2016/11/15

Valoa pimeässä

Minor on palautunut hyvin hetkellisestä ruokalakostaan. Nyt kun asutaan tutussa turvallisessa karsinassa maistuukin ruokakin loistavasti, täten ollaankin palailtu pikkuhiljaa treenailun pariin. Sunnuntaina kävin juoksuttamassa ponin ja eilen maastossa. Juoksuttaessa ponilla löytyikin hieman ylimääräistä virtaa, mutta ihmekkös tuo, sen jälkeen kuitenkin ollaan käyttäydytty varsin mallikkaasti.

Tänään oli vuorossa rokotusloman jälkeen ensimmäinen varsinainen treeni. Vähän on heikosti lähtenyt tämä meidän #nostirrup marraskuu käyntiin, sillä ennen tätä päivää olen yhden treenin kerennyt haasteeseen ratsastamaan. No onneksi vielä puolet marraskuusta jäljellä, joten vielä ehditään hyvin ilman jalustimia treenata.




Muuten oli normaali, melko kevyehkö treeni, mutta kuten haasteeseen kuuluu mentiin varsinainen treeniosuus ilman jalustimia. Minor oli aluksi melko kiireinen, mutta rauhottui ravissa nopeasti oikein mukavaksi. Laukassa oli vähän turhan kiireinen koko ajan, pistetään loman piikkiin. Tehtiin siis ihan perustyöskentelyä kahdeksikolla ravissa, kahdeksikon keskellä aina neljä askelta käyntiä. Vaikka itse sanonkin poni oli ihan superkiva! Pehmeä ja kivasti avuilla.

Tehtävä siis sujui hienosti vaikka muuten poni olikin hieman häslä ja kankea loman jäljiltä. Huomenissa olisi tarkoitus pyörähtää taas maastossa, torstaina ja perjantaina on vuokraajan päivät kun itse olen töissä. Rennon puoleisesti otetaan vielä tämä viikko, mutta ehkäpä ensi viikolla saataisiin jotain treenikuviakin. Nyt on meinaan niin hyvät valot kentällä, että kelpaa mennä ja veikkaampa että kuviakin voisi onnistua räpsimään!

Pakko todeta, että kyllä on luksusta - entisillä talleilla ei ole noin tehokkaita valoja ollut ja tänään kun jouduin ensimmäistä kertaa ratsastamaan pimeään aikaan olin vain yhtä hymyä valojen ansioista. Kyllä sitä ihminen voi pienestä nauttia, valoisiin tunnelmiin pimeän keskellä ja ensi kertaan siis!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti