2015/09/24

Kurkistus Minorin ruokalistaan

Minulla ei tällä hetkellä ole oikeastaan mahdollista saada kuvia ratsastuksesta ollenkaan (tässä odottelen, että saisin kameran jalustan kuntoon niin saisi videoita...), joten ajattelin pitää blogia hereillä erilaisten erikoispostauksien voimin. Nyt on siis myös lukijoilla mahdollisuus kertoa minkälaisista erikoispostauksista te haluaisitte lukea! Vai kiinnostaako enää ketään ns. erikoispostaukset? Nyt olisi kuitenkin siitä huolimatta kiinnostaako tai ei vuorossa erikoispostaus Minorin ruokinnasta.


Kuten toivottavasti jokaisen hevosen, niin myös Minorin perusruoka on heinä. Tallilla jossa poni asustaa kuuluu tallivuokraan esikuivattu säilöheinä, joka on tähän menessä riittänytkin hyvin yksistään. Tällä hetkellä kuitenkin heinän srv (srv = sulavaraakavalkuainen) meillä on noin 100g / ka kg, kun ihanne arvo olisi noin 60g / ka kg. Tämä tarkoittaa siis sitä, että mikäli Minor söisi pelkästään esikuivattua se saisi aivan liian paljon valkuaista, niinpä ollaan äitini kanssa haettu sille viimevuotisia kuivaheinäpaaleja Tampereelta asti. Mutta mitäpä sitä ei rakkaan ponin eteen tekisi? Tällä hetkellä poni syö siis 7kg heinää päivässä, joista 2kg on esikuivattua säilöä ja loput 5kg kuivaheinää.


Heinän lisäksi Minor syö kauraa ja kivennäistä, kuten varmasti moni muukin hevonen. Kauraa poni saa päivässä 1,5L, josta aamulla 0,5L ja illalla 1L. Toisaalta haluaisin antaa aamulla suuremman määrän kuin illalla, mutta meillä on hyvin tyypillinen tilanne siinä mielessä, että hevoset saavat aamuheinät ulos ja syövät sitä ennen väkirehut sisällä. Ja vaikka Minorilla onkin olkikuivitus eli sen maha ei perjaatteessa öisin pääse tyhjenemään, en halua antaa isoa määrää väkirehuja ennen heiniä. Ruokinnassa siis täytyy huomioida sekä tallin tavat että hevosen tarpeet.

Kivennäisenä meillä on perus Black Horsen kivennäinen. Minor on sinäänsä vähän nirso syömään kivennäisiä, että ns. hiekkakivennäiset se jättää syömättä. Niinpä olen päätynyt siihen, että makeutetuista kivennäisistä BH on sisällöltään ja hinta-laatusuhteeltaan paras. Kivennäistä poni saa illalla 1dl.


Sitten päästäänkin ihanien purnukkojen maailmaan. Itse koitan pitää hevosen ruokinnan mahdollisimman simppelinä ja vältän purkeista syöttelyä, mutta toisaalta lasken ruokinnan aina analyysien perusteella, joten jos huomaan että esim. jostain vitamiinista on puutetta, lisään sitä teollisessa muodossa purkista.

Minor syökin siis kahdesta purkista säännöllisesti, molempia 2mittaa / päivä. Isompi purkki on biotiini, joka ei itseasiassa kuulu laskelmiini, vaan on mukana kavioiden kasvun edistämisessä. Vaihdoimme biotiinimerkkiä kesällä (tätä ennen on saanut vajaan vuoden racing biotiinia) ja nyt on menossa toinen purkki, mikäli tämän purkin loputtua en huomaa eroa on tarkoitus jättää biotiini pois ruokinnasta. Tukka kyllä kasvaa julmettomasti, mutta kavioihin ei tunnu olevan vaikutusta - ja tuon tukan ei edes tarvitsisi kasvaa niin nopeasti! :-D

Toisesta purkista löytyy magnesiumia, josta ruonkintalaskun mukaan Minorille syntyy hieman vajausta. Poni saakin valmistetta reilun annoksen, sillä magnesium on tukena lihasten sekä hermoston toiminnassa ja näin pitäisi ehkäistä jumeja. Tähän tuotteeseen olen ollut tyytyväinen, sillä Minor on melko herkkä jumiutumaan selästään ja minusta tuntuu, että tämä kyllä on ollut avuksi hyvän liikunnan ja venyttelyn lisänä.


Rehulaatikon pohjalta löytyy vielä yksi purnukka, joka ei kuitenkaan ole päivittäiskäytössä. Tätä tuotetta voin suositella ihan jokaiselle hevosen omistajalle! EQ Maitohappobakteeriin tutustuin jo Fridan aikoina ja etenkin silloin se tuli todettua hyödylliseksi osana herkkävatsaisen hevosen ruokintaa. Minorille ensimmäinen purnukka tuli ostettua vasta nyt, enkä oikeastaan tiedä edes miksi siihen meni näin kauan. Maitohappobakteeri on nimittäin loistava lisä aina ruokinnan muutosten yhteydessä. Tätä syötetään siis aina kuuriluontoisesti väh. 4 päivää muutosten yhteydessä joko yhden mitan normiannoksena tai kahden mitan tuplamääränä. En voi tosiaan muuta kuin suositella ja tämä säilyykin pakkauksen mukaan jopa vuoden viileässä!

Lisäksi rehulaatikon pohjalta löytyy säkki pellavarouhetta. En siitä ottanut kuvaa, sillä Minor ei tällä hetkellä pellavaa syö. Pellavan syöttö lopetettiin syksyllä ennen kuin saatiin kuivaheinää jolloin siis minimoitiin valkuaisen saanti. Toivon kuitenkin, että jatkossa poni voi syödä sitä 1DL päivässä turvotettuna (aikaisemmin Minor söi 2dl pellavarouhetta turvotettuna). Olen nimittäin ollut erityisen tyytyväinen siihen, kuinka se hoitaa mahaa ja pitää karvan kunnossa. Siinä myös siis toinen tuote, jota suosittelen hevosen hyvän perusruokinnan lisäksi!


Nyt kun päivittäinen ruokinta on käsitelty voidaan siirtyä ns. "ekstroihin". Vaikka oikeastaan nämä ekstratkin kuuluvat lähes päivittäiseen ruokintaan. Minor siis juo aina liikutuksen jälkeen ns. melassimehua. Mehu valmistetaan noin 1dl melassisiirappia, 1rkl merisuolaa ja noin 8L vettä. Keitän aina osan vedestä, jotta suola sulaa veteen ja tulee varmasti juotua. Mehua poni saa etenkin sen vuoksi, että pystyn varmistamaan sen riittävän juomisen ja toisekseen sen vuoksi, että saadaan huolehdittua riittävästä suolan saannista.

Minor on etenkin talvisin vähän huono juomaan jääkylmää vettä kun muuta ei ole tarjolla, juo kyllä muttei ihan riittävästi, mutta näin siis vältytään nestehukalta. Kesäisinkin tietenkin tosi hyvä keino hikisten treenien jälkeen huolehtia riittävästä nesteen saannista! Tämä varmaan on kuitenkin enemmän tapa ja tottumus kuin ruokintakysymys.

Suolaa saa tosiaan melassin mukana 1rkl. Karsinasta Minorilta löytyy sekä himalajan suolakivi (punertava) että normaali suolakivi, mutta hevosen kuin hevosen pitäisi nuolla suolakiveä ihan hillittömästi, jotta päivittäinen suolan tarve täyttyisi - tämä ongelma on siis helposti ratkaistu antamalla päivittäin 1rkl merisuolaa.


Viimeisenä muttei vähinpänä löytyy ruokalistalta porkkanat! Minor saa aina tarhasta haku reissulla yhden porkkanan ja treenin jälkeen venytellään porkkanoiden avulla. Eli päivittäin poni syö ehkä 3-4 porkkanaa. Välillä toki käy niin kurja tilanne etten ole muistanut ostaa porkkanoita, mutta onneksi silloin yleensä löytyy nameiksi kuivaa leipää.

Kokonaisuudessaan koitan siis pitää ruokinnan simppelinä, mutta kuitenkin niin, että Minor saa siitä kaiken tarvitsemansa. Lasken aina tarvittaessa uudestaan ja uudestaan kuinka paljon poni saa ravintoaineita mistäkin, sen jälkeen vertaan suosituksiin ja siihen miltä poni vaikuttaa ja näyttää. Perjaatteessa siis äärimmäisen helppoa ja ihanaa kun opiskelujen myötä on oppinut laskemaan hevosen ruokinnan kokonaisuudessaan, mutta toisinaan saa kyllä repiä hiuksia päästä kun koittaa keksiä mistä saisi vähän lisää energiaa ilman että tulisi lisää valkuaista. Viisaus lisää tuskaa vai miten se meni? :-D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti