Koulukaksikko esteillä

Tänään päästiin jo toiseen kertaan treenaamaan esteitä valvotusti ja voin kyllä sanoa, että tekee molemmille tosi hyvää (vaihtelun ja jumppaamisenkin merkeissä)! Viimeksi hypättiin 8.8 ja se olikin meidän toinen yhteinen hyppykerta ja oikeastaan ensimmäinen kunnollinen, tänään siis hyppäsin ponilla kolmatta kertaa ikinä.

Viime kerralla oli suhteellisen lämmin ja poni oli yllättävän vetelä, mutta muuten oli kyllä kivaa kunhan alku jännityksestä päästiin! Mua siis hieman jännitti, koska ekalla kerralla kun Minorilla olin hypännyt se oli loikkinut aika erikoisesti, lähinnä todella kaukaa ja silloin oli kolmipalat, joilla oli turha haaveillakkaan saavansa pidätteitä läpi. Nyt ollaan molemmat kerrat hypätty pelhameilla ja poni on ollut paljon paremmin läpi, jolloin myös ollaan saatu hyviäkin hyppyjä.

Minor oli tänään aika pörhäkkänä, sillä kentällä oli meidän lisäksi Sigurd ja Udna. Sigurd oli viimeksikin, ei siinä mitään, mutta Udna tamma sai pojan kasvamaan ainakin 10cm korkeutta! :D Toisaalta oli ihan mukavaa kun se oli valmiiksi sopivan ryhdikäs. Lisäksi poika oli tänään pariin kertaan aika "hurja", nimittäin veti esteen jälkeen pään alas ja mukamas pukitti (rupesi ns. köyrimään) - tämä johtui siitä, että isommassa loikassa minun pohkeet heilahtaa taakse ja poika ottaa siitä vähän turhia kierroksia. Toisella kerralla kerkesin ärähtämään tästä käytöksestä (kun teki normaalin hypyn jälkeen samaa porsastelua) ja sen jälkeen sujuikin hyppelyt 100x paremmin! Se vaatii aina vaan pienen herätyksen maanpinnalle siitä, että kuka päättää mitä nyt tehdään :)

Oon kyllä ihan super iloinen siitä, että Minor on osoittautunut näinkin monipuoliseksi. Hyppääminenkin on sen kanssa nimittäin tosi mukavaa puuhaa vaikken mikään esteratsastaja olekkaan. Ehkä meidät vielä joskus nähdään hurjalla ristikkoradalla jossain päin Suomea ;)

Sitten vielä vähän kurjempia asioita. Täällä on koko yön (ilmeisesti) satanut ja sataa edelleen ja meidän herkkä hipiäinen on vetänyt selkänsä tosi jumiin. Eipä ole ikinä ollut ponin selkä noin jumissa, mietin jo kahteen kertaan uskallanko ratsastaa. Onneksi pieni jumppailu teki ilmeisesti hyvää eikä selkä ollut laisinkaan niin kipeä ratsastuksen jälkeen. Nyt vain on pakko sitten laittaa yöksi sadeloimi päälle kun ei näköjään kestä olla ilman. Hierojakin pitäisi tilata käymään, mutta tiukille menee, että ehtiikö ennen mestiksiä (olen aika tarkkaan suunnitellut treenit mestiksiä ennen).