2013/12/22

Mennyt talliviikko, flunssa ja joulu

Huhhuh, nyt sitä vihdoin ollaan kahden viikon lomalla. Meillä oli viimeinen viikko talliviikko, joten herätykset oli 05:00 ja koulu loppui vasta illalla seitsemän aikoihin. Onneksi tallilla ehtii käydä päivätauolla eli valoisaan aikaan! Muuten viikko sujuikin oikein hyvin, mutta harmikseni onnistuin saamaan luokkalaisilta flunssan, oikein joulun ja sadekelin kunniaksi!

Lauantain vielä sinnittelin tallissa, mutta sunnuntaina eli tänään oli pakko luovuttaa ja jäädä sängyn pohjalle makaamaan. Aavistelinkin eilen, että kahden hevosen ratsastaminen ei tee jo valmiiksi vähän flunssaisesta olosta parempaa, mutta olihan se pakko kuitenkin kun maneesimaksunkin olin jo maksanut.

Eli sain vihdoin Minorille maastokuolaimiksi kolmipala baby pelhamit, joten päästiin perjantaina ekaa kertaa selästäkäsin maastoilemaa - oli muuten upeat maastot ja upea poni. Täten maksoin myös tuon maneesimaksun ja lauantaina suunnattiin ponin kanssa maneesille. Sain muuten olla enemmän kuin ylpeä! Minor ei nimittäin sanonut mitään maneesissa olevista tammoista, vaikka muuten olikin reipas.

Treenailtiin väistöjä ravissa, siirtymisiä laukassa ja lopuksi askeleen pidennyksiä ravissa. Etenkin viimeisimmät sujuivat upeasti, vaikka eipä ole moitittavaa muutenkaan ponin liikkumisessa. Jos jotain negatiivista pitäisi keksiä, niin poni oli vähän jännittynyt, mutta ihmekkös kun ihan vieraassa paikassa oltiin. Minorin jälkeen kiiruhdin suoraan nimikkohevoseni luo, sillä olin varannut sen loppuviikoksi liikutettavaksi.

Kinkun kanssa treenailtiin kahdeksikolla siirtymisiä kahdeksikolla ja voi että kun toinenkin poni oli hienona! Ratsastin sen myös torstaina, jolloin se oli paljon jäykempi ja muutenkin vaikeampi. Lauantaina Kinkku oli tosi letkeä ja herkästi avuilla, oli aika mahtava tunne! Molemmat ponit yllätti (tai no yllätti ja yllätti) tosi iloisesti, vaikka eipä noilta superponeilta muuta voi odottaakkaan.

Minorin kanssa muuten ollaan jouduttu ottamaan aika rauhallisesti (ennen kuin kuolaimet tulivat), koska vielä alkuviikosta kenttä oli kuin jäinen luistelurata. Ollaan siis vain lähinnä kävelty, muutamaa kertaa lukuun ottamatta ja tietenkin nyt kun saatiin kuolaimet ja päästiin maastoilemaan.


Joulun vietän kotona ja sen jälkeen palaan opistolle hoitelemaan Minoria ja Kinkkua. Uudeksi vuodeksi olisi tarkoitus taas tulla Tampereelle ja sen jälkeen vähän lomailla itsekkin, ennen kuin 7.1 alkaa taas koulu.

2013/12/14

Toivepostaus: nimikkohevonen

Tässä tekstissä siis aion kertoa nimikkohevostani Kingistä ja siitä mitä kaikkea täällä Ypäjän hevosopistolla kuuluu nimikkohevosen hoitamiseen. Meillä jokaisella ensimmäisen vuoden opiskelijoilla on oma nimikkohevonen ja nimikkohevosen hoitaminen on ns. yksi kurssi. Saimme opiskelun alussa toivoa nimikkohevosta, mutta silloin tietenkään kukaan ei oikeastaan tuntenut opiston hevosia, joten ihan puskista tuli kenet kukakin sai (saatiin tosin laput, jossa rastitettiin haluaako esim. nuoren vai vanhan, ravurin vai ratsun yms).

Minun nimikkohevoseni on siis Kingi, 17-vuotias suomenpienhevosruuna. Kingillä on tunnettu täysivelikin, nimittäin Jaime! Kingi, tutummin Kinkku on leppoisa pappa, se on hoidettaessa kiltti ja ratsastaessa mukava tapaus. Itse olen päässyt ratsastamaan sillä tunneilla muutamia kertoja ja sen ratsastaminen on ollut aina mukavaa. Etenkin esteet tuntuvat olevan papan mieleen :) Mutta osaa se olla aika hupsukin tapaus, sillä välillä maastossa joku polun vieressä oleva oksa saattaa olla hurjan pelottava mörkö joka syö pieniä poneja, mutta onneksi järkeä on sen verran päässä, että "pelkääminen" rajoittuu pöhisemiseen ja ihmettelemiseen.


Nimikkohevosen hoitamiseen kuuluu sen päivittäisestä hyvinvoinnista huolehtiminen; harjaus, magneettiloimen käyttö, solariumissa käyttö, jalkojen hoito yms (joka päivä ei tietenkään kaikkea tarvitse tehdä). Hevosen liikkuttaminen ratsastaen ei kuulu opiskelijalle, mutta viikonloppuisin pääsee käyntimaastoihin kunhan kysyy ensin luvan ratsastuksenopettajalta. Lisäksi on toivottavaa, että nimikkohevosta käy taluttamassa maastakäsin, myös nimikkohevosen siistiminen kuuluu opiskelijalle. Olisi myös hyvä varata nimikkohevoselleen kengitykset, mutta tallimestarit varaavat tietenkin jos opiskelija ei niitä varaa. Varusteiden puhtaudesta ja kunnosta huolehteminen on myös meidän tehtävä, eli putsataan varusteet säännöllisesti ja korjataan varustepajalla rikkinäiset varusteet.



Nimikkohevosesta kirjoitetaan päiväkirjatyyppistä vihkoa, johon tulee kirjoittaa päivittäin mitä hevosen kanssa on tehnyt. Lisäksi vihkoon pitää kirjata hevosen kengitykset, rokotukset, madotukset, hengitystiheys, normaalilämpö ja syke. Nimikonhoitamisesta meillä on ns. tenttejä eli nimikkotarkastuksia. Nimikkotarkastuksessa katsotaan onko hevonen siistitty ja puhdas, lisäksi hevoset esitetään käynnissä ja ravissa, kuin näyttelyissä. Nimikkotarkastuksen yhteydessä on varustetarkastus, jossa tarkistetaan varusteet. Tarkastuksesta saa numeron ja myös vihko tarkistetaan samalla.

Nimikkohevosta pitäisi siis perjaatteessa käydä hoitamassa 7x/viikko, mutta tämä tietenkin on aika mahdoton yhtälö jos lähtee kotiin viikonlopuksi. Tällöin kuitenkin pitäisi hankkia nimikkohevoselle joku muu hoitaja, joka huolehtii hevosesta silloin kun itse on lomalla. Eli tiivistetysti huolehditaan hevosista muuten, mutta ratsastus, ruokinta, tarhaus ja karsinan siivous ei meille kuulu.

2013/12/11

Oho, aika menee liian nopeasti

Tanssiaiset meni ja tämäkin viikko alkaa olla loppupuolella. Tällä viikolla on ollut jo yrityslaskennan peruslaskennan tentti ja huomenna olisi terveystiedon tentti. Lisäksi olen opiskellut tuotantoympäristön ja eläinlääkinnän asioita, unohtamatta Minorin luona käymistä. Jossain välissä olen ehtinyt myös hoitaa nimikkohevostani Kingiä. Itse asiassa on ollut taas aika rento viikko ja hyvin on ehtinyt käydä valoisaankin aikaan tallilla, kuvaajaa vaan en ole saanut mukaan kun suurimmalla osalla muilla on tunteja kun minulla on vapaata (minulla on niin paljon hyväksi luettuja aineita).

Viime viikonloppuna löysin ensimmäisen asian jota Minor oikeasti pelkää! Nimittäin peurat. Ne hölmöt olivat eksyneet kentän laidalle pusikkoon meitä pelottelemaan, selvittiin kuitenkin hengissä :D Muuten ollaan treenattu sen mukaan miten kentällä on pystynyt menemään. Alkuviikolla kenttä olikin ihan hyvä kun täällä tuli lunta, mutta tänään on sitten taas ollut plussan puolella ja kaikkialla on märkää ja liukasta.

Ollaan kuitenkin siis suhteellisen normaalisti treenattu ja yhtenä päivänä Minor olikin oikein super hyvä (no okei se menee aina hyvin, mutta yhtenä päivänä oli kyllä upea tunne kuskilla)! Se oli tosi hyvin kuulolla ja liikkui muutenkin tosi hyvin. Tehtiin ravissa väistöjä keskihalkaisijalta kohti uraa ja väistöstä pysähdys, jonka jälkeen siirtyminen raviin ja toisella pitkällä sivulla uudestaan. Lisäksi pohdiskeltiin vähän laukanvaihtoja kahdeksikolla. Kuski oli vähän kujalla, mutta poni kyllä teki parhaansa. Jäi kyllä hirmu hyvä fiilis ja hirveästi tekisi mieli päästä valmennuksiin ja muutenkin oikein kunnolla treenaamaan maneesille! :)

2013/12/01

Takaisin Ypäjälle ja reipas poni

Olin siis perjantai illan ja lauantai päivän Tampereella ja tulin tänään takaisin Ypäjälle. Käytiin matkalla shoppailemassa Ideaparkissa, ponille ei kuitenkaan ostettu mitään, joten en kerro sen enempää ostoksista. Oltiin Ypäjällä neljän aikoihin ja menin suoraan tallille kun sain äidiltäni kyydin sopivasti.

Täälläkin oli satanut lunta ja kenttä oli jopa aavistuksen parempi. Nyt tosin vaihteeksi tulee tilsoja, mutta eiköhän kohta päästä treenaamaan maneeseihin niin ei haittaa tuo kentän pohja. Mentiin siis tänäänkin vain todella kevyesti, vähän käyntiä, ravia ja laukkaa. Minor oli harvinaisen reipas, mutta kuitenkin hirmuisen kiva! Se on alkanut olemaan yhä helpompi ratsastaa ja odotan innolla, että päästään treenaamaan oikein kunnolla :)

Koulussa meillä on luvassa rento viikko, jes! Huomenna vuorossa yrityslaskennan perusteita ja liikuntaa, tiistaina BOT-luento ja varustehuoltoa, keskiviikkona terveystietoa ja kengitystä, torstaina terveystietoa ja hevosen terveydenhoitoa, lääkintää ja ensiapua. Ei kovin rankalta kuulosta? Perjantai siis vapaana, niin kuin muillakin kun on itsenäisyyspäivä. Ainoa ehkä vähän inhottavampi juttu tällä viikolla on keskiviikko illalla itsenäisyyspäivän tanssiaiset, mutta eiköhän niistäkin selvitä positiivisella asenteella :)

2013/11/30

Blogi saa nyt herätä henkiin

Pitkä aika on siitä kun viimeksi olen tämän blogin puolella pyörähtänyt ja nyt ajattelin tehdä radikaalin muutoksen, nimittäin herättää tämän blogin eloon! Frida ei ole palannut minulle tai mitään muutakaan vastaavaa, mutta tämän hetkinen tilanne sopii mielestäni enemmän kuin paremmin aiheeksi tämän blogin puolelle. Minulla on nimittäin nykyään ylläpidossa taas vuonohevonen, miten tässä näin pääsikään käymään! :D

Muutenkin elämä on aika lailla erilaista kuin ennen, sillä mm. opiskelen nykyään Ypäjän Hevosopistolla. Aika iso muutos eikös? Ylläpitoponi siis asustelee Ypäjällä, samoin kuin minäkin suurimman osan ajasta. Minorin kanssa meillä on tarkoitus kisata kouluratsastuksessa, kunhan aluksi saamme hieman nostettua sen kuntoa ja päästyä valmennuksiin.

Ensimmäiset pari viikkoa on sujunut oikein kivasti. Minor on osoittautunut oikein fiksuksi kaveriksi, vielä kun itse oppii ratsastamaan sitä :) Ollaan otettu aika kevyesti, sillä meidän kenttä on aika järkyttävässä kunnossa - toivottavasti päästään pian treenaamaan myös opiston tiloihin ja todella valmentautumaan säännöllisesti.

Haluaisitteko muuten kuulla vain ponin kuulumisia vai kiinnostaako myös kuulla minkälaista on opiskella Ypäjän hevosopistolla?

2013/02/09

Uusi blogi

Minulla on vielä muutamia kuvia Fridasta julkaisematta, mutta julkaisen ne sitten joskus.
Teitä joita kiinnostaa, tässä uusi blogi: Täynnä Elämää

2013/01/30

Varmaan elämäni isoin päätös

Blogin hiljaiselolle on järkevä selitys, on aika sanoa hyvästit. En olisi ikiniä uskonut, että omasta toimestani sanon näin, mutta minun ja Fridan taival päättyy pian. Frida lähtee muualle ylläpitoon.

Tämä on minulle varmasti yksi elämän vaikeimpia päätöksiä, sillä tänä aikana Fridasta on tullut minulle todella tärkeä ja rakas. Vaikka meillä on ollut vaikeita aikoja ja monet kerrat olen lähtenyt itku kurkussa tallilta, on Frida opettanut minulle jotain, mitä kukaan muu hevonen ei ole tehnyt. Olen kehittynyt todella paljon kolmen vuoden aikana ja saanut kokea todella upeita hetkiä, joita en koskaan tule unohtamaan. Frida tulee aina pysymään sydämessäni, vaikka tiemme nyt erkanevatkin.

Syitä siihen miksi Frida lähtee on monia, mutta suurin niistä on se, että minulle avautui tilaisuus saada potentiaalinen kouluratsu, jonka kanssa pääsisin kehittymään pidemmälle ja luultavasti myös kisaamaan tulevaisuudessa vaativampia luokkia. Fridan liikkeet kun eivät helppo B'tä korkeammalle riitä, vaikka se onkin todella miellyttämishaluinen ja tekee kaiken mitä ratsastaja siltä pyytää. Toki osasyynä on myös se, että Frida on vaikea - se on ihan kuin minä, tekee vain silloin kun hyvittaa ja onkin myös enemmän puskaratsu. Mutta se, että Frida on vaikea, johtuu lähinnä siitä, että vaadin siltä liikaa - aina kun otamme rennosti ja teemme jotain senkin mielestä mukavaa, kaikki sujuu loistavasti. Tämän vuoksi on myös Fridalle parempi, että se toivottavasti pääsee kotiin, jossa tavoitteet eivät ole niin korkealla. Lisäksi itseäni on jo pidemmän aikaa stressannut se, että en saa Fridaa pidettyä laihana vaikka kuinka yritän ja tämä harrastus on ollut sen vuoksi todella stressaava ja voimia vievä, vaikka välillä on ollut ihanaakin.

Tämän blogin jätän näkyville, sillä sitten kun olen siihen valmis, haluan muistella minun ja Fridan yhteisiä aikoja - niin hyviä kuin huonojakin. Lisäksi tämä on varmasti heille, jotka ovat kouluttamassa nuorta itseppäistä ponia, loistavaa luettavaa!

En siis ole lopettamassa ratsastusta, vaan minulle on tulossa ylläpitoon nuori koululupaus. Joudun taas aloittamaan alusta, mutta olen tyytyväinen valintaani. Joskin viimeiset päivät olen ollut todella maassa siitä, että joudun antamaan Fridan pois - tallillakin meinaa joka kerta päästä itku kun tajuan, että pian poni ei enää luonani. Pitäisin ehdottomasti Fridan kakkoshevosena (puskaponina), mikäli meillä vain olisi rahaa. Uuden hevosen kehittymistä halukkaat pääsevät lukemaan uudessa blogissa, jonka osoitteen julkaisen tänne jossain vaiheessa.

Näin lopuksi haluan kiittää sydämeni pohjasta;
Fridaa, olet opettanut minulle niin paljon. Olen oppinut ratsastamisessa ja hevosen käsittelyssä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Olet ollut tukenani monina hetkinä ja palauttanut minut maan kamaralle kun olen leijallut pilvissä, kiitos. Näen sinussa paljon piirteitä joita on myös minussa, toisaalta ne ärsyttävät, mutta toisaalta olen juuri sen vuoksi kiintynyt siinuun ennemmän kuin keneenkään muuhun eläimeen tässä maailmassa. Toivottavasti pääset oikein hyvään kotiin ja näemme vielä useasti tulevaisuudessa!

Lisäksi haluan kiittää Fridan omistajaa, Sannaa, siitä, että hän on mahdollistanut minulle aivan uskomattoman tilaisuuden. Tilaisuuden oppia ja elää nuoren hevosen kanssa lähes kolme vuotta. Olen saanut pitää Fridaa kuin omaani ja haluan kiittää siitä Fridan omistajaa.

Lopuksi kiitän vielä talliporukkaa, jotka ovat pitäneet ponista todella hyvää huolta! Myös kentät on pidetty loistavassa kunnossa ja muutenkin palvelu on pelannut todella hyvin! (: Kiitos!

Lisäksi tietenkin haluan kiittää äitiäni, joka on myös henkilö tämän kaiken takana. Ilman äitiäni en koskaan olisi saanut kokea tätä upeaa mahdollisuutta. Äitini on ollut myös tukenani monina vaikeina hetkinä ja onneksi myös nyt. Kiitos.

Ja ai niin! Tietenkin haluan kiittää Teitä, LUKIJAT! Teitä on kertynyt vuosien aikana hirveän paljon ja minulle on ollut todella uskomatonta, kuinka moni on halunnut lukea meidän pientä puskablogia. Olen blogin kautta saanut sekä hyviä että huonoja kommentteja. Haukkumiset ja syyttämiset ovat tietenkin masentaneet ja lannistaneet, mutta kiitos teille jotka olette jaksaneet myös kannustaa! Positiiviset kommentit ovat oikeasti piristäneet välillä päiviäni todella paljon! Toivottavasti ainakin osa teistä jatkaa myös uuden blogini parissa (:

Kiitos vielä tuhannesti kaikille! Näemme vielä!

2013/01/12

Kiirettä pitää

Ponipoika ja Frida (:
Huh heijakkaa! Lomat on vietetty ja palattu takaisin arkeen. Eli tallilla käydään pimeällä ja väsyneenä koulun jälkeen, en tykkää. Fridakaan ei tykkää tehdä töitä pimeällä, vaan riehuisi paljon mielummin. Tähän osasyynä toki myös se, ettei itsellä ole yksin resursseja liikuttaa ponia 6x/viikko rankasti ja kerta viikkoon pitkää maastoa, joten poni on kauhea energiapommi. No, toivottavasti jostain löytyisi ahkera vuokraaja ja kevät tulisi nopeasti!

Tänään oli ponilla ihan uusi kengittäjä, kun entinen kengittäjä lopetti viime vuoden lopusta. Poni oli super hienosti ja nyt kelpaa taas treenailla kunnolla kun on uudet popot jalassa (: Itse hommasin seuralisenssin ja haaveilen jo vuoden ensimmäisistä kisoista, tiedä vaan missä ja milloin semmoiset meidän kohdalla tulee olemaan.

2013/01/04

Mahdoton tavoite

Tänään meillä oli kevyempi päivä, sillä eilisissä treeneissä Frida oli raskas ja väsyneen oloinen. Vuorossa oli siis kameralle poseerausta ja irtojuoksutusta. Kuvia katsellessa huokasin, poni saisi olla vieläkin laihempi.
Toivotonta!


Poni liikkuu tällä hetkellä 7x/viikossa, joista yksi kerta on pelkkää kävelyä tai muuta kevyempää. Muuten treenataan koulua tai käydään kiipeilemässä maastossa sekä laukkaillaan ja ravaillaan maastossa. Lisäksi olen pyrkinyt treenaamaan myös puomeja tai esteitä 1-2 kertaa viikossa. Vaikka välillä otetaankin rennommin, treenaan ponin kuitenkin hikeen ainakin 1-2 kertaa viikossa. Muuten treenataan 6x/viikko ahkerasti ja yksi vapaa-päivä. Eikä kumpikaan auta! ):

Toinen asia joka toki vaikuttaa lihavuuteen on ruoka. Frida syö heinän lisäksi BH kivennäistä ja reilu desin pellavamössöä, sekä pari porkkanaa. Heinän määrästä mulla ei ole valitettavasti hajuakaan! Olen pyytänyt, että saisi 7kg/päivä, mutta tiedä sitten uskaltaako tuosta vähempää pyytää ilman että mahaongelmat alkavat.


Onko lukijoilla kokemusta tälläisestä? Haluaisin saada tämän asian kuntoon ja päästä harrastamaan ilman murhetta, että poni on turhan lihava. Tosin tällä hetkellä poni ei edes ole kovin lihava, onneksi. Muuten meillä menee hyvin, ollaan treenattu ahkerasti koulua ja puomeja. Haaveena päästä keväällä kisoihin! (;

2013/01/01

Uusi vuosi, uudet kujeet

Nyt on sitten vuosi 2012 takana ja vuosi 2013 edessä. En aijo tänne blogiin tehdä koostetta menneestä vuodesta. Ainakaan kuvallista sellaista.


Vuoden viimeisenä päivänä juoksutin irtona pikku kentällä ja menin ilman satulaa. Frida meni loistavasti irtojuoksutuksessa, ratsastaessa oli osittain vähän pohkeen takana, mutta mentiin aika rennosti, joten en vaatinut tarpeeksi napakkuutta - oma vika siis.

Tänään käytiin käyntimaastossa, poni oli yhdessä kohtaa hieman jännittynyt, mutta muuten meni kyllä hirmu nätisti. Käytiin vain lyhyt lenkki, sillä tänään oli ns. Fridan vapari.


Meidän vuoden 2013 tavoitteet ovat:
- Sijoittua helppo C seurakisoissa
- Käydä helppo B seurakisoissa ja hyppäämässä 50-70cm seuraluokkia
- Saada Frida helpoksi ja kevyeksi ratsastaa
- Päästä ratsastamaan myös muita hevosia