2010/12/31

[51] Räiskyvää uutta vuotta (---:






Ensinnäkin loistavaa uutta vuotta kaikille! (: Toivottavasti kaikilla jäi hyvät muistot vuodesta 2010 ja uudesta vuodesta tulee vieläkin loistokkaampi.

Fridan kanssa tehtiin tänään kevyt juoksutustreeni, käynti + ravi. Kentällä oli lunta yli polvieni, joten ei senkään vuoksi tehty mitään kovin raskasta. Friduliini oli kuitenkin upea ja toimi todella hienosti (: Hoitaessa sama homma, seisoi nätisti ja jaksoi liikutuksen jälkeen odottaa kun leikkasin sen harjankin! Jees, oli siis vaihteeksi tosi hyvä päivä. Kävin vielä talleilun jälkeen hööksissä ja ostin uuden toppiksen, kun Fridalla oli vain tallitoppis (-> ei pitänyt vettä/lunta). Hei sanokaapas lähettelenkö enemmän "kuvapostauksia" kuten tämä vai niitä, joissa on enemmän tekstiä, mutta kuitenkin pari kuvaa?





2010/12/30

[50] Uudet popot ja mietiskelyä




Tänään oli siis Fridalla kengitys, joka onneksi sujui tyypilliseen tapaan hyvin (--: Nyt on siis vihdoin se asia hoidettu pois alta ja päästään keskittymään toivottavasti kaikkeen muuhun. Fridallahan on ollut nyt hieman "joululomaa", kun itse olen käynyt isäni luona ja oltiin veljen luona viettämässä joulua jne. Jouluaattona koristelin kuitenkin ponin karsinan oikein hienoksi havuilla ja omenoilla, sai Fridakin viettää hieman joulua (--: Seuraavan kerran tulinkin käymään sunnuntaina, jolloin oli taas yksi 'mikään ei onnistu' -päivä. Sain kuitenkin testailtua uutta videokameraa (JEE! Videomateriaalia tiedossa) ja jotain riehumismateriaaliakin tuli.

Nyt sitten pitäisi taas kohta palailla normaaliin treeniin, tai jos sitä normaaliksi voi kutsua. Tallilla kuitenkin kaikki asiat on taas vähän vinksin vonksin -> Kuivaheinä on lopussa ja Fridan maha alkaa taas oireilla, turve on lopussa ja kohta hepat seisoo betonilla... Aargh! No onneksi heinää on ilmeisesti tulossa pian ja toivottavasti myös turvetta, tai muuten joudutaan hakemaan sitä itse... Lisäksi on vieläkin se satulaprojekti. Ennen kunnollista satulaa tuskin päästään kunnolla treenailemaan, joka tietenkin olisi aika olennaista (shit scherlock!?). Noh, ehkä kaikki ala sujua vähitellen...

2010/12/23

[49] Piparin tuoksuista joulua samettiturville sekä kaksijalkaisille :--)


Oon ihan joulufiiliksissä, jee :--) Ajatella, että jo huomenna on aatto. Aika tuntuu suorastaan karkaavan käsistä, Fridakin ollut mulla jo yli 5kk. Huhhuh, no toivottavasti tää meidän taival ei lopu vielä piiiitkään aikaan, koska en todellakaan oo valmis tosta karvaturrista vielä luopumaan. No niin, jaarittelut on suoriteltu ja voin sepustella tämän päivän tekemiset. Pakkaslukemat hipoivat -30, joten pelasin varman päälle enkä kivunnut tammuliinin selkään. Fridalla on nimittäin tamana kerätä pakkasenergiaa, eikä oikein huvita ilman satulaa sitä purkaa :--D No päätin kuitenkin lähteä maastoon, kuten alkuun olin suunniteltu. Puin tammalle sen nahkariimun ja tallilta löytyneet poronsarvet, apuvälineeksi nappasin liinan mukaan.

Alkumatka sujui melkos... vauhdikkaasti! Frida ei olisi malttanut laisinkaan kävellä ja oli hieman epäselvyyksiä siitä, miten käyttäydytään. Vähitellen se kuitenkin hiffasi idean ja käveli vierellä kuin koira, välillä pysähtyen puskan juurelle haistelemaan ja maistelemaan. Lähdettiin samaa reittiä kuin viimeksi, mutta uskallauduttiin tällä kertaa myös sillalle. Se kopisi Fridan mielestä pelottavasti, mutta yli kuitenkin uskallauduttiin ilman ongelmia. Sen jälkeen oli vielä hetki rauhallista tietä, ennen kuin tultiin isommalle tielle. Kuljettiin kävelytietä Ruutanantien vieressä, kun vierestä suhahteli valtavasti autoja. Alkuun tamma oli todella jännittynyt ja säpsähteli, mutta loppupätkän kulki ihan kivasti. Siitä sitten palailtiin nappoistentielle ja päästiin lopulta tallille. Olen todella ylpeä tammuliinista, koska tulevaisuudessa varmaan pystytään heittää tosta ihan kivaa lenkkiä :--) Ehkä Frida oppii myös autovarmemmaksi ja voidaan maastoilla noilla kävelyteilläkin. Ilta alkoi siis jo hämärtää kun saavuttiin tallille (olihan lenkki melkeen 4km), mutta päätin silti heittää ponskin pihalle siksi aikaa kun siivosin ja koristelin sen karsinan. Pujottelin kaltereiden väliin havunoksia ja laitoin sille paljon turvetta (--: Huomenna se saa vielä lisää havuja ja varmaan extraporkkanoitakin. Nyt toivottelen hyvää joulurauhaa teille kaikille, toivottavasti vietätte oikeen mukavat joulut! (Pientä päivityskatkoa tiedossa 24-30.12)

2010/12/22

[48] Selkärääkkiä ratsastajalle

Olen nyt sitten päättänyt olla ratsastamatta tuolla epäsopivalla satulalla, ettei vain tule ponin selkään mitään jumeja. Niinpä ollaan viimeiset kolme kertaa menty juoksutusvyö + jalustimet viritelmällä, joka loppujen lopuksi toimii ihan hyvin (: Frida on alkanut liikkua selkeästi paremmin ja halukkaammin. Nyt olen myös huomannut kuinka jännittyneesti se on selästään kulkenut ja kuinka sen liikkeet alkavat olla letkeämmät. Minustahan tuli siis ihan kokonaan ilman satsaa tuuppari :--D Ette voi uskoa kuinka vaikea minun tätä on kuvitella! Minä, joka ei ole ilman satulaa pysynyt edes ravissa, hyvä jos käynnissä, uskaltaa kunnolla treenailla pukkiponin kanssa laukkajuttujakin! (--: Yksinkertaisesti sanottuna tästä hommasta on jäänyt MAHTAVA FIILIS. Olen myös oppinut luottamaan yhä enemmän Friiduliinin ja siihen, ettei se heitä minua alas selästä. Joulun jälkeen kuitenkin toivottavasti saadaan uusi satula - pelkkä harjoitusravitreeni kun ei tee Fridalle selälle pidemmän päälle hyvää, kuten ei myöskään minun selälleni.

Sunnuntaina ratsastin ensimmäistä kertaa ilman satsaa kunnolla. Ulkona tuuli kamalasti ja Frida oli todella pörheänä! Se tuijotteli kentän vieressä olevaa autopressua, joka kahisi pelottavasti. Se jopa sinkosi laukkaan moneen otteeseen kyseisellä pitkällä sivulla. Olin todella turhautunut, mutta yllättynyt siitä, että pysyin kyydissä ja sain ponin niinkin nopeasti kiinni. Vähitellen tajusin, että minun täytyy yksinkertaisesti alkaa työstämään sitä ravissa ja samassa hetkessä alkoi ponikin toimia. Olin pettynyt siihen, että oli "pakko" ratsastaa gramaaneilla, kun tammuliini olisi muuten sinkoillut vielä enemmän, enkä pystynyt ratsastamaan sitä edestä pehmeäksi. Lopputunnista se meni kuitenkin todella kivasti ravissa, tällöin tietenkin kamerasta oli loppunut akku... No molemmille jäi kuitenkin ihan kivat fiilikset (toivottavasti) :--D

Maanantaina Fridalla oli vapari, josta huolimatta päätin tiistaina uskaltautua ponin selkään. Sydämeni pamppaili alkutunnin jännityksestä - pimeä ilta, maanantaina ollut vapari, melua lähistöllä ja vielä se, etten laittanut gramaaneja. Yhdistelmä pelotti minua, rehellisesti sanottuna! Olen kuitenkin todella tyytyväinen päätökseeni jättää gramaanit pois, koska se osoittautui loistavaksi. Frida oli heti alkuun letkeämmän tuntuinen, vaikkakin paineli reippaasti eteenpäin. Tehtiin perus käyntityöskentelyä tovi, jonka jälkeen aloitettiin ravi. Tammasta kyllä huomasi, että sillä oli ollut vapaata, mutta tässä vaiheessa en antanut sen enää häiritä. Tehtiin paljon siirtymistyöskentelyä, mikä sujui loistavasti, lukuun ottamatta tunnetta "oho, poni meinaa lähteä käsistä". Onnekseni se ei kuitenkaan sinkoillut, vaan tuntui olevan harvinaisen energisellä tuulella. Siirtymistyöskentelyn lisäksi väännettiin paljon ympyräjuttuja ja kun ravi tuntui suorastaan täydelliseltä lopetettiin. Frida ei ole koskaan ollut niin hyvä ratsastaa (--: Se oli pehmeä suustaan, ei painanut kuolaimeen kuten yleensä ja kulki kuitenkin rennosti matalassa muodossa. Lisäksi se tuntui kerrankin polkevan kunnolla takaa ja käyttävän selkäänsä! Eikä tempokaan ollut enää lopputreenistä mikään kauhea, oli siis todella ahaa -elämys ainakin minulle.




Tänään (tai siis keskiviikkona, kirjoittelu "vähän" venähti) päätin myös ratsastaa ja tehdä oikein kunnon treenin, nyt kun itsekkin olin oppinut ratsastamaan ilman satulaa. Minun täytyy vain itse keskittyä siihen, että sekä jalat että kädet pysyvät tasaisina enkä ala heilumaan turhia selässä. Tänään Frida oli kuitenkin harmikseni alkujaan kunnon pöhlö. Se tuijotteli ties kuinka kauan, eikä edes tehtävät saanut sitä keskittymään. Tehtiin paljon suunnanvaihtoja, väistöjä ja etuosakäännöksiä. Mikään ei kuitenkaan tuntunut auttavan ja poni oli tiukasti kiinni kuolaimessa :s Yleisesti ottaen tässä vaiheessa on auttanut kun siirryn ravityöskentelyyn. Niinpä tein myös tänään. Edelleen tunsin kuinka osa selkälihaksista olivat jännittyneitä (hassua miten ilman satulaa tuntee heti, jos poni vähäänkään jännittää), mutta periaatteessa Frida keskittyi paremmin. Halusin kuitenkin mennä rauhallista ravia ja koska tamma oli erimieltä tehtiin paljon siirtymisiä. Äääh, edelleenkään se ei keskittynyt ja pääsi kerran pöllöily "säikähtelemäänkin". Tässä vaiheessa meni melkein hermot! Ei ollut mitään syytä miksi olisi pelännyt ja muutenkin oli vain niin kuuro. Niinpä nappasin ohjat napakammalle tuntumalle ja päättäväisesti ratsastin eteen.

Selkeästi tamma huomasi, että "ohjat" olivat nyt mulla ja sen ei tarvinnut enää pelätä. Työskentelykin alkoi sujua reilusti paremmin, vaikka tahdin kanssa oli edelleen erimielisyyksiä. Tehtiin alkuun rentoa ympyrätyöskentelyä, vaihdellen samalla paljon suuntaa - vähitellen alkoi sitä tahtiakin löytymään. Alkulämpän jälkeen pidettiin tauko, jonka jälkeen treenailtiin tarkemmin takaosan työskentelyä ja jopa hieman "lisäyksiä". Ravityöskentelyyn olin todella tyytyväinen (---: Ravin jälkeen päätin pitää jälleen tauon ja tauon jälkeen kevyen laukkatyöskentelyn. Jouduin hakemaan raipan kun laukka ei noussut, kuten yleensäkkin. Muutenkin oli taas avut vähän hakusessa ja pukkia tuli niin perkuleesti! Olen kiitollinen jo siitä, että pysyin kyydissä. Laukkaili kuitenkin ihan kivasti, jopa molemmat suunnat! Tästä onkin sitten hyvä alkaa treenailemaan tuota laukkailuakin - kunhan siihen saadaan vielä vähän kontrollia. Laukan jälkeen ravi oli taas yhtä kaahottamista ja sain tehdä vielä aika pitkään töitä ennen kuin sain sen taas rennoksi. Loppuun eteen-alas ravia ja käynnissä vielä parit väistöt (VÄISTI UPEASTI :--)). Jäi tästäkin kerrasta siis hyvät fibat. Ainoa mikä nyt jälkikäteen on, että selkän on kipeä ponin pukkisooloilusta. No huomenna vähän rennommin (: Kuvat ovat muuten sunnultailta, no jännittyneisyydestä näkeekin.

2010/12/18

[47] TET on ohi, huh!

Miten pystyinkään ajattelemaan, että edessä on helpot kolme päivää? :o No ei todellakaan, mukavaahan se oli, mutta rankkaa! Ei oikein jaksanut kunnolla Fridaakaan liikuttaa kun oli niin paljon muuta tekemistä. Kuviakaan ei ole luvassa, kun en kameraakaan tallille jaksanut raahata. Oho, tuntuupas siltä, että olen ollut todella laiska... No ehkä sitä välillä saa olla ja toisaalta "tet" jatkuu minulla viikonloppuunkin, kun tänään tein iltatallin ja huomenna päivätallin.

No se siitä tetteilystä ja sitten Friiduliinin asioihin. Keskiviikko oli aika hurja päivä, kuten oli ollut tiistaikin. Tiistaina koitin ensin ohjasajaa Fridaa, mutta eipä onnistunut - tamma sinkoili kuin hullu. Niinpä irtojuoksuttelin sitä ja loppuun tein vähän seuraamisharjoituksia. Keskiviikkona tosiaan oli myös "hullupäivä". Läheisellä tiellä laitetaan katuvaloja ja sieltä kuului melua, lisäksi pakkasta oli liki -25 astetta. Hyrr... Mikä yhdistelmä! Frida räjähtikin heti kentälle päästyämme ja annoin sen taas aikansa riehua ja totutella tilanteeseen. Lopulta tamma rauhoittuikin ja ravasi turvaan luokseni. Uskalsin kuin uskalsinkin kivuta vielä selkään ja tehtiin 10 minuutin ravityöskentely, joka meni ihan ok.

Torstai sujui muistaakseni jo paremmin, Frida ei pelleillyt heti kättelyssä. Kuitenkin selästä käsin se tuntui todella haluttomalta, oikeastaan huomasin heti, että nyt ei ole kaikki hyvin. Koitin vielä hetken tehdä työskentelyä, kunnes tulin alas. Ensimmäiseksi mieleeni tuli tietenkin satula, olen jo vajaan kuukauden tuumaillut sen epäsopivuutta ja nyt se tuntui yhä ajankohtaisemmalta. Niinpä otin satulan pois ja kipusin takaisin selkään. Minullahan on ilman satulaa surkea tasapaino ja arvatkaapa vain jännittikö kun pyysin Fridaa raville. Se toimi kuitenkin loistavasti! Tamma oli heti huomattavasti rennompi ja huomasi, kuinka se suorastaan "huokasi" helpoituksesta päästessään painavasta satulasta. Tehtiin lyhyehkö ravityöskentely, johon sitten lopetettiinkin.

Perjantaina minua ei huvittanut ratsastaa, mietinkin melko pitkään mitä tekisin. Aikani kuluksi sovittelin Fridan satulaa. Se todellakin painuu edestä lavoille ja nousee takaa parin sentin korkeuteen -> eli ei todellakaan istu Fridalle! No testasin sen alle toista romaania, joka hieman auttaa tilannetta - satula kyllä edelleen painaa. Päätin kuitenkin uskaltautua maastoilemaan satulan ja ponin kanssa :D Laulelin koko matkan kovaa joululauluja, lähinnä oman jännittämisen vuoksi. Frida meni todella kivasti, käytiin sellaisella pienellä tiellä jossa ei olla ennen käyty. Sen tien varressa oli laidun, jossa ilmeisesti kesällä on hevosiakin (: Uskallettiimpa ravaillakkin ja tämähän on lähinnä minulle saavutus, että uskallan yksin tuon tammuskan kanssa maastoilla :D Paluumatkalla Frida säikähti yhden talon kohdalla, jonka pihalla sahattiin moottorisahalla + siinä on hyökkäilevä ja haukkuva koira ketjussa, ei onneksi sattunut mitään ja sain Fridan pian kiinni.

Tänään tein tosiaan iltatallin ja juttelin samalla Terin omistajan kanssa. Katseltiin myös yhdessä Fridan satulaa ja hän oli samaa mieltä. Päätin kuitenkin kokeilla ratsastusta. Ulkona oli kamala tuuli, mutta onneksi Friida ei sen kummemmin säpsynyt. Tehtiin lyhyehkö siirtymistyöskentely (seis - harjoitusravi), joka sujui hienosti (: Huomenna täytynee katsoa menenkö ilman satulaa... Uusi satula kuitenkin pitäisi jossain vaiheessa ostaa, unelma olisi tietenkin saada joustorunkoinen (mutta sellaisena se taitaakin pysyä). Pahoittelut pitkästä tekstistä, mutta jos kiinnostaa lähipäivien tapahtumat, niin tässä ne nyt ovat! (:

2010/12/12

[46] Punaisia poskia




Tänään kävin Fridan kanssa vähän maastoilemassa, äippä käveli tukena vierellä :D Tamma meni tosi kivasti, vaikka alkuun olikin sählä ja innoissaan. Ehkäpä minäkin pääsen maastoilukammostani yli ja päästään vähitellen oikeen kunnolla maastoilemaan! Ulkona oli kamalan ihana pakkanen (-20C) ja olin ihan jääkalikka kun palattiin, no pitää vain laittaa ensikerralla enemmän päälle, mutta muuten siis oli todella mukava päivä. Alkavalla viikolla menenkin tallille TETtiin ja postauksiakin tulee ehkä hieman enemmän. Tiedossa siis varmasti loistava viikko (vaikka pitäisi kengittäjää ja valmentajaakin jossain välissä tilata :o JA kokeisiin lukea!), joten toivottavasti kelitkin on upeat! (: Oho, en kirjottanu romaania tällä kertaa :D

2010/12/10

[45] Kolmen päivän treenailuja (:


En kerro nyt koko viikosta huolella, siihen kun menisi kauheasti aikaa (ja tekstiäkin tulisi hervottomasti), mutta tässä nyt jotain (: Meillä on siis mennyt todella kivasti! Maanantaina hypättiin pikku ristikkoa, alkutunnista oli koulutyöskentelyn kanssa ongelmia ja Frida vaihteeksi osoitti riehuvan puolen itsestään, mutta itse pienen esteen hyppääminen sujui ongelmitta. Tammakin tuntui nauttivan (: Tiistaina olikin sitten vapaata (kuten oikealta voitte lukea :D). Keskiviikkona tuuppailtiin taas koulua, tällä kertaa kentällä oli pyörimässä myös ylienerginen Teri -suokki. Tuli todella mahtava fiilis kun Fridalla pystyi menemään _niin_ rauhallisesti verrattuna Teriin, joka puuskutteli kuin höyryveturi eteenpäin. Tyttö oli todella kiva ravissa. Laukassa lähti pariin kertaan (säpsähti Teriä), mutta ei mitään kummempia. Meni siis keskiviikkonakin kivasti (:

Eilen, eli torstaina, oli hieman kevyempi päivä. Alkuun ohjasajelin Friduliinin kanssa (kuvat ovat tältä päivältä, shit scherlock?) ja se oli ylläripylläri ihan super! Se toimii todella loistavasti ohjasajaessa ja arvatkaapa vain haluanko sille kärryt :D Ohjasajelun jälkeen juoksuttelin hetken molempiin suuntiin ravissa, eikä se edes yrittäny sinkoilla! Jes, se jopa kulki rennosti ja "muodossa", ilman appareita. Otin myös juoksuttaessa vähän ravipuomityöskentelyä, joka sujui myös hyvin. Loppuun tehtiin vielä seuraamisharjoituksia (ravi - käynti) ja jäi todella luottavainen fiilis. Tulen aina niin hyvälle tuulelle, kun poni tyytyväisen seurailee minua - ihan kuin koiranpentu :)

Tänään oli jälleen vuorossa koulutuuppailu. Frida oli jo alusta alkaen upea! Käynnissä meni pitkästä aikaa korkeammassa muodossa, eikä painanut ollenkaan kädelle. Mukavasti oli herkkä, vaikkakin pohkeiden kuunteleminen olisi voinut olla tarkempaa. Alkuun tehtiin jälleen vähän ympyröitä, etuosakäännöksiä ja väistöjä, jonka jälkeen aloitettiin ravityöskentely. Tarjosi alusta alkaen ihan kivaa ravia, mutta kun vähitellen aloin sitä työstämään alkoi Frida laiskistua pohkeelle. Kun tein käynti - ravi siirtymisiä, tuntui että poni oli taas on/off -vaihteistosta sillä jälkimmäisellä :D No vaikka kuinka väitän, että se on "laiska", niin eihän se ole verrattuna ridakoulun poneihin. Kävin kuitenkin hakemassa raipan ja johan alkoi kaasua löytyä, turhankin paljon!

Sain aloittaa ravin työstämisen alusta, kun tamma oli muuttunut höyryjunaksi -.- Painoi vain kovaa vauhtia eteen ja heilahteli tahdittomasti. Verrattuna toki entiseen, tuokin olisi ollut upeaa - mutta nykyään kyllä oletan jo tasaista tahtia. Vähitellen sainkin Fridan tasoittumaan ja ravikin sujui jälleen. Sen jälkeen otettiin vielä laukkoja. Nousivat ihan ok, vaikka edelleenkin kaahottelee. Laukkailtiin helppoon suuntaan pari suuntaa ja sen jälkeen vähän lepoa. Päätin kokeilla myös toiseen suuntaan laukkaa, Frida tuntui valmiimmalta kuin yleensä. Niinpä parin yrityksen jälkeen tamma nosti kuin nostikin laukan! JES (: Laukkattiin ihan vain pari askelta, se riittää näin alkuun. Kunhan Fridalle jää hyvä fiilis myös toisen suunnan laukasta. Loppuun tein vielä rentoa ravityöskentelyä (lue: yritin). Laukan jälkeenhän Frida on aina melko kuuma, kuten myös tänään ja sen rentouttamiseen meni oma aikansa. Vähitellen kuitenkin näytti upeita pätkiä ja keventelin tyytyväisenä loppuravit. Hmmm, tänään oli siis todella onnistunut hikitreeni (:

2010/12/05

[44] KIITOS 20 lukijaa! (:



Kiitos tuhannesti kaikille lukijoille! ♥
Tämmöinen lyhyt videon tynkä eilisestä (+ vanhoja kuvia), anteeksi laatu...

2010/12/04

[43] Laukkaponi (:

Fridalle ollaan nyt alettu syöttää vihdoin kuivaheinää ja vatsakin on alkanut jälleen toimia normaalisti! Huh helpotus (: Heinästä puheen ollen, poneilla oli jälleen päiväheinät kesken kun menin tallille. Minun tuurillani ne on juuri annettu kun tulen, vaikka koitan kuinka tulla eri aikoihin. Viikonloppuisin tulin ennen kahdeltatoista -> ponit saivat silloin heinät, no päätin sitten tulla 2-3 aikaan -> ponit saivat sillon heinät. Arkisin ne saavat heinät 16-17, eli juuri silloin kun tulen tallille -.- Eikö niitä heiniä voisi joka päivä antaa samaan aikaan? No sille nyt ei voi mitään ja pitää nyt olla edes tuohon tyytyväinen, että saadaan kuivaheinää.

Tänään oli siis vuorossa koulutuuppailua. Frida tuntui taluttaessa jo todella jännittyneeltä, ehkä voisin jättää sen kauran pois kun nyt pysyy heinätkin sisällä (ja saa niistä energiaa). Selästäkäsinkin poni oli jännittynyt - samanlainen kun viimeksi heitti minut alas. Päätin kuitenkin ratsastaa sitä päättäväisesti ja rauhallisesti. Ei mitään reaktiota! Frida ei kuunnellut minua ja puri kiinni kuolaimeen. Vähitellen kuitenkin sain sen hieman herkemmäksi, niin että pystyin tekemään ympyröitä ja väistöjä. Väistöt vaikuttavat olevan toiseen suuntaan vielä ihan keskeneräiset... (Harjoittelua siis vaativat) Toiseen suuntaan kuitenkin sujuvat jo hyvin. Lisäksi tehtiin etuosakäännöksiä, hyvin menestyksin (: Niitä ei olla edes kummoisesti harjoiteltu ja alkavat silti sujua, jees! Käyntijuttujen jälkeen otin rentoa ravia molempiin suuntiin.

Edelleen Frida oli jäykkis ja polki huonosti alleen. Tein paljon ympyröitä ja suunnan vaihtoja ja kyllähän se lopulta alkoi vähän rentoutuakkin. Suustaan se kuitenkin oli todella vahva, puri tiukasti kiinni kuolaimeen. Hmph, no ihan hyvin kai se kuitenkin sujui. Takapäällä oli vähän toimimisvaikeuksia, mutta olen kuitenkin tyytyväinen, että toimi näinkin hyvin (eikä heitellyt kiitopukkilaukkaa). Ravin jälkeen otin raipan käteen ja kas, alkoi se takapääkin toimia! En tajua sitä, että poni polkee sata kertaa paremmin kun minulla on raippa kädessä :o No, tein siis vähän aikaa vielä ravia ja aloitin sitten laukkajutut. Ensimmäinen nosto oli aika mielenkiintoinen pukkiviritelmä... Ja laukan jälkeen Frida onnistuikin lentämään nenälleen, onneksi pääsi pian ylös ja pysyin itse kyydissä. Mitään ei siis sattunut, vaikka hurjalta kuulemma näytti! Äh, johtuu tasan siitä, että Frida on huolimaton jaloistaan - lisää puomityöskentelyä.

Muuten laukat sujuivat loistavasti! Nosti ihan nätisti ja kerran laukattiin jopa kierros ympäri (: Ollaan siis tähän mennessä tehty todella vähän laukkaa ja olen ihan yllättynyt, kuinka hyvin se jo toimii. Nyt vain kasvatetaan laukkatasapainoa, että päästään tekemään ympyräjuttuja. Toiseen suuntaan laukka ei suju ollenkaan, veikkaan että johtuu minusta - mutta eiköhän sekin ajan kanssa saada toimimaan (: Ravinostojen lisäksi kokeilin huvikseni nostaa pari kertaa käynnistä. Se sujui loistavasti, vaikka toki se siirsi parin raviaskeleen kautta, mutta kuitenkin! WAU ♥ Tänään lopeteltiinkin sitten tuohon, että molemmille jäi hyvä mieli. Huomenna otetaan vähän rennommin ja maanantaina sitten varmaan tuuppaillaan taas :D

2010/11/28

[42] Joulutontut, tiptap tiptap!

Tänään piti mennä maastoilemaan, mutta ulkona oli sen verran ihana keli, että päätettiinkin kuvata "joulukorttikuvia". Pakkasta oli ainakin -17 astetta ja olikin todella kylmää! Hyrr... Tämäkin taisi olla osasyynä sille, etten viitsinyt maastoon lähteä. No ensi viikolla lupaan Fridalle, että mennään maastoon. Tamma kun tarvitsisi niitä maastoiluja mahdollisimman paljon. Kuvaukset itsessään sujuivat aika mielenkiintoisesti... Tiedä sitten oliko Fridalla tänään "pakkasta jee!" -päivä vai oliko se muuten vain todella ärsyttävän oloinen. Koko ajan piti hamuilla taskuja ja yrittää näykkiä, paikallaanpysyminenkin oli lähes mahdottomuus. Meinasi omat hermot mennä pariinkin otteeseen, mutta loppujen lopuksi ei sille voinut olla vihainen. Tuollainen karvamammutti kun koittaa henkensä edestä hamuilla nameja, se on aika huvittava näky :D Kipusin sitten vielä selkään ja otettiin silläkin tavalla kuvia. Frida oli todellakin raketin tuntuinen, onneksi ei kuitenkaan päättänyt pelleillä. Ponin ilmeet vain olivat mielenkiintoisia, kuten viereisestä kuvasta näkee. Loppuun vielä tämän päivän otoksia (: Hei, ehdotelkaapas meille ensiviikolle treenisuunnitelmaa (oma pää ihan tyhjänä helppojen koulutehtävien suhteen)!








2010/11/27

[41] Napapiirin sankaritar

Ihanaa, kun joutuu menemään lauantaina kouluun kello 8:00, "Adventtijuhlaan"! Toisaalta, tulipahan kerrankin herättyä aikaisin ja sen jälkeen oli mukava lähteä shoppailemaan (: Löysin vihdoin itselleni talviratsastustakin (klik), tohvelit (klik) ja kivat hanskat yms. Shoppailun jälkeen suuntasin tien äipän kanssa kohti tallia ja yllätyksekseni pääsimme tallille valoisaan aikaan. No tyytyväisenä sitten aloinkin puunailemaan lumista Friiduliinia, joka seisoi nätisti pesarissa. En laittanut vielä valoja kentälle, siellä kun tosiaan näki vielä eteensä. Taluttelin Fridaa alkuun nelisen kierrosta kentän ympäri ja kipusin sitten selkään. Tamma oli vähän levoton, mutta alkoi kuitenkin heti kuunnella kun pyysin sitä rauhoittumaan. Vähän oli tahmean oloista meno, mutta olin kuitenkin tyytyväinen kun tamma kulki kohtuullisen nätisti (eikä kaahaillut pitkin kenttää). Teimme käynnissä ympyröitä ja tuota ympyrän pienennys/suurennusjuttua, ihan kivastihan ne sujui. Lisäksi tehtiin yksi takaosakäännös, tai ainakin jokin sen tapainen. Fridahan ei vielä osaa mitään hienoja taka- taikka etuosakäännöksiä, mutta eipä niitä muuten kuin harjoittelemalla opikkaan. Takaosakäännökseen olinkin siis todella tyytyväinen ja pienen "levon" jälkeen siirsin tamman raviin.

Ah kuinka tahmeaa! Ei vais, kyllä se liikkui, mutta jotenkin tuntui siltä ettei se jaksanut nostaa jalkojaan. Ensi viikolla pitänee siis tehdä paljon puomijuttuja, että oppii nostamaan niitä jalkoja ja käyttämään takaosaa paremmin. Ravikin kuitenkin alkoi vähitellen sujua ja muuttua tahdikkaammaksi. Tein paljon suunnanvaihtoja ja ympyröitä. Tähän väliin äippä kävi laittamassa valot päälle ja tuomassa minulle raipan. Heti muuttui Fridan asenne, se rupesi kaahottamaan. Päättäväisesti vaadin siltä kuitenkin rauhallista ravia - raippa kun ei tarkoita sitä, että lähdetään käsistä. En vain tahdo ratsastaa Fridaa ihan turraksi pohkeille, kun se ei joka päivä ole niin herkkä. Vähitellen kuitenkin ravi alkoi jälleen sujua ja siihen selkeästi oli löytynyt parempi tempo ja tahti. Frida haki rennosti kuolaimelle ja polki ihan ok'sti takaa - edelleen se kuitenkin rojahtaa helposti etupainoiseksi ja alkaa painaa kädelle. Uskon tähän olevan ongelmana etenkin suhteellisen vahva käteni ja Fridan heikko kunto. Se ei jaksa kantaa itseään pitkiä aikoja ja jos siinä vaiheessa otan vahingossa kovemmin ohjasta, painuu tamma sekunnissa alas. Ei kulje kuitenkaan kuolaimen alla, joten eiköhän tästä selvitä kunhan kuntoa saadaan lisää (: Hetken ravitaivuttelun jälkeen päätin ottaa pari laukkapätkää. Frida oli selkeästi sitä mieltä, että sana "laukka" tarkoitti pukittelua ja laukkapohkeistakaan se ei ollut moksiskaan ensimmäisillä kerroilla. Onneksi tamma kuitenkin luovutti pian ja nosti laukan ihan kivasti pariin kertaan. Nyt täytyy vain alkaa työstämään yhä enemmän laukkaa, että siitä saadaan oikeasti toimivaa! Parin laukkapätkän jälkeen pidin pienen hengähdystauon ja jatkoin sitten ravissa.


Frida oli sitä mieltä, että nyt hän saa kaahottaa pää pystyssä jännittyneenä ja heitellä pukkeja. Olin kuitenkin erimieltä ja sinnikkäästi koitin ratsastaa sitä pehmeäksi. Pariin kertaan alkoi ärsyttää oikein kunnolla, kun tamma heitti takapäätä sisälle ja puri kiinni kuolaimeen. Tällä kertaa ei onneksi kuitenkaan lähtenyt käsistä, vaan selkeästi yritti kokeilla rajojaan. En kuitenkaan antanut periksi ja hetken kuluttua se luovutti. Annoin hieman ohjaa ja hetkessä Frida oli paljon pehmeämpi. Minun vain pitäisi aina muistaa, että se tarvitsee tuokea ja samalla joustavuutta - sitä pitäisi aina ratsastaa vähän normaalia pidemmällä ohjalla. Lopputunti sujuikin loistavasti, Frida polki paremmin alleen ja oli pehmeämpi myös suusta. Teimme vielä hetken raviympyröitä sekä ravi-seis-ravi harjoituksia ja lopetimme sen jälkeen. Hyvin siis sujui (: Ensiviikolla jatketaan treenailuja puomien ja irtohypyttelyn merkeissä, huomenna pitäisi vielä päästä maastoonkin.

2010/11/25

[40] Tuulen huminaa...

Iloinen yllätys; pääsimme tänään koulusta jo tunti aikaisemmin! Niinpä ehdin 15:20 bussiin ja olin kerrankin tallilla valoiseen aikaan. Sitä riemua ei kuitenkaan pitkäksi aikaa riittänyt, sillä kun olin siivonnut karsinan oli ulkona jo pilkkopimeää. Lisäksi ulkona oli alkanut tuulemaan entistä kovemmin, en ole ikinä ollut niin kovassa tuulessa! Metsä suhisi, puut ja talli narisivat ja pressut rapisivat. Jos olisin ollut hevonen, olisin varmasti pelännyt! Päätin kuitenkin koittaa ratsastusta, sillä Fridaa kun ei ole tällä viikolla ratsastettu vielä kertaakaan. Hoitaminen sujui hyvin rupatellessa. Olen huomannut, että tamma on paljon rauhallisempi kun sille koko ajan juttelee jotain (: Pian oltiinkin valmiit ja pujahdettiin ulos tuiverrukseen. Onneksi olin varustautunut kerrankin hyvin, eikä minullekkaan tullut kylmä! Taluttelin Fridaa ensin viitisen kierrosta kentän ympäri ja kipusin sitten selkään. "Ethän riehu kun mulla on kädet kipeät?" Tuumasin vielä tammalle ja annoin sille sokeripalan. Frida tuntui heti alkuun ihan kivalta, tauko koulutyöskentelyyn on tainnut tehdä ihan hyvää. Aloittelin tekemällä ensin ison pääty-ympyrän, sitten pienentäen sitä minimaaliseksi. Keskeltä sitten väistätin tammaa ulospäin, ikään kuin "pohkeenväistöä". Sujui loistavasti! Frida kulki hyvässä muodossa ja rennosti, etenkin toinen kierros oli tosi kiva. Käyntijuttujen jälkeen otin pari kierrosta molempiin suuntiin rentoa hölkkää ja isoja ympyröitä.

Frida oli vähän jäykän oloinen, mutta kuitenkin pysyi hyvin kuulolla. Tämän jälkeen oli pieni tauko, kunnes jatkoin ravityöskentelyä. Tehtiin seuraavanlaista harjoitusta; kevyttä ravia eteen alas pitkät sivut, kootumpaa harjoitusravia molemmissa päädyissä + siinä pääty-ympyrät. Toinen suunta sujui loistavasti! Frida taipui todella kivasti ja kuunteli hyvin kääntäviä apuja (: Harjoitusravi sujui melkein paremmin kuin kevytravi. Toiseen suuntaan tamma oli vähän jäykkä, mutta vähitellen alkoi toimia siihenkin hyvin. Olen tosi ylpeä Fridasta, koska se ei säpäshtänyt kertaakaan vaikka tuuli oli todella kova ja ulkona oli pimeää! Nam, no meillä siis oli tosi hyvä päivä tänään ja lopeteltiinkin jo tuohon - osittain myös siksi, ettei oma kuntoni jaksa rankempaa treeniä ja onhan parempi, että tehdään lyhyt ja onnistunut, kuin pitkä ja ei niin hyvä treeni.

2010/11/24

[39] Hyppää pois, hyp-pää POIS! (:

Koska itse kitkuttelen pienen flunssan kanssa sai ratsastus jäädä pois ohjelmasta eilen. Sen sijaan päätin irtohypyttää Fridaa, kentän pohja kun vaikutti vaihteeksi ihan hyvältä (: Tallilla oli jo viideltä pilkkopimeää, hyvä kun eteensä näki. Onneksi pimeään tottui pian ja taivaalla möllöttelevä täysikuu valaisi mukavasti. Siivoilin ensin tamman karsinan ja hain sen sitten pesariin. Frida seisoi nätisti, eikä edes kuopinut kamalasti. Sillä on ollut vaihtelevia "kausia", jolloin se kuopii aivan hervottomasti, kun taas joskus se seisoo tekemättä mitään. Hassua. Toisaalta olen alkanut jälleen kehua Fridaa hyvästä käytöksestä ja luulen sen vaikuttavan paljolti. Harjailin tamman nopeasti ja puin sille jännesuojat etusiin. Tamma on jaloistaan vähän sählä esteillä ja nyt kun on hokkikausi, niin haluan välttyä syviltä haavoilta etusissa. Hain itselleni hanskat, porkkanoita taskun pohjalle ja suljin koirani julmasti Fridan karsinaan :D Suitset puettuani talutin tamman pihalle, koirani jäädessä talliin.

Suljin portin ja päästin Fridan vapaaksi. Hetken aikaa se seurasi minua ja säpsyili tuulen aiheuttamaa huminaa - ja kaikkea muutakin. Lähti kuitenkin hetken päästä tallustelemaan ympärilleen rauhallisemmin, jolloin itse aloin koota pitkälle sivulle pientä estetehtävää; puomi, 50cm este, 30cm este, puomi. Lopuksi kannoin tehtävää "rajaamaan" pari estetolppaa ja viritin niiden välille liinan. Frida oli tällä välin päätynyt mussuttelemaan lumen alle jäänyttä heinää, eikä vaikuttanut ilahtuneen kun kävin kiskomassa sen pois. Ensimmäiset kerrat tehtävä suoriutui melko... erikoisesti. Frida pomppasi jopa puomien yli varmasti 60cm ilmavaralla ja sen meno oli suorastaan huvittavan näköistä :D Vähitellen se kuitenkin tajusi, ettei tehtävää kannata loikkia kuin jänis, vaan sen pystyi suorittamaan pienemmällä vaivannäöllä. Onnekseni se ei kuitenkaan laiskistunut kolauttelmaan jalkojaan, vaan hyppäsi edelleen esteet ihan nätisti.Fridan lähestymiset olivat kaahottelua ja useampaan otteeseen puomit lentelivät. Eipä siinä itse voi muuta kuin äänellä rauhotella tammaa ja toivoa, että se hiljalleen tajuaa ettei tehtävää kannata mennä kiitolaukassa.

Vähitellen Frida alkoikin rauhoittua, myös pukittelut ja sinkoilut loppuivat. Olin yllättynyt kun tamma jopa hölkkäsi iloisesti luokseni hakemaan porkkananpalasta (: Treenailimme vielä tovin tehtävää molempiin suuntiin vaihtelin tuloksin. Edelleen tuli virheitä, mutta myös onnistumisia. Lopettelimme hiljalleen hyviin ja rauhallisiin suorituksiin ja lopulta taluttelin energiapommin pesariin. Yllätyksekseni Frida oli jopa hieman hionnut kainaloista! :O No harjailin siinä vielä tamman, tarjosin sille vettä ja vein sen karsinaan. Sen jälkeen valmistin pöperöt, annoin iltaheinät ja jäin odottelemaan, että äippä tulisi hakemaan. Kello oli kuitenkin vasta seitsemän ja kyyti tulossa kahdeksan jälkeen. Niinpä päätin hakea shettikset sisään ja juoksuttaa hieman Daisya. Tällä välin olin toki päästänyt koirani pois Fridan karsinasta (:D) ja antanut sille pari porkkanaa. Selvästikkään Milou (koira) ei ollut nauttinut olostaan karsinasta, koska se ei ollut syönyt sille antamia porkkanoita - vaikka yleensä syö kaiken mitä nenän eteen tupsahtaa. Daisyn kanssa sujui ihan kivasti, mutta siinä samalla kyselin hieman tammasta sen omistajalta. Selvisi, että sillä tuskin on edes papereita, joten siitä ei minulle kilpaponia tule, mutta ehkäpä sen silti koulutan kärryjen eteen (: Tänään oli kuitenkin kiva päivä, toivottavasti Fridan kanssa alkaa nyt muutenkin sujua!

2010/11/21

[38] Ratiritirallla tuli talvi halla!

PhotobucketFridalla on nyt ollut vähän väsymystä ilmassa, ilmeisesti sitä ei huvittaisi tehdä kentällä koulutyöskentelyä. Niinpä päätin sitten tänään lähteä maastoon ja kinuta äipän taluttelemaan meitä ihan varmuuden vuoksi :D Harjailin Fridan tarhassa kun tytöillä oli vielä heinät kesken ja taluttelin sen sitten talliin. Harvinaista kyllä, tallin omistaja Sanna, oli paikalla ja siinä sitten samalla rupateltiin hänen kanssaan. Sannalla kun ei tallilla ole enää omia heppoja (tai siis tyttären hepat on myyty ja se ainoa asustelee talvikauden maneesitallilla), niin eipä häntä enää niin paljon tallillakaan näy. No juteltiin siinä siitä, kuinka Sannan tyttö halusi toista hevosta ja kuinka itselläni on kauhea hinku saada Fridan ohelle joku shettis raviponiksi. No siinä sitten Sanna tokaisi, että kouluta tuosta Daisysta itsellesi raviponi - heidän oloneuvosshetusta. "Se on tosi oppivainen!" Tämä korvantakana nyt olen ihan innoissani, josko siitä oikeasti saisinkin pienen projektin? (: No toivottavasti saan asiat sumplittua niin, että pääsen pientä poniakin tässä kohta koulimaan.

PhotobucketHeh, palataampas sitten takaisin pääaiheeseen eli Fridaan :D Maastoilu sujui loistavasti, reippaastihan tuo aina menee, mutta kertaakaan ei säikähtänyt! Käytiin pieni käyntilenkki ja palattiin sitten viereiselle "metsäpellolle". Äippä irrotti riimun ja me päätettiin vähän kaahotella. Frida oli heti ihan innoissaan ja kun pyysin sitä raviin, se lähti kaahottelemaan innoissaan. Kuunteli kuitenkin alkuun ihan ok, kunnes sitten päätti että nyt vähän päästellään. Ryösti pariinkin kertaan laukalle, eikä millään olisi antanut takaisin :'D Hauskaahan meillä oli, vaikka tuntui että ohjattavuus katosi ponista kokonaan, kun se veteli pukkilaukkee kohti pusikkoa. Lopulta sain sen kuitenkin kiinni ja palattiin äipän luo, joka katseli kauhusta sydän melkein halvaantuneena. Minä olin osannut odottaa tämmöistä käyttäytymistä, mutta äitini tietenkin oli ollut kuoleman peloissaan että lennän sieltä alas. Onneksi mitään ei sattunut ja päästiin turvallisin mielin takaisin tallille, tästä onkin sitten hyvä jatkaa - iloisista tunnelmista! (:

pahoittelut kuvien huonosta laadusta!
Photobucket

Photobucket

Photobucket

2010/11/18

[37] Ylös alas ylämäkeä

PhotobucketAAA! Kauheat pahoittelut epäaktiivisuudesta :( Ei vaan ole yhtään kiinnostanut kirjoittaa. No jospa nyt saisin takaisin inspiraationi ja jaksaisin yrittää jotain. Fridan kanssa ollaan menty todellakin ylös ja alas ylämäkeä, parempaan suuntaan onneksi kuitenkin vaihteeksi. Minusta vain tuntuu, että aina kun poni alkaa toimia kenttä menee paskaksi. Esimerkiksi eilenkin se oli sellaisessa kunnossa, etten voinut kunnolla ratsastaa :s

No ollaan tässä kuitenkin sinnitelty ja Fridakin on lopettanut suurimmaksi osaksi temppuilunsa. Tänään koitettiin jopa ohjasajoa, joka sujui loistavasti (: Fridahan on kyllä koulutettu kärryjen eteen, mutta eipä sillä ole sen koulutuksen jälkeen mitään siihen liittyvää tehty. Arvatkaapa vaan tuliko mulla kauhee himo päästä kärryttelee tamman kaa :D Nooo, ehkä saan jostain hommattua kärrytkin. Hmm, mitäköhän muuta kertoisin. No tallilla ei ainakaan ole sujunut kovin hyvin! Yks päivä kun sato kaatamalla ei Fridalle oltu laitettu loimea ja oma heppa kyllä oli käyty ottamassa sisälle, mutta kaikki seiso nollakelissä kaatosateessa -.- Ärsyttää tommonen, se päivä kulukin siinä ku pesin Fridan ja loimittelin sitä ettei vilustu. Toissapäivänä tamma sitten oli rikkonu loimensa, siitä oli menny lukot edestä rikki ja tänään Frida oli ihan jään ja lumen peitossa, joka kivasti suli vedeksi. Onneks tänään pystyin heittää loimen päälle ja siihen vaan juoksutusvyön. Pitäis varmaan mennä vähän loimiostoksille, vaikka toi sadeloimi saatiinkin kuntoon... Mmm. Koitan kirjotella viikonloppuna, jos sais vaikka uusia kuviakin (:

2010/11/07

[36] Tahdotko mut tosiaan?

Photobucket

Meillä ei todellakaan mene niin hyvin kuin voisi. Frida on kyllä todella ihana poni, mutta on nyt tullut mietittyä että onko se sitä mitä haluan tältä harrastukselta. Haluanko kouluttaa täysin raakaa ja kiukuttelevaa ponia jättäen samalla oman kehityksen taka-alalle? Lisäksi äitiäni ilmeisesti pelottaa se, että lennän tuon selästä alas ja loukkaan itseni pahemman kerran. Meillä on kuitenkin muodostunut todella vahva tunneside, voi kumpa pystyisinkään uhraamaan Fridalle vielä vähän enemmän aikaa elämästäni. Hmph, no toivottavasti kaikki nyt kuitenkin alkaa sujua - luovuttaa en kuitenkaan tahtoisi "turhasta syystä" ja muutenkin Frida on jo liian tärkeä.

Eilen kipusin Fridan selkään ensimmäistä kertaa sitten viikkoon, juoksutuksen jälkeen kylläkin. Tamma oli jokseenkin tahmean tuntuinen ja painoi kuolaimelle, mitä ei ikinä normaalisti tee! :o Tein kuitenkin hieman myös ravityöskentelyä, joka sujui ihan ok. Loppuun koitin nostaa vielä laukkoja, ensimmäinen nosto sujuikin hyvin ja Fridan sai helposti kiinni. Seuraava kerta olikin sitten täysin erilainen, tamma ennakoi ja pisti ranttaliksi! Taas mentiin kauheaa kiitopukkilaukkaa, mutta onnekseni sain sen tällä kertaa kiinni (kiitos äipän, joka huuteli "KEVENNÄ KEVENNÄ!" kentän keskeltä). Loppuun tein vielä ravityöskentelyä, että sain tilanteen taas hallintaan.

Photobucket

Tänään elettelin jo toivoa siitä ettei Frida riehuisi. Mutta arvaattekin varmaan jo, että turhaan! Jo juoksuttaessa poni oli kuin hullu. Se kulki lapa edellä sinkoillen sinne sun tänne. Niimpä virittelin ohjista sivuohjat ja laitoin sen kunnolla töihin. Edelleen riehuminen jatkui, mutta osittain tamma liikkui nätistikkin. Lopulta päätin kivuta selkään, vaikka äitini ei olisi sitä halunnut sallia. Avukseni otin gramaanit, tasan sen takia, että Frida puree lähtiessään kuolaimeen niin kovasti kiinni ettei se kuule enää mitään apuja. Gramaaneista en itse tykkää apuvälineenä, mutta mielummin ne nyt vähän aikaa kun vaihto johonkin kovempaan kuolaimeen. Itse ratsastus... Miten sen nyt ottaa, käynnissä kulki suhteellisen ok'sti. Ravissa oli vähän tyhjä ja jännittynyt. Lisäksi koitti ryöstää useampaan otteeseen yhdestä kulmasa, sitä sitten hiottiinkin. Eli joka kerta Frida ryösti eräästä kulmasta kiitolaukalle, kun tulimme ravissa. Tamma ei selvästikkään pelännyt, vaan siitä oli muodostunut tapa. Niinpä pyysin sitä tulemaan erittäin hitaassa ravissa ja lopulta kun se ei enää edes kiihdyttänyt lopetin treenit ja palkitsin tammuskan. Huhhuh, oli taas vaihteeksi vähän rankempaa.

2010/11/04

[35] Syysmasennusta

PhotobucketHuoh, tää viikko on ollut yhtä tuskaa. Viime keskiviikon jälkeen, jolloin Fridalla oli rokotus, olen pitänyt vähän rennompaa meininkiä ja sunnuntain jälkeen kaikki on tuntunut menevän vain huonosti. Maanantaina en edes mennyt tallille ja tiistaina oli kengitys - joka onnekseni sujui ongelmitta. Eilinen oli kuitenkin poikkeus... Keli oli kaikista mahdollisista kauhein; tuuli ja satoi, eikä eteensä nähnyt metriäkään! Lopulta kun olin raahautunut bussipysäkiltä tallille olin litimärkä hiuksista varpaisiin. Myös Fridan karvapeite valui vettä. Tamma oli kyllä sisällä, mutta ulkona sillä ei ollut loimea (miksi?) ja nyt se seisoskeli litimärkänä likaisessa karsinassa. No, heitin sitten ponille viltin selkään ja aloin touhuilla kaikkea muuta, siinä välissä kun odotin kahden uuden yksityisen käyvän kentällä ratsastamassa. Onneksi pian toinen hevonen, Sasu ja sen omistaja tulivat takaisin ja pääsin juoksuttamaan Fridaa. Tamma oli ihan lukossa, se vain poukkoili pelokkaana liinassa. Frida todellakin pelkää pimeää! Sain sen kuitenkin loppujen lopuksi rauhoittumaan, vaikka se suurimman osan aikaa puskikin lapa edellä kaahaillen.

Keskiviikko todellakin oli sellainen päivä jolloin olisin voinut antaa Fridan takaisin. Liikutuksen jälkeen itse olin polvia myöten mudassa ja jäljellä oli vielä ponin sekä karsinan siivousta. Pestyäni suurimmat mudat Fridasta (lue: melkein koko ponin) ja siivottuani karsinan, olin lopulta valmis. Huhhuh! Keskiviikko oli ehkä kamalin päivä koko aikana mitä Frida minulla on ollut. Onneksi se päättyi kuitenkin ihan hyvin, vaikka huono mieli minulle jäikin.

Alkujaan minun ei sitten tänään pitänyt edes mennä tallille, mutta onneksi päätin kuitenkin mennä. Ilma ei nimittäin ollut läheskään niin kauhea, vaikka kenttä on edelleen kamalassa kunnossa ja ulkona on todella pimeää. Tänään Frida osottautui taas 'maailman kilteimmäksi' poniksi :D Minua oikein huvitti, aivan kuin se tietäisi etten jaksaisi jos se jatkaisi vielä samaa rataa ja ilma pysyisi kamalana. Juoksutus sujuikin tänään huomattavasti paremmin, vaikka minulla oli kiire. Alkuun ja loppuun juoksuttelin ilman sivuohjia rennosti, tai niin rennosti kun Frida vain pystyi olemaan ja välissä sitten lyhyt ravitreeni sivuohjien avustuksella. Pariin kertaan tamma säikähti kun kuului tavarajunan ääniä, eikä silloinkaan kun lähtenyt laukkaan pariksi askeleeksi. Jes, olen tyytyväinen (: Voi olla kuitenkin, etten huomennakaan vielä ratsasta - haluan ponin ensin hallintaan maastakäsin. No, tänään kuitenkin kaikki sujui hyvin ja päätin nyt ainakin vielä jonkin aikaa sinnitellä näitten ilmojen kanssa (: Toivottavasti tulisi pian lunta! ♥ Viikonloppuna tulee varmaan kuvia ja jotain parempaa materiaalia...

2010/10/31

[34] Enkä varmaan pääse taivaaseen...



Tänään oli kamala päivä! Frida oli hoitaessa ihan normaalisi, mutta sitten kun kipusin selkään aikeissa tehdä kevyen koulutreenin olivat asiat toisin. Tamma tuntui heti vaikealta ja jännittyneeltä. Se puri kiinni kuolaimeen ja kiskoi päätänsä taivaisiin. En ehtinyt edes kunnolla käyntiä aloitella, kun Frida jo sinkosikin laukassa toiselle puolelle kenttää. Tovin siinä rauhottelin tammaa ja keikuin mukana, mutta lopulta päätin tulla alas. "Jos mä tarraan tohon aitaan nii pääsen kivasti alas!" oli ajatus jota lähdin toteuttamaan. Tajusin kuitenkin, ettei laukkaavan hevosen selästä noin vaan hypätä aidalle ja päätinkin sitten rojahtaa takaisin tamman kaulalle ja laskeutua sitä kautta.

No, laskeutuminen itsessään oli tosi siisti - tulin seisaalteen alas. Mutta multa oli kuitenkin venähtänyt jotain kyljestä ja hengittäminen oli todella tuskallista kun olin päässyt alas. Siinä sitten tuuperruin maahan pariksi minuutiksi ja päästin ponin riehumaan, kunnes pääsin istumaan jakkaralle. Huh! Oli aika kamala tunne kun hengittäminen sattui niin paljon, eikä mitään pystynyt tehdä. No kylkikivun kanssa taluttelin jo rauhoittunutta tammaa sitten pari kierrosta ja vein sen sitten talliin. Loppuajan se oli ihan normaalisti. Ties mistä tämä sitten johtui? Oliko se uusi ruuna joka oli kentän vieressä vai oliko Frida muuten vain sellaisella tuulell? Sitä en tiedä, mutta toivottavasti kuitenkaan ei jatka tätä käyttäytymistä :s Itse olen kuitenkin sen verran arka ratsastaja, etten kestä sitä jos mua kuskaillaan joka kerta pitkin kenttää... Toivottavasti siis kaikki alkaa pikku hiljaa sujua paremmin :3

2010/10/30

[33] Satulasäätöä

Frida on alkanut käyttäytyä hoitaessa loistavasti! (: Se ei enää kuovi läheskään yhtä paljon ja on muutenkin unelma. Ratsastaessakin ponin asenne on muuttunut parin viikon sisällä huimasti ja parempaan suuntaan. En kyllä tiedä mistä tämä johtuu, mutta lieneekö sillä väliä?


Eilen juoksutin ennen ratsastusta Fridaa kevyesti, eipä sanonut mitään vaikka oli toissa päivänä vapaa! Sen jälkeen uskalsin jopa kivuta tamman selkään, kun kuunteli jo maastakäsin niin hyvin. Kumma kyllä, Frida ei pelleillyt ollenkaan ja tuntui todella rennolta. Tehtiin vähän pohkeenväistöjä ja käyntijuttuja, ei muuta. Pohkeenväistöt on vieläkin hieman hakusessa, niitä pitäisikin alkaa työstämään kunnolla. Ihmettelin kuitenkin sitä, ettei Frida heittänyt minua alas tai muuten vain säpsähtänyt jotakin, sitähän on ratsastettu viimeksi sunnuntaina. No perjantai kuitenkin sujui hyvin (: Illalla äippä toi vielä uuden satulan sovitettavaksi tallille, mutta jätettiin kokeileminen tälle päivälle.

Frida oli tänään jälleen unelma hoitaessa, antoi mun rauhassa testailla satulaa ensin maastakäsin yms. Lopulta päästiin kentälle ja aloitettiin juoksutus. Heti alkuun huomasi, ettei Fridaa innostanut liikkua eteen. Sen käynti oli tahmeaa ja lyhyttä, ravi nostettiin todella vastentahtoisesti! En kauaa edes viitsinyt juoksuttaa. Muuten tamma kyllä kuunteli hyvin, siirtyi raviin pyynnöstä ja käyntiin myös. Juoksutuksen jälkeen kokeilin kivuta Fridan selkään, satula vajosi todella syvälle! Sen etukaaren alle ei mahtunut edes paria sormea :s Niinpä kävelin vajaan kierroksen ja laskeuduin pois tamman selästä. Satula oli siis aivan liian leveä tammalle. Hassua, miten normaalin levyinen satula voi olla vuonohevospallolle leveä? Sitä saanee miettiä, mutta eiköhän me jossain vaiheessa kuitenkin löydetä sopiva yleispenkkikin tammalle. Kun olin sitten satulan saanut riisuttua pois kipusin vielä hetkeksi tamman selkään ja vääntelin hieman koulujuttuja. Frida liikkui heti rennommin ja vapaammin (: Huomasin kuitenkin videolta, että noita väistöjä pitäisi oikeasti hioa! No eiköhän kohta päästä taas treenailemaan kunnolla, niin keskitytään niihinkin sitten. Muuten meni siis hyvin ja ratsastuksen jälkeen lähdin rämpimään vielä hetkeksi metsään. Tamma oli ihan innoissaan ja minulla oli tekemistä pysytellä sen perässä :D

2010/10/27

[32] Piikki ja metsämöngertelyä

Tänään oli ihana päivä! ♥ Sain ottaa koulusta koko päivän vapaata, koska Fridalla oli rokotus ja minun täytyi olla paikalla (: Niinpä suuntasin tieni kohti tallia kello 9:45 lähtevällä bussilla. Onneksi eläinlääkäri tuli myöhässä, koska myös minä olin myöhässä. Itse rokotuksessa ei kuitenkaan mennyt kuin pari minuuttia, kun mies tökkäisi piikin Fridan kaulaan tarhassa. Minä vain seisoin suu ammollani vieressä ja ihmettelin, että siinäkö se sitten oli! No toisaalta olin tyytyväinen, että rokotus ei kestänyt kauempaan, sillä minulla oli vielä vaikka mitä tekemättä. Aloittelin karsinan ja käytävän siivouksella, jonka jälkeen hain Fridan sisälle harjattavaksi. Tamma oli kamalan uninen ja haukotteli joka toisessa välissä :D Kun sitten olin puunaillut ponin puhtaaksi lähdimme ulos, ajattelin vain kierrellä tallin pihassa hetken, mutta lähdimmekin sitten katsomaan viereiseen metsään yhtä polkua. Polun piti olla vain 20m pitkä ja palata suoraan tallin pihalle, sitä minä en kuitenkaan löytänyt, joten lähdimme rämpimään iloisesti syvemmälle metsään. Vaikka kunnon polkuja ei ollut, näki että siellä oltiin joskus kuljettu mönkijällä, täten matkanteko oli helpompaa, kun ei umpimetsässä tarvinnut kulkea. Aivan parinkymmenen metrin päässä tallista löytyi hakkuualue, joka tosin oli kasvanut jo umpeen - sinne varmaan tullaan tekemään lisääkin reissuja. Lisäksi löysin upeita ylämäkiä peppulihasten treenaukseen (: Muutenkin olen todella tyytyväinen, että löysin oikeasti kivoja maastorämpimisreittejä! Nyt ei sitten tarvitse enää kävellä pelkästään tiellä. Itse taluttelu sujui hyvin vaikka Fridalla oli pelkästään päitset päässä. Tamma pysähteli aina välillä haukkaamaan pari tupsua heinää ja jatkoi sitten tyytyväisenä matkaa (: Päästyämme pois metsästä vein Fridan tarhaan ja jakelin heposille päiväheinät + laitoin vedet.

Huomenna Fridalla onkin vapaata ja nyt joudutaan muutenkin ottamaan viikko rauhallisemmin rokotteen johdosta. Osui tämäkin juuri sopivaan kohtaan, kun kengittäjäkin tulee vasta ensiviikolla! Tähän loppuun vielä kuvasaalista tältä päivältä ja mainostampa samalla, että tein Fridalle oman utube channelin (http://www.youtube.com/user/kilokirsikoita) ja lupaan täten postailla sinne aina välillä videomateriaalia meistä. Mitään efektivideoita ei varmaankaan ole tulossa, mutta ns. "treenivideoita" ja muita yksinkertaisia pätkiä koitan kuvailla säännöllisesti teidän iloksenne :D




2010/10/26

[31] Kaahailua ja suunnitelmia

Aargh. Tuo keli on aivan kamala, Ruutanassa kaikki paikat pursuavat loskaa! Kenttä on täysin käyttökelvoton, eikä maastoilemaankaan voi lähteä. Toisin sanoen en voi oikein tehdä nyt mitään Fridan kanssa. Eilein kuitenkin koitettiin käydä hieman maastossa. Koska tulin bussilla tallille, päästiin lähtemään maastoon vasta kuuden aikoihin. Arvatenkin ilta alkoi jo hämärtyä ja kuten olen varmaankin kertonut Frida pelkää pimeää. No päästiin kävelemään pieni pätkä talon eteen, jossa asuu pieniä lapsia jotka säikyttelevät Fridaa. Tässä vaiheessa tammalle riitti ja se sinkosi laukkaan. Ei kuitenkaan tuntunut missään vaiheessa siltä, että paketti olisi lähtenyt käsistä - se vain lähti laukkaamaan pitkin tietä. Itsellä vain iski paniikki siinä vaiheessa kun alamäki alkoi lähestyä ja tamma laukkaili edelleen pelokkaana. Onneksi sain sen kuitenkin ravin kautta käyntiin eikä kaaduttu! Loppumatka sujui hieman paremmin. Frida oli edelleen säpsy, mutta kuunteli kuitenkin hyvin apujani ja pysyi käsissä kun itsekkin pysyin rauhallisena. Osittain varmasti myös auttoivat porkkananpalat, joita antelin Fridalle joka välissä (:

Lopulta päästiin palaamaan tallille ja totesin kauhukseni, että Fridalla oli ainakin 15cm jäiset tilsat sen kengissä. Koitin ensin irrotella niitä kaviokoukulla, mutta jopa se vääntyi jään voimasta. Keksin kuitenkin suihkuttaa niitä kuumalla vedellä, jolloin jäät sulivat ja tipahtelivat pois. Kun sitten olin saanut sulateltua jäätilsat pois vein Fridan karsinaan ja hain myös Sulan sisälle. Laittelin tammoille iltaruuat, koska Sannan (tallinomistaja) tyttö oli valmennuksessa Jätillä ja Amilla. Hain myös shettikset sisään (awws, ne on sulosia ♥) ja laitoin niiden ruuat. Päästiin sitten lähtemään tallilta vähän jälkeen seitsemän.

Tänään en edes ajatellut liikuttaa Fridaa, kenttä oli ollut eilen niin kamalassa kunnossa. Tilanne oli kuitenkin tallille saapuessani parempi, niinpä päätin hieman juoksuttaa tyttöä. Edelleen sen jalkoihin muodostui valtavia tilsoja, mutta ne onneksi lähtivät aina ravissa. Juoksuttelin Fridaa yhteensä noin 20 minuuttia, molempiin suuntiin läpi kä-ra-la ja kontaktiharjoituksia. Toinen suunta sujui loistavasti, tamma kuunteli ja otti koko ajan kontaktia (: Harmikseni toinen suunta ei kuitenkaan ollut niin hyvä, Frida nimittäin päätti hieman possuilla. Laukassa tamma saattoi yhtäkkiä ryhtyä kiskomaan ja jos pääsi vähänkään ympyrältä pois niin se oli menoa se! Frida alkoi hyppimään pystyyn, pukittelemaan ja kaiken kukkuraksi vaihteli suuntaa. Sain kuitenkin loppujen lopuksi myös toisen suunnan toimimaan ja palasimme talliin. Jälleen tilsojen sulattelua + tamma sisälle.


Tänään kyseltiin myös Sannalta tuosta kentän kunnosta. Sanoi, että joulukuussa varmaan pystyy taas kunnolla käyttää, mutta kunhan Fridalle hokit saadaan niin pystyy jo vähän ratsastelemaan. Lisäksi Jätti on muuttamassa 15. marraskuuta maneesitallille, jonka jälkeen voitaisiin ängetä Fridan kanssa mukaan maneesireissuille (; Käyvät kuitenkin kolme kertaa viikossa maneesilla, että näin mekin pystyttäisiin kunnolla treenaamaan ja olisihan se kiva totuttaa Frida menemään myös maneesissa. Näillä suunnitelmilla siis, itse täytyisi vielä liittyä TRS'ään, jotta sitten sinne maneesille pääsee... Ai niin, Fridalla on huomenna rokotus ja olen itse varannut koko päivän siihen hommaan (en siis mene kouluun :D), saas nähä miten käyttäytyy (: