2011/09/30

Hikistä kouluvääntöä asenteella


Tai ei nyt niinkään hikistä, mutta kunnon koulutreeniä kumminkin oli tänään luvassa. Alkujaan piti tehdä kevyt treeni pikku kentällä, mutta käytiinkin ostamassa ponille uusi vyö jota piti sitten heti testailla ja todettiinkin ihan passeliksi (:

Mentiin siis isolla kentällä koulua noin 40minuuttia ja kyllähän poni siinä ihan pikkasen hikosikin. Aloitettiin tekemällä pysähdyksiä ja 3-kaarista käynnissä, Frida oli hirmu kiva ja pehmeä. Tätä tehtiin kunnon taivutteluilla noin 10 minuuttia, jonka jälkeen siirryttiin raviin ja jatkettiin kevyessä ravissa 3-kaarista.



Ravissa kaikki oli taas hirmu jännittävää ja askellus olikin lyhyttä. Johtunee varmasti paljon siitä, etten osaa keventäessä rentoutua - harjoitusravissa kun jännittyneisyyttä ei esiinny. Ratsastajalle siis reeniä! Jatkettiin siis tehtävää ja pikku hiljaa se alkoi sujuakkin kivasti, Frida kantoi hienosti itseään (:

Kun oltiin työstetty raviakin molempiin suuntiin ihan reilusti pidettiin huilit, joidenka jälkeen siirryttiin laukkaan. Työstettiin tänäänkin laukkaa isolla ympyrällä ja sain taas olla tyytyväinen (: Aluksi Frida oli sitä mieltä, että se saa kaahottaa lapa edellä, mutta aika kivasti se siitä sitten alkoi taipuakkin. Vielä on hurjasti tehtävää, mutta kyllä voi olla tyytyväinenkin; nykyään laukkaa pystyy jo työstämään ympyrällä!



Vielä kun saisi oman istunnan rennoksi, niin löytyisi laukastakin se rentous. Vasen suunta oli huomattavasti parempi kun osasin istua (: Ennen kuin työstettiin vielä käynnissä väistöjä, pidettiin huilit. Väistöt sujuivat ihan kivasti, mutta Fridaa ei oikein enää jaksattanut ja se taas vähän pöhisteli.

Loppuun otettiin vielä harjoitusravia ja eteen alas kevennellen. Hienosti sujui ravityöskentely loppupuolella (: Jäi tosi hyvä fiilis ja nyt voi hyvillä mielin pitää huomenna kevyempää.

2011/09/29

Heppailua kerrakseen!


Tänään minulla olikin "taksvärkki" eli siivoilin kotona ja lähdin aikaisin tallille (: Ratsastelin siis Fridan yksikseni isolla kentällä, tarkoituksena tuuppailla oikein kunnolla koulua.

Tarkoituksesta pidettiinkin myös kiinni, vaikka alku ei ollut lupaava. Käyntiverkka sujui vielä ihan nätisti, mutta ravissa ponin mielestä kaikki oli niin pelottavaa ettei töitä voinut tehdä! Piti taas hirveästi peruutella ja pomppia paikoillaan. Olin kuitenkin päättäväinen ja pian päästiinkin aloittamaan tehtävää; muuten harjoitusravia, mutta joka kulmaan pysähdys ravista ja liikkeelle muutaman käyntiaskeleen kautta. Aluksi Frida tikitti jännittynyttä ravia, mutta hiljalleen alkoi keskittyä ja sitä mukaan rentoutua.

Hinkattiin kys. tehtävää molempiin suuntiin aika kauan, kunnes se sitten sujui oikein kivasti. Tämän jälkeen taivuteltiin vielä reilusti sisälle keskiympyrällä, molemmat suunnat sujuivat oikein kivasti - poni oli notkea ja reipas! (:

Ponia jänskätti


Ravi tuntui niin hyvältä, että mietin jo välikäyntien aikana jättäisinkö tänään tähän. Frida oli kuitenkin alussa ollut inhottavan sählä ja nyt oli toiminut kivasti. Päätin kuitenkin ottaa laukkaa molempiin suuntiin keskiympyrällä ja voin sanoa ettei kaduta!

Frida oli ihan super hieno!!! Ei kaahottanut tai kaatunut sisään, vaan kuunteli hyvin, taipui ja jopa myötäsi (: Kyllä se vaan joskus osaa yllättää! Otettiin laukkaakin aika reippaasti, sillä energiaa kuitenkin ponilla tuntui olevan. Laukan jälkeen pidettiin toiset huilit ja lopuksi kevennellen otettiin ensin loivaa kiemuraa ja sitten loppuravit. Poni oli edelleenkin hieno (: Mentiin yhteensä noin tunti eikä Frida edes hionnut!

Kun olin Fridan sitten harjannut, venytellyt ja heittänyt sisälle syömään heiniä, oli vuorossa toisen hevosen ratsastus. Olin Vilmalle luvannut ratsastaa Ässän (Old Days) ja niinpä kävin hakemassa ruunan tarhasta.

Ässän kanssa alkuun mikään ei sujunut, se ei suostunut edes liikkumaan eteen päin. Peruuttaminen oli paljon kivempaa! En kuitenkaan tästä välittänyt ja istuin hiljaa. Ässäkin siinä tajusi, ettei pelleily kannata ja suostui pian liikkumaan eteenkin. Tehtiin pysähdyksiä ja harjoiteltiin oikein kunnolla taipumaan kulmassa, vaikeaa oli mutta onnistumisiakin tuli.

Ässä kesällä

Oli "hieman" erituntuinen kuin Frida :DD Otettiin myös ravia molempiin suuntiin ja sain yllättyä tänään jo toisen kerran! Ässä oli ihan uskomaton ravissa, ei painunut kuolaimen alle, eikä kaahottanut pää taivaissa. Kulki tasaisesti ja pyöreänä, hieno ruuna! Onnistumiseen oli hyvä lopettaa (:

Tänään tuli oltua siis kunnon heppatyttö, huomenna takaisin koulun penkille...

2011/09/27

Vauhdikasta valmentautumista >>



Tänään meillä oli pitkään odotettu valmennus ja kaikki sujui oikein kivasti (; Tänään oli tehtävänä ratsastaa toisen pitkälle sivulle täyskaarto ja seuraavan lyhyen sivun toiseen kulmaan toinen täyskaarto. Vaihdeltiin siis koko ajan suuntaa ja poni olikin kivasti hereillä!

Tehtiin tehtävää ensin käynnissä ja sitten kevyessä ravissa. Frida oli hurjan reipas, mutta myös kiva! Tehtävä sujui heti kivasti ja Frida liikkui kerrankin myös valkassa hyvin. Jatkettiin tehtävää vaihtamalla täyskaarrot vastakaarroiksi. Kun tämäkin sujui hyvin siirryttiin käyntiin huilimaan.


Huilien jälkeen jatkettiin tehtävää käynnissä, tällä kertaa ottaen mukaan väistöt punaisilla merkitsemiini kohtiin. Frida tajusi väistää hienosti ja saatiin todella hyviä ristiaskelia! Väistöjen välissä otettiin pätkiä harjoitusravia.

En oikein keksi mitään pahaa sanottavaa, sillä poni oikeasti toimi tänään hirmu kivasti! Loppuja kohden vähän lösähti kun alkoi väsyä, mutta kokonaisuudessaan oli ihan super (: Ai niin, hiottiin tänään väistöjä huomattavasti tavallista pidempään ja Fridaa alkoi sitten loppuvaiheesta tympimään: Se alkoi pakittamaan eikä suostunut liikkumaan eteen päin.



Minua lähinnä huvitti ja saatiin kuitenkin tehtyä vielä muutamat väistöt yhteisymmärryksessä ennen loppuraveja. Loppuravien aikana poni päätti säikähtää jotain skootteria, mutta muuten kyllä oli koko ratsastuksen hirmu kivasti. Ens tiistaina uusiksi ja vihdoin päästään myös valmennuksessa laukkailemaan (;

2011/09/26

Säpäkkä typsy (;

Tänään piti alkujaan olla vapari, mutta päätin kuitenkin käväistä tallilla - Frida oli ollut lauantaina vaparin jälkeen sen verran säpäkkänä ja huomenna olevaa valmennusta ajatellen en halua dynamiittia pepun alle.



Kävin tänään siis juoksuttamassa tamman kä+ra+la pikku kentällä. Huomasin aika pian, että oli ihan hyvä että menin kuitenkin käymään tallille, Fridasta kun on löytynyt ihan "uusi" puoli kauran syömisen alkaessa (saa noin 0,5l kauraa päivittäin) :D Fridan mielestä nimittäin kaikki oli äärettömän pelottavaa ja vauhtia oli vaikka muille jakaa, vaikka juoksuttaessa se sitten olikin nätisti.



Juoksuttelin yhteensä reilut 30min. Otettiin paljon ravia, joka näytti todella kivalta. Laukkakin sujui ihan kivasti ottaen huomioon, että oltiin pikku kentällä. Treenin jälkeen Frida ei ollut ollenkaan hionnut, sillä on tainnut kunto nousta, sillä nykyään saa ratsastaa reippaasti ja työskennellä laukassakin, kun ennen poni hikosi mahdottomasti kun otti edes minuutin laukkaa.

Loppukäynnit kävin taluttelemassa maastossa, Frida oli hienosti eikä enää säpsynytkään (: Huomenna siis valmennukseen! ps. pahoittelut vanhoista kuvista!

2011/09/25

Me ollaan puskajusseja

Nimittäin käytiin tänään (sunnuntaina) taas nauttimassa maastoilusta (:
Frida käyttäytyi tälläkin kertaa loistavasti ja jäi taas todella hyvä fiilis! Otettiin tällä kertaa myös tavallista enemmän ravia, eiköhän ens kerralla jo laukkaillakkin - kun nyt luotan myös maastossa siihen, että poni pysyy hanskassa (; Yhteensä meni noin 1,5h. Kyllä nää maastopäivät on vaan rentouttavia (:










Poni on vetreä kuin kumipallo

Tämä viikko on sujunut Fridan kanssa ihan mukavasti tuon hirvi härdellin jälkeen, mutta kuten arvelinkin - en ole blogia ehtinyt päivittelemään.

Keskiviikkona kävin poikaystäväni kanssa tallilla, tein ihan perustreeniä isolla kentällä. Poni oli mukava ja toimi kivasti (: Torstaina oli kevyempi päivä ja olin alkuun ajatellut juoksuttavani. Vaihdettiin kuitenkin suunnitelmaa ja lähdettiin kiertämään käynnissä 30minuutin maastolenkki, ihan yksin (yleensä äippä mukana). Frida oli pörheänä, mutta käyttäytyi silti ihan nätisti. Perjantaina olikin vapaa.

Eilen kävin taas ratsastelemassa Fridaa ja huh kun oli kaikki käytöstavat kadoksissa. Hoidettaessa pyöri ja sähläsi kuin viimeistä päivää. Heti näki mitä oli luvassa, niinpä päätin alkukäyntien talutuksen jälkeen juoksuttaa.

FIUH! Poni veteli sellaista vauhtia, ettei olla vähään aikaan nähty. Aikansa se sai juosta liinassa kunnes oli rauhoittunut ja aloitettiin ratsastus.

Taivuttelin ensin käynnissä ja tein väistöjä. Toinen pitkä sivu osoittautui kamalan pelottavaksi, mutta muuten poni oli oikein kiva. Käyntiä en jäänyt vääntämään pidemmäksi aikaa, sillä Frida oli sellaisella tuulella, että sen pää olisi räjähtänyt.



Tehtiin harjoitusravissakin väistöjä ja poni oli todella upea (: Kun oltiin ravia aikamme työstettyä huilittiin ja otettiin veilä laukkaa myös ratsastaen. Frida oli sen verran kuumakalle, että laukka kyllä nousi nätisti, mutta vauhtiakin oli.

Ei kuitenkaan lähtenyt käsistä tai edes yrittänyt. Saatiinkin molempiin suuntiin tosi kivoja pätkiä laukkaa ja jopa haettiin pikkuisen muotoakin. Laukan jälkeen otettiin vielä kevennellen loppuravit ja vau poni tuntui tosi hyvältä (:



Kokonaisuudessaan Frida oli koko ratsastuksen ajan notkean oloinen. Taipui hyvin ja liikkui pehmeästi. Ei juossut pitkänä, mutta liikkui reippaasti ja 'isosti' eteen. Lisäksi oli hirmuisen kevyt edestä, eikä ohjilla tarvinnut tehdä mitään. Toisaalta kuumuutta oli ilmassa, sillä pidätteet menivät hitaan puoleisesti läpi. Jäi kuitenkin todella mahtava fiilis (:

loppuravit (:

2011/09/24

Blogitunnuksia!

Ensimmäisen blogitunnustuksen sain Hennalta, kiitos (: Samanlaisen sain myös Janetelta ja Tarzilta, joten tässä vastaukset:

Tunnustuksen tehtäviin kuuluu kiittää tunnustuksen antanutta, vastata 10 kysymykseen ja jakaa tunnustusta eteenpäin 10 ihanaan blogiin sekä tiedottaa kyseenomaisia blogeja asiasta. Tässä kysymykset ja vastaukseni niihin:

1. Suosikkiväri: Ei varmaan mitään suosikkiväriä ole, varmaan pinkki

2. Suosikkieläin: Hevonen

3. Suosikkinumero: 21

4. Suosikki alkoholiton juoma: God Morgon mehut (:

5. Facebook vs. Twitter: Facebook

6. Intohimoni: Valokuvaus ja kouluratsastus

7. Saada vai antaa lahja: Antaa, vaikkakin lahjojen saaminenkin on jees (:

8. Suosikkikuvio: Spiraali

9. Suosikkiviikonpäivä: Lauantai

10. Suosikkikukka: Ruusu tai särkynyt sydän

A Beautiful Chaos
Ada & Caribo
Old Days
Pica the man
Traffic of Rafiks
I promise you my heart
V.V Piffi ~ pieni koko, suuri ego
Voitto kotiin
Dream Come True
In the Bottom of the Sea

Koitin löytää sellaiset blogit, johin ei vielä ainakaan kauheasti tunnustuksia ole lähetelty (:

2011/09/20

Hirvivaara!!! D:

No huhhuh! Kaverini Aurora oli (onneksi) tänään kanssani tallilla ja lähdettiinkin siinä sitten tavalliseen tapaan isolle kentälle. Pystyteltiin alkuun kaksi ristikkoa, toisen reunat olivat 50cm ja toisen 40cm.

Ehdin ratsastaa käynnissä vain hetken, kunnes kuului kamala räsähdys ja Frida sinkosi niin lujaa kuin koivista lähti kentän toiselle laidalle! Metsässä jolkotteli Fridan kokoinen HIRVI!!!

Pääsin turvallisesti alas selästä ja tilanteen rauhoituttua kipusin takaisin. Jatkettiin työskentelyä normaalisti. Käynnissä hetki väistöjä ja sitten ravia, Frida toimi yllättävän kivasti. Verryttelyksi tulin esteet kertaalleen ravissa.

50cm esteelle Frida kieltäytyi, sillä itse olin epävarma ja heppa ei ollut pohkeen edessä, seuraavalla kerralla kuitenkin päästiin yli. Parin hypyn jälkeen siirryttiin laukkaan ja hiljalleen myös laukkahyppyihin.

Vauhtia oli tänään hurjasti! Ja alku menikin siihen, että koitin saada ponia hidastamaan ja täten hypyistä tuli hassuja. Frida tuli kauhealla vauhdilla esteelle, hidasti ja pomppasi korkealta yli. Kuitenkin hypyt alkoivat vähitellen sujumaan todella kivasti.

Sain laukkaa rauhoitettua istunnallani ja tällöin pystyin olemaan tekemättä pidätteitä ohjista ennen estettä ja hypyt sujuivat paljon sujuvammin. Lopuksi korotettiin vielä toinenkin este siihen 50cm reunoilta, Frida hyppäsi edelleen nätisti.

Frida kuumeni esteistä hirmuisesti, ei ole ikinä ollut noin haastava. Mutta toisaalta se toimi kuitenkin hyvin ja pysyi käsissä! Jäi loppujen lopuksi hyvä fiilis ja loppuravitkin sujuivat kivasti (: Lähdettiin kentältä tien kautta, sillä epäilin hirven olevan vielä metsässä.

Ja siellähän se oli! Juoksi meidän takaa läheiselle pellolle ja sai Fridan ihan paniikkiin. Toivottavasti oli ensimmäinen ja viimeinen kerta kun nähdään ponin kanssa hirvi!

2011/09/18

Sydän rinnassa pamppaillen ♥

Olipas _ihanaa_ käydä taas kunnolla maastoilemassa harjussa (:
Käytiin rämpimässä mettässä yli tunnin lenkki, välillä isompia ja välillä pienempiä polkuja. Otettiin välillä jopa raviakin! (: Frida oli todella hienosti, eikä muakaan jännittänyt.









Mistä kaikki on lähtenyt?

Minä ja Mella shettis


Ratsastushistoriani... tämä postaus tosiaan käsittelee sitä ja voin jo ennalta kertoa, että tästä tulee PITKÄ - joten jos et jaksa lukea niin skippaa ja odottele seuraavaa postausta :D

Ensimmäisen kerran olin hevosen selässä 2,5-vuotiaana Suomenlinnassa. Itse en tästä toki muista mitään, mutta äiti kertoo että minun oli ihan pakko päästä ison peeveen selkään :D

Ensimmäisellä tallillä kävin 3-vuotiaana, mökimme läheisellä ratsastustallilla. Kyseessä oli pieni shetlanninponi Mella, jolla kävin neljänä päivänä talutusratsastuksessa. Silloin se hevoskärpänen taisi lopullisesti puraista!

Minä ja Mella


Ratsastuskouluissa

Aloitin ratsastuksen 7-vuotiaana, Vihdin ratsutallilla. Ratsastin noin vuoden, kunnes sitten talven lähestyttyä sain pienoiset traumat. Meinasin lentää erään suokkiruunan selästä päin betoniseinää, kun se kuskasi minua 6-0 pitkin kenttää. Siihen jäi ratsastus siltä erää, joten pidin vuoden tauon.

Minä ja vuonisruuna Ulvar


Kauempaa en voinut olla hevosista erosta ja niinpä jatkoin ratsastusta kavereideni kanssa islanninhevostalli Ófeigurissa. Sain luottamukseni takaisin ja hevosten kanssa puuhastelu sekä ratsastus tuntui taas turvalliselta.

Maastossa Ófeigurissa


Pikku hiljaa tajusin kuitenkin, etten kehity enempää kyseisellä tallilla, sillä kävimme paljon maastossa ja etenimme rauhassa. Niinpä vaihdoimme kaveriporukan kanssa tallia, suuntanamme kohti Stall Sandbacken.

Olin ratsastanut noin 3-vuotta issikoilla, ennen kuin palasin 'normaaliin ratsastukseen'. Aloitimme tyttöjen kanssa ryhmätunnit, joilla ratsastimme vuoden, kunnes perustimme pienen 3-4 hengen ryhmämme ja jatkoimme koulupainotteisilla pienryhmätunneilla.

Neeria ja minä tunnilla


Pienryhmätunneilla aloin vakituisesti ratsastamaan suomenpienhevostamma Neerialla. Tämän parempaa aikaa en ratsastuskouluissa ole kokenut! Neeria oli ihana, vaikkakin nuori muistaakseni noin 5-vuotias, opetus oli hyvää ja minä kehityin (:

Stall Sandbackenista sain myös ensimmäisen hoitohevoseni, ison peeveetamma Anuskan. Olin ratsastanut Anuskalla muutaman kerran kesäleirin aikana ja se oli ollut hoitohevoseni leirillä, vaikka kaikki olivat sitä kamalaksi haukkuneet - joten päätöksen teko ei ollut vaikeaa. Kävin hoitelemassa Anuskaa vajaan vuoden kaksi kertaa viikossa.

Muuttaessani Tampereelle jäi vanha talli ja kaikki tutut hevoset. Eniten jäin ikävöimään Neeriaa. Se oli oikeasti poni, jonka kanssa kemiat pelasivat. Vaikka se oli nuori, häslä ja vähän säpsykin, siinä oli sitä jotain! Näin jälkikäteenhän Neeria muistutti pitkälti Fridaa, joka oli minulle tullessaan myös nuori, häslä ja säpsykin! (;

Neeria ja mulla KARMEAT vaatteet :DD


Vuokrahevoset

Tampereella en enää mennyt ratsastuskouluun. Tai yritinhän minä Niihamassa muutaman kerran käydä, mutta ei ollut mun juttu. Niinpä pidin jälleen vuoden tauon ratsastuksesta, tällöin se ei oikeastaan edes kiinnostanut. Kevään tultua alkoi kuitenkin vanha suola janottamaan ja aloin etsiä vuokrahevosta.

Löysin kesän loppupuolella ensin mukavalta vaikuttavan täykkäriruunan, jota kävin kokeilemassa pari kertaa. Se olikin ihan mukava, mutta ongelmana oli sen maastokäyttäytyminen sillä lähimmälle kentällekkin piti kävellä pieni matka maastossa. Niinpä se jäi muutamaan koeratsastukseen, pääsin kuitenkin pitkästä aikaa nauttimaan kunnon laukkamaastosta (:

Jatkoin kuitenkin etsimistä ja pian minuun otettiinkin yhteyttä, minulla oli myös oma ilmoitus netissä. Niin alkoi vuokrasuhde minun ja pullean peeveetamma Nikin välillä. Vuokrasin Nikiä koko syksyn 2x/viikossa, kunnes se joutui saikulle kipeiden jalkojensa vuoksi.

Sain ensimmäistä kertaa todeta, että heppailu ei ole aina niin hauskaa. Niki ei nimittäin ollut mikään helpoin vuokrahevonen. Sillä oli vetopaniikki, joten sitä ei voinut oikein sitoa minnekkään ja karsinassa se oli todella häslä. Lisäksi se oli myös säikymmän tyyppinen hevonen. Kerrankin tamma sai kauheat slaagit kun kentällä ollut toinen ratsastaja pamautti omaa hevostaan raipalla, oli se aika hupsu tamma :D

Lopetettuani Nikin vuokrauksen aloin etsimään uutta vuokrahevosta. Tällöin sain yhteydenoton Fridan entisen tallipaikan omistajalta ja kävin kokeilemaan heidän erästä kilpaponia vuokralle, se tuntui kuitenkin aivan liian kuumalta. Silloin kun olin tottunut laiskoihin poneihin, niinpä se jäi.

Leevi (:


Pian kuitenkin sain toisenkin yhteydenoton, jossa minulle tarjottiin estekäyttöön 13-vuotiasta suomenpienhevosruunaa. Tästä alkoikin minun ja Leevin taipale kesään asti. Leevi oli oikein mukava laiskanpuoleinen suokkiruuna, joka toimi alkeisratsuna ja minun oli tarkotus hieman hypätä sillä, koska omistajat eivät vielä osanneet.

Ihme kyllä, minä nimittäin hypinkin Leevillä. Muutenkin ruunan kanssa puuhastelu oli ihanaa ja kokonaisuudessaan hevonen oli niin helppo ja mukava. Vähitellen alettiin löytämään myös yhteinen sävel ja juttu alkoi luistamaan entistä paremmin. Leevi oli oikeastaan täydellinen vuokrahevonen ja jos en olisi Fridaa hankkinut olisin varmasti sen kanssa jatkanut (:


Leevi ja minä (:


Kesän aikana aloin kuitenkin elätellä toivetta omasta hevosesta ja niinpä sain äitini puhuttua ympäri ylläpitohevosta ja niin alkoi sen etsiminen...

Ylläpitohevonen

Markkinoilla ei tuohon aikaan tuntunut olevan yhtään minulle sopivaa hevosta ja se oli aika masentavaa. Etsin He C-B tasoista perusheppaa, jolla olisi ehkä vähän hypättykkin - joten kriteerit eivät ainakaan kovalla olleet.

En kuitenkaan halunnut entistä ravuria, joten se rajasia valikoimaa aika pitkälle. Yhden mielenkiintoisen hepan löysinkin, se oli muistaakseni suokkiruuna, jolla oli perusjutut kunnossa. Minua kuitenkin alkoi epäilyttämään kun viestiteltiin omistajan kanssa ja sain kuulla, että hevosta on ehdottomasti talutettava ketju suussa jne.

Niinpä se jäi siihen ja hieman masentuneena jatkoin markkinoiden selaamista. Mitään ei tuntunut löytyvän ja melkein jo luovutinkin, kunnes. Sain ensimmäisen mailin Fridan omistajalta.

Frida koeratsastuksessa


Kertokaapa jos haluatte kuulla "tarinan" myös Fridan ja minun ensitapaamisestamme! (: