Miten pystyinkään ajattelemaan, että edessä on helpot kolme päivää? :o No ei todellakaan, mukavaahan se oli, mutta rankkaa! Ei oikein jaksanut kunnolla Fridaakaan liikuttaa kun oli niin paljon muuta tekemistä. Kuviakaan ei ole luvassa, kun en kameraakaan tallille jaksanut raahata. Oho, tuntuupas siltä, että olen ollut todella laiska... No ehkä sitä välillä saa olla ja toisaalta "tet" jatkuu minulla viikonloppuunkin, kun tänään tein iltatallin ja huomenna päivätallin.No se siitä tetteilystä ja sitten Friiduliinin asioihin. Keskiviikko oli aika hurja päivä, kuten oli ollut tiistaikin. Tiistaina koitin ensin ohjasajaa Fridaa, mutta eipä onnistunut - tamma sinkoili kuin hullu. Niinpä irtojuoksuttelin sitä ja loppuun tein vähän seuraamisharjoituksia. Keskiviikkona tosiaan oli myös "hullupäivä". Läheisellä tiellä laitetaan katuvaloja ja sieltä kuului melua, lisäksi pakkasta oli liki -25 astetta. Hyrr... Mikä yhdistelmä! Frida räjähtikin heti kentälle päästyämme ja annoin sen taas aikansa riehua ja totutella tilanteeseen. Lopulta tamma rauhoittuikin ja ravasi turvaan luokseni. Uskalsin kuin uskalsinkin kivuta vielä selkään ja tehtiin 10 minuutin ravityöskentely, joka meni ihan ok.
Torstai sujui muistaakseni jo paremmin, Frida ei pelleillyt heti kättelyssä. Kuitenkin selästä käsin se tuntui todella haluttomalta, oikeastaan huomasin heti, että nyt ei ole kaikki hyvin. Koitin vielä hetken tehdä työskentelyä, kunnes tulin alas. Ensimmäiseksi mieleeni tuli tietenkin satula, olen jo vajaan kuukauden tuumaillut sen epäsopivuutta ja nyt se tuntui yhä ajankohtaisemmalta. Niinpä otin satulan pois ja kipusin takaisin selkään. Minullahan on ilman satulaa surkea tasapaino ja arvatkaapa vain jännittikö kun pyysin Fridaa raville. Se toimi kuitenkin loistavasti! Tamma oli heti huomattavasti rennompi ja huomasi, kuinka se suorastaan "huokasi" helpoituksesta päästessään painavasta satulasta. Tehtiin lyhyehkö ravityöskentely, johon sitten lopetettiinkin.
Perjantaina minua ei huvittanut ratsastaa, mietinkin melko pitkään mitä tekisin. Aikani kuluksi sovittelin Fridan satulaa. Se todellakin painuu edestä lavoille ja nousee takaa parin sentin korkeuteen -> eli ei todellakaan istu Fridalle! No testasin sen alle toista romaania, joka hieman auttaa tilannetta - satula kyllä edelleen painaa. Päätin kuitenkin uskaltautua maastoilemaan satulan ja ponin kanssa :D Laulelin koko matkan kovaa joululauluja, lähinnä oman jännittämisen vuoksi. Frida meni todella kivasti, käytiin sellaisella pienellä tiellä jossa ei olla ennen käyty. Sen tien varressa oli laidun, jossa ilmeisesti kesällä on hevosiakin (: Uskallettiimpa ravaillakkin ja tämähän on lähinnä minulle saavutus, että uskallan yksin tuon tammuskan kanssa maastoilla :D Paluumatkalla Frida säikähti yhden talon kohdalla, jonka pihalla sahattiin moottorisahalla + siinä on hyökkäilevä ja haukkuva koira ketjussa, ei onneksi sattunut mitään ja sain Fridan pian kiinni.
Tänään tein tosiaan iltatallin ja juttelin samalla Terin omistajan kanssa. Katseltiin myös yhdessä Fridan satulaa ja hän oli samaa mieltä. Päätin kuitenkin kokeilla ratsastusta. Ulkona oli kamala tuuli, mutta onneksi Friida ei sen kummemmin säpsynyt. Tehtiin lyhyehkö siirtymistyöskentely (seis - harjoitusravi), joka sujui hienosti (: Huomenna täytynee katsoa menenkö ilman satulaa... Uusi satula kuitenkin pitäisi jossain vaiheessa ostaa, unelma olisi tietenkin saada joustorunkoinen (mutta sellaisena se taitaakin pysyä). Pahoittelut pitkästä tekstistä, mutta jos kiinnostaa lähipäivien tapahtumat, niin tässä ne nyt ovat! (:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti