, poni oli kuitenkin super hieno! Vaihto oikeeseen laukkaan ihan muutamalla raviaskeleella (: Loppukäynnit käytiin maastossa, kuten ollaan lähes joka kerta käyty - ihan ilman ongelmia.

Neiti näpsäkkä

Kävin tänään irtohypyttämässä ponia vaikka itse olen flunssassa. Poni oli sitä mieltä, että ei huvita hypätä vaan rapsutella Aku -heppaa :D Hyppeli ties mitä muuta kuin itse estettä. Hupsu poni. Lopulta kuitenkin tajusi mistä pitää hypätä ja tämän jälkeen hyppäsikin hienosti.

Aluksi este oli ristikko, sitä neiti ei suostunut hyppäämään. Kun sitten korotin sen ~70cm jolloin poni innostui ja alkoi pomppia oikein mageesti (: Hiki tuli molemmille, mutta kyllä tuli todettua että osaa se neiti hypätäkkin!

Yhteisen tien alku

Kuinka Frida sitten tuli minulle? Luvassa siis erikoispostaus (:

Olin jo pidenpään haaveillut omasta hevosesta, kuten varmasti jokainen heppatyttö joskus. Kesällä 2010 keksin kuitenkin, että sehän voisi olla ylläpitohevonen ja niinpä kirjoitin ilmoitukseni hevostalli.nettiin. Hiljaista oli, kukaan ei ottanut yhteyttä, eikä markkinoilla ollut sopivia hevosia tarjolla.

Jossain vaiheessa sain kuitenkin viestin Fridan omistajalta. Hän kertoi, että tarjolla oli pidempiaikaiseen ylläpitoon perusasiat osaava nuori nvh-tamma. Silmäni varmaan pullahtivat päästä kuin luin ensimmäisen viesti. Että vuonohevostamma! Sitä oli pakko päästä kokeilemaan. Sain kuin sainkin äitini suostuteltua ajatukseen ja yllättävän pian oltiin matkalla tutustumaan Fridaan.

Koeratsastuspäivä, 9.7, oli karmivan kuuma ja poni jota olin tullut katsomaan, suorastaan nukkui. Se oli lihava, ötököiden syömä ja sen kaviot olivat karmivassa kunnossa. En kuitenkaan osannut kiinnittää tähän huomiota, "voi kuinka suloinen se on" olisi varmasti ollut järkevin lause mitä sain muodostettua. Ja eipähän minun kriteerit kovat olleetkaan "perusterve ja järkevä hevonen".



Koeratsastus sujui... Sanotaanko kehnosti. Ponilla oli epäsopiva satula joka pyöri vimmatusti ja jossain vaiheessa päädyttiinkin ottamaan se pois. Lisäksi poni kiemurteli ja puski pohkeita vastaan. Laukannostoissa pukitti, eikä laukka meinnnut pysyä yllä. En tajua miten en voinut huomata tätä silloin, sillä tämähän kertoi jo selkeästi ponin haastavuudesta. No tyytyväisenä sovittiin, että ollaan yhteyksissä ja päätetään sitten tuleeko poni minulle.

Täysin yleisiä neuvoja vastaan poni tosiaan tuli minulle ylläpitoon. Muutaman päivän sisällä päätettiin omistajan kanssa ponin saapumispäivä ja tehtiin sopimus ylläpidosta. Kaikki sujui hirmu nopeasti ja muutamassa viikossa poni olikin jo huolehdittavani. Yksi koeratsastus, sähköpostiviestejä ja poni oli minulla. Sanotaanko näin, että OLISI kannattanut käydä useamman kerran ratsastamassa, sillä ponista on paljastunut vuoden kuluessa aika paljonkin kaikkea ei niin mukavaa. No siitä huolimatta siitä on tullut tosi tärkeä (:



Jälkiviisaana sanon teille, jotka harkitsette ylläpito/omaa hevosta, käykää koeratsastamassa useamman kerran! Ja kyselkää hevosesta muiltakin kuin omistajalta (:

Plaaaah

Löhöän sohvalla ja yritän pohtia mitäs sitten.
Innostus hevosiin on täysin kadonnut, etenkin Fridaan. Mikään ei tunnu sujuvan ja tallilla käynti vain turhauttaa.

Poni varmasti aistii tämän ja käyttäytyy entistä huonommin. Lisäksi se tuntuu keräävän jostain energiaa (niin mistä!?) ja riehuu ihan joka kerta. Olen nyt lähinnä irtojuoksuttanut, että saisi sitä kamalaa energiamääräänsä pois. Toimii kyllä ihan kivasti ja kuuntelee apuja, kunhan on ensin saanut riekkua...

Milläs te olette saaneet intonne hevosiin takas?

Duracell pupu!

tekstit tulossa (:

Takapakkia 500 kilon edestä

Ja nyt varmasti en kestä kritiikkiä kun poistin tekstit (:
No oli miten oli, kuvat jää katseltavaksi.

Lumihankeen muksahtelua

Tänään oli vuorossa ilman satulaa treenaamista kirpeässä pakkassäässä ja lumisateessa (:
Frida oli heti alkujaan todella reippaalla tuulella, mutta keskittyi kuitenkin hyvin. Tehtiin käynnissä pysähdyksiä ja väistöjä, erittäin onnistuneesti.

Ravissa taivuttelin ympyröillä ja pyrin pitämään tahdin rauhallisena. Kyllä se nätisti ravasikin, vaikka olikin melko kiireinen.



Laukassa poni oli tänään erityisen hupsu. Se nosti laukat todella pienestä avusta, mutta laukkasi hieman kyseenalaisesti. Ei sinäällään, mutta keksi aina välillä kiskaista pään alas, pukittaa ja singota sitten eteen. Kertaalleen meinasin muksahtaa hankeen, mutta sain pidettyä tasapainoni. Jatkettiin laukkaa ja kun edelleenkään osannut odottaa riehumista, poni heitti pukit ja sinkosi. Hetkessä löysin itseni maan kamaralta.

Ripeästi vaan selkään takaisin ja laukkatyöskentelyä jatkamaan. Loppuaika sujuikin siivosti (: Loppuravien jälkeen käytiin kävelemässä loppukäynnit maastossa. Hieno poni (:

life is GOOD, u know.

Halinalle (:

Käytiin tänään ponin kanssa köpöttelemässä harjussa, sujui oikein kivasti (:
Poni ei pelleillyt eikä säpsynyt, alkuun hieman pöhisi jollekkin, mutta kun päästiin harjuun rauhoittui. Kierrettiin tänään hieman eri reitti mitä yleensä ja käytiin myös montussa vähän talsimassa. Otettiin myös pätkä ravia - poni ei yrittänyt pelleillä (:

Tallilla se oli oikein halituulella, painoi pään kainaloon ja naatiskeli. Suloinen (:

Yön pikkutunteina

Frida the GP-ratsu :D (10min sutasu, kun piti jotain kuvaa saada...)

No ei vaineskaan. Me ollaan aloiteltu vuosi 2012 rennoissa meiningeissä mm. kevennellen ilman satulaa ja hekottaen, sekä viettäen muutaman päivän vapaan. Lisäksi ollaan saatu uudet kengät ponille alle ja treenattu hieman vakavamminkin.

Tänään (tai no torstaian) käytiin isolla kentällä treenailemassa. Frida käyttäytyi aluksi ihan fiksuksi, kunnes vaihdettiin suuntaa ja poni rupesi törppöilemään. Hyppi sivulle, pakitti ja steppasi eteen päin.

No päätin siinä, että jos ei kerta eteen päin mennä niin pakitetaan sitten. Pakiteltiin pitkin kenttää varmaan 10 minuuttia. Hiki tuli ponille, mutta eipähän enää temppuillut! Peruuttelu "treenin" jälkeen otin vielä pätkät sekä ravia että laukkaa molempiin suuntiin.

Laukan kohdalla ihmettelin, kun poni jaksoi alkuun peräpäätäkin heittää. Muutamassa kierroksessa kumminkin tyytyi laukkaamaan todella nätisti isoa ja pyöreää laukkaa (: Sai taas olla tyytyväinen - poni oli alkuun riekkunut, mutta lopuksi meni niin kivasti! (: Tänään pitäisi keksiä jotain rentoa kivaa...

ps. kameran putki palas tänään huollosta! (: