Synttäri karkelot

Minorin kuulumisista ajattelin kertoa tarkemmin myöhemmin omassa postauksessa, sillä tämän postauksen omistan tämän päivän match show reissulle! Tänään tosiaan oli Minorin virallinen syntymäpäivä, poika täytti 12-vuotta eli parhaassa iässä ollaan ;) Synttäreitä vietettiin Forssassa kisaillen match showssa ja nämä olivatkin meidän ekat varsinaiset ulkopuoliset kisat.

Saavuttiin paikalle hyvissä ajoin ja Minor mussuttelikin odotteluajan tyytyväisenä voikukkia. Ei tainnut edes tajuta, että pitäisi esiintyäkin. Muutaman kerran Minor muistutteli olevansa ori, kun vierestä kulki joukko shetlanninponeja. On se kyllä kumma, että nuo pienet ponit saavat ponin hormoonit hyrräämään, mutta muut eivät sitten kelpaakkaan (paitsi tietty vuonot). Onneksi Minor kuitenkin osoittautui helpoksi, vaikka vähän meteliä pitäisikin itsestään.

Ennen omaa vuoroamme otin muutaman harjoituspätkän, joka osoittautui todella hyväksi ideaksi. Minor oli nimittäin ensimmäisen ravipätkän aikana hieman eri mieltä suunnasta ja vauhdista, mutta eipä tehty asiasta isompaa numeroa. Kun itse esiintyminen koitti Minor innostui eikä sitten yhtäkkiä osannutkaan seisoa paikoillaan :D

Näyttelyasennossa seisominen oli niiiin hirmuisen vaikeaa! Toisaalta olisi se voinut huonomminkin mennä ja loppujen lopuksi poni kyllä kuunteli minua. Käynti oli omaan mieleeni vähän kiireistä, kun Minor oli niin täpinöissään, mutta parani loppua kohden. Myös kehässä ensimmäinen ravipätkä meinasi levitä käsiin, mutta ei kun ponille herätys siitä, että ihminen päättää suunnan ja show jatkui. Loppupätkät ravista sujuikin kivasti, ihan kaikkea en uskaltanut ponilta pyytää, ettei lähde lapasesta, mutta kyllä se ihan näpsäkästi ravaili.

Saatiin I-palkinto tuomarin kehujen saattelemana ja jäätiin odottelemaan BIS -kehää. Kauaa ei tarvinnut odotella, mutta BIS kehä sen sijaan tuntui kestävän ikuisuuden. Ensin talsittiin ympäriinsä kunnes saatiin erikoispalkinnot jaettua. Minor nappasikin hienosti näyttelyjen parhaat liikkeet palkinnon. Sitten jatkettiin kentällä tallustelua. Pikku hiljaa kentältä väheni porukkaa ja yllätyksekseni jäätiin kolmen parhaan joukkoon. Ja loppujen lopuksi Minor nappasi myös BIS I-palkinnon! Eli triplavoitto synttärisankarille!

Kyllä sai olla taas hirmuisen tyytyväinen Minorista, sen kanssa on vaan niin kiva lähteä kaikkialle :) Tosin ei olisi tarvinnut ihan niin isoa meteliä itsestään pitää, hupsu poika. Lisäksi kun oltiin lähdössä, Minor päätti että hän jää laiduntamaan eikä koppiin kävely tuntunut kiinnostavan. Pari kertaa kokeiltiin ja sen jälkeen mentiinkin ihan ongelmitta liina pyllyn taakse tekniikalla. Täytyypä vain jatkossakin muistaa napata liina matkaan kun lähdetään kisareissuille. Mutta kokonaisuudessaan todella palkitseva ja opettavainen päivä! :)

Kesäistä treenailua kouluratsastuskuvilla

Tämän viikon suunnitelmat vaihtuivat sen suhteen, että juoksutus vaihtui kahden tunnin maastoon. Muuten pitäydyttiin yllättävän hyvin suunnitelmissa, sillä kuten varmasti jokainen hevosten kanssa tekemisissä oleva tietää; suunnitelmiin tulee melkeinpä aina muutoksia.

Tiistaina oli vuorossa kankitreenailut, jotka sujuivat paremmin kuin olisi voinut edes odottaa! Minor oli hyvin kuulolla ja viimekertainen jännittyneisyys tuntui olevan kokonaan poissa. Alkuverkkailun jälkeen oli vuorossa etuosakäännöksiä käynnissä molempiin suuntiin sekä työskentelyä harjoitusravissa. Etuosakäännökset sujuivat hyvin vaikka eivät olekkaan Minorille vahvinta aluetta. Näitä kannattaisi kyllä treenailla vielä useamminkin, sillä Minor ottaaa etuosakäännösten jälkeen takaosan paremmin alleen ja työskentelee myös paremmin selällään.

Tämän jälkeen kuitenkin jatkettiin työskentelyä harjoitusravissa. Mitään erikoista ei tehty, pyysin Minoria vain työskentelemään ryhdikkäänä pääty-ympyröillä, joista vaihdettiin suuntaa lävistäjien kautta. Lävistäjillä joko tehtiin neljän askeleen käynti siirtyminen tai askeleenpidennys. Etenkin askeleenpidennyksissä Minor esitti parastaan, joten tähän olikin hyvä jättää tiistain treenit tietenkin loppuravailun jälkeen.

Alkuverkkaa kevyessä istunnassa reilusti taivutellen

Sen jälkeen ryhtiliike ylös ja laukkaa perusistunnassa
Tällä viikolla kävimme siis, kuten mainitsin, myös kahden tunnin maastossa. Arviolta noin 11km tuli käppäiltyä eli ihan kiitettävän mittainen lenkki. Paineltiin ihan täysiä laukkaa, unohtamatta välillä että maastossakin voi kulkea hallitusti :) Minorin kanssa tosin ei tuota tuo hallitusti kulkeminenkaan maastossa ongelmia. On se hienoa kun voi kehottaa ponin täyteen laukkaan ilman, että samalla lähtee kontrolli ja ohjaus. Tuntui Minorkin nauttivan hurjasti ja tottahan se on, että tekee hyvää sekä hevosen päälle että lihaksistolle päästä välillä oikein kunnolla painelemaan maastossa.

Maastoilun jälkeen olikin vuorossa palauttelua kentällä, jolloin tämän postauksen kuvatkin on otettu. Suunnitelmana oli ratsastaa askellajit läpi ja sen jälkeen työskennellä vain ihan hetki joko käynnissä tai ravissa. Näinpä en edes saappaita jaksanut jalkaan vetäistä, vaikka kyllä huomasi ettei jalalle oikein saa tukea noilla tossuilla - jalka tuntui seilailevan etenkin kevyessä ravissa sinne tänne ja siltähän se myös näyttää :D No ainakin muistaa, että jos haluaa koulua vakavamielisesti treenailla kannattaa laittaa kunnon kengät jalkaan.

Ja sama laukkatyöskentely toiseen suuntaan!

Minor oli heti alkujaan melkoisen kiva. Siinä on aina ihan erilaista letkeyttä kunnon maastopäivän jälkeen. Vähän tosin sai ns. herätellä, ettei jääty raskaaksi edestä. Mutta kyllä voi iloksi todeta, että nopeasti se on keventynyt ja muuttunut jälleen mielyttävämmäksi ratsastaa. Mitään ei varsinaisesti treenattu, kunhan haettiin sitä kivaa yhteistyön tunnetta ja hyvin päästiinkin siihen kiinni. Lopuksi pyörittelin muutamia ympyröitä harjoitusravissa vähän ryhdikkäämpänä. Kyllä voi nyt huokaista helpotuksesta ja todeta ettei Minor taitojaan ole unohtanut, vähän vaan täytyy muistutella niin päästään varmasti pian taas ottamaan myös uusia askeleita treenaamisen suhteen.

Viikonlopun liikutuksia en ole vielä kerennyt sen tarkemmin pohtimaan, luultavasti kuitenkin ratsastusta ja maastakäsittelyä sekä toivottavasti myös kuvia! ;) Perjantaina kuitenkin on varmasti molemmille ansaittu vapaa, joten palaillaan taas kun on kuulumisia kerrottavana.

Kiitokset hepalle hyvästä työstä loppuravailun alkaessa :)

Totista treenaamista tauon jälkeen

Aikaa on kulunut enemmän kuin laki sallii meidän viimeisestä elonmerkistä täällä blogin puolella. Kaikki on kuitenkin
pääpiirteitäin ennallaan ja toivon mukaan ehtisin nyt kirjottamaan myös blogin puolelle aktiivisemmin. Paljon on asioita
kuitenkin ehtinyt tapahtua ja voisinkin kirjoittaa varmasti lähes romaanin tapahtumista täällä Ypäjällä, mutta jotta te
lukiat ette pyörry tekstin pituuteen koitan tiivistää hieman asioita, jotta pääsette paremmin kärryille.

Ollaan siis kotiuduttu loistavasti Ypäjälle jo aikoja sitten. Minor pääsi takaisin tuttuun talliin ja yskiminenkin loppui
heti ensimmäisellä viikolla. Ongelmitta ei kuitenkaan olla selvitty, vaikka poni onkin todella hyvännäköisessä kunnossa. Nimittäin meidän ikuinen murheenkryynimme, Minorin selkä, vaivasi taas jonkin aikaa elämäämme. Ongelma kuitenkin ratkesi helposti ja sen jälkeen selkäkin on ollut täysin oireeton.

Lisäksi kiirettä on riittänyt aamusta iltaan ja jottei liian helpoksi menisi olen itse ollut todella paljon sairaana! Treenailu Minorin kanssa onkin tämän vuoksi ollut melkoisen kevyttä, lähinnä peruskuntoa ylläpitävää maastoilua ja askellajien läpi ratsastelua. Nyt kuitenkin tilanne vaikuttaa tasoittuneen, itse vaihdoin hhp-linjalle (harrastepalvelujen tuottaminen) ja olo on paljon energisempi!

Minor on ollut ratsastaessa yllättävän hyvä siihen nähden kuinka kevyttä sen liikunta on ollut. Ainoa selkeä ero on keveydessä, se on ollut nyt todella raskas edestä. Uskoisin tämän johtuvan siitä, että Minor on luonnostaan aika raskas ja nyt kun on päässyt ns. helpommalla niin vaatii taas oman aikansa, että liikkuu taas ryhdikkäämmin ja kevyemmin. Kuitenkin selkeästi jo muutaman kerran jälkeen poni on ollut kevyempi, joten eiköhän se varmasti siitä.

Nyt on siis vuorossa perustreeneissä herkistelyjä ja sen kadonneen keveyden etsimistä. Aloitellaan tavallaan taas alusta ja toivottavasti pian jatketaan helppo A asioiden parissa, tähtäimenä tietysti tämän vuoden vuonismestaruudet. Tätä ajatellen tuli Minorille ostettua kankisuitset Tampereen hevosmessuilta ja nyt niillä on treenailtu muutaman kerran. Ensimmäisellä kerralla kävin vain taluttelemassa kanget päässä, vaikka eipä tuo niistä oikein mitään kummempia tuumannutkaan. Toisella kerralla ratsastin vain kevyesti askellajit läpi ja muistelin itse miten niitä kaksia ohjia käsissä pidettiinkään.

Viime kerralla eli sunnuntaina jatkettiin treenailua kankien parissa ja saatiin pitkästä aikaa kuviakin. Edelleenkin vuorossa oli aika simppeli ratsastus, mutta tällä kertaa molemmat olivat selkeästi enemmän jyvällä asiasta. Tehtiin muutamia siirtymisiä, joilla haettiin apuihin nopeampaa reakointia ja lisäksi taivuteltiin ravissa pääty-ympyröillä. Minor on vielä aavistuksen jännittynyt kangilla ja tämän huomaa siten, ettei se käytä selkäänsä ihan yhtä rehellisesti ja tästä johtuen ei myöskään polje allensa ihan yhtä hyvin. Muuten huomattavaa eroa ratsastettavuudessa ei ole ja uskoisin, että pieni jännittyneisyyskin loppuu muutaman kerran jälkeen. Toistaiseksi kankiohja on saanut lähinnä vain "roikkua menossa mukana" ja toistaiseksi myös jatketaan tällä linjalla.

Alkaneella viikolla olisi vuorossa vielä treenailuja kangilla sekä perussuitsituksella, juoksutusta ja tänään Minor käväisikin vajaan tunnin maaston vuokraajansa kanssa. Loppuviikko on vielä auki sillä itsellä on vapaata eikä tietoakaan miten koulu jatkuu tämän viikon jälkeen. No eiköhän sekin tällä viikolla selviä, toivottavasti :D