Minimaalinen video ja voihan räkä!

Eihän tästä mun päivittelystä tule sitten yhtään mitään! Höh. Tosiaan, en ole edelleenkään saanut aikaiseksi kuvata (lumi tule jo!) ja eipä siis ole tullut kirjoiteltuakaan.

Tästä turhautuneena kyhäsin minimaalisen videon päivältä, jolloin testailtiin uutta penkkiä. Kenttä vaan oli tuolloin inhottavan jäinen, joten ei oikein pystynyt mitään tekemään -> menin vain vähän kaikkia askellajeja. Mutta kivastihan tuo meni (:

Tänään hyppäsin ponin kanssa piiitkästä aikaa (hmm siis eilen), neiti oli innoissaan. Minä taas totesin, että hyppään mielummin Freeformilla, uudella penkillä oli karmivaa hypätä... Hypättiin pientä ristikkoa molempiin suuntiin, meni ihan nätisti, vaikka tosiaan poni oli sitä mieltä, että "mennään, mennään, jee, jee!". Tänään sitten toivottavasti oikeasti saadaan kuvailtua.

Kerrankin kun olisi aikaa

Niin ei ole kuvia! Ulkona on niin ihanan (siis todella "ihanan") pimeää ja märkää tai jäistä koko ajan, ettei ole tullut kuvailtua ollenkaan meidän touhuiluja. Lisäksi olen käynyt aika paljon bussilla tallilla ja olen tällöin laiska raahaamaan kameroita mukaan. Kone kuitenkin on vihdoin saapunut huollosta, jotain hyvää siis! Ja nyt lupaan ryhdistäytyä tämän bloggailunkin suhteen (:

Satula, joka tuli sovitukseen, oli sopiva. Jes! Kyseessä siis joustorunkoinen koulusatula, Admiral joku - vanhempi malli Flexible Masterista (nyk. Inspiration). Freeform pidetään edelleen kakkossatulana ja luulenpa, että esimerkiksi hypätään Freeformilla, kun se ei ole kuitenkaan ihan niin koulusatula. Tosiaan Freeformissakaan ei mitään muuta vikaa kuin se, että se pyörii inhottavasti, kun tuo meidän poni on niin pyöreä.

Olen treenaillut ponin kanssa muuten ihan perusjuttuja, kelien salliessa. Kenttä on tosiaan välillä ollut kivikova, joten ei ole kunnolla viitsinyt ratsastaa. Eilen kuitenkin päästiin treenaamaan ihan kunnolla ja huomasi kyllä, että ollaan jouduttu ottamaan kevyemmin. Energiaa nimitäin oli! Tehtiin väistöjä ja siirtymisiä, hirmu kiva poni, vaikka kuumuikin etenkin laukassa ja tarjosi sen jälkeen koko ajan laukkaa. Hupsu poni (:

Vuosi 2010 syksy

Vuosi 2012 syksy

Vielä ainakin 2 viikkoa

Siihen että kone tuloo huollosta. Tässä siis yksi syy hiljaiselämääm blogin puolella, vaikka ponia olenkin liikutellut.

Muuten ollaan tehty monipuolisesti kaikkea, mutta hyppäämään ei olla nyt vähään aikaan päästy (koska kenttä on niin ihanassa kunnossa). Ollaan väännelty koulua, maastoiltu, irtojuoksutettu ja menty ilman satulaa, maneesillakin käytiin viime viikolla. Lisäksi poikaystäväni on päässyt opettelemaan Fridalla ratsastusta ja on ollut kuulemma kivaa, mutta vaikeaa! (:

Ensi viikolla meille pitäisi tulla satula sovitukseen, toivotaan että se on sopiva! Ja toivotaan myös, että saisin koneen mahdollisimman pian takaisin huollosta!

Frida täyteinen viikonloppu

Onpa ihana tunne kun on jaksanut käydä tallilla ja treenata kunnolla! Nyt jatketaan vaan tällä linjalla, niin eiköhän se taas siitä.

Perjantaina jumppailtiin Fridan kanssa koulujuttuja ja meni ihan super hyvin! (: Taivuteltiin kaikissa askellajeissa ja vaadin Fridaa kulkemaan korkeammassa muodossa mitä se luonnollisesti kulkisi. Aluksi poni oli kummissaan kun joutui kantamaan itseään, mutta fiksuna otuksena se tajusi idean nopeasti ja olikin loppu tunnin tosi hieno! Varsinaisena tehtävänä tehtiin toisella pitkällä sivulla siksak väistöt ravissa, joiden jälkeen päätyyn käyntiin, päädyn jälkeen laukannosto käynnistä ja laukkaa pitkä sivu, josta takaisin raviin ja tehtävä uusiksi. Meni kyllä ihan hirmuisen hyvin, harmi ettei ollut kameraa mukana!

Lauantaina oli pomppupäivä. Frida oli tosi innoissaan ja koko ajan menossa, sujui silti hyvin, eikä poni yrittänyt lähteä lapasesta. Tultiin verkkaesteenä ravista ja laukasta pientä ristikkoa ~40cm. Frida ei enää liioittele pikku esteille, vaan hyppää (/laukkaa) ne sujuvasti, mikä on tosi hyvä juttu (: Saatiin siis tosi onnistuneet verkkahypyt. Sen jälkeen tultiin muutaman kerran pystyä ~50cm, huomasi kyllä että ei olla juurikaan yli 40cm hypätty, sillä minä entinen estekammoinen olin aivan varma että 50cm este on ihan järkyttävän suuri ja ponikin joutui hyppäämään kunnolla :D Sujui kuitenkin hyvin senkin pomput!



Sen jälkeen tultiin 1 laukan sarjaa, jonka toinen osa oli minimaalinen okseri. Tähän ei saatu oikein kunnolla kertaakaan hyvää lähestymistä. Fridan mielestä pinkki ristikko (ensimmäinen este) oli hurjan pelottava ja sitä ei voinut hypätä normaalisti ja tästä johtuen okserillekkin tuli huonoja pomppuja. Lopulta saatiin hyvät pomput sarjallekkin, joten otettiin ristikko okserin edestä pois ja tultiin vielä okseri muutaman kerran. Poni innostui taas kun pinkki poneja syövä este ei ollut kuvioissa ja hyppäsi tosi kivasti okserin sen pari kertaa! (: Loppukäynneiksi poikaystäväni uskaltautui ihan ekaa kertaa hepan selkään ja Frida oli kyllä tosi fiksusti!

Sunnuntaina ratsastelin pikkukentällä kaikki askellajit läpi ilman satulaa, sujui kivasti vaikka olikin jo hirmu pimeää. Loppukäynneiksi käytiin pieni lenkki maastossa ja Frida oli tosi nätisti (:

Kiitos ja näkemiin!

Huhhuh. Tiedättekö kun on joskus sellaisia päiviä, sellaisia viikkoja tai ajanjaksoja, jolloin ei yhtään jaksaisi käydä tallilla? Vaikka kuinka nauttii hevostelusta ja muutenkin. Mutta ei vain millään jaksaisi! Minulla on juuri nyt tälläinen jakso. Lukio + poikaystävä + poni ei ole ihan helpoimmasta päästä oleva yhdistelmä. Onnekseni seuraava jakso on täynnä lyhyitä päiviä ja voin tyytyväisenä luvata itselleni, että käyn tallilla 6x/viikko! (:

Vielä kun muutenkin on ollut raskasta, niin tähän päälle ei tosiaan tämä sairastelu tunnu loppuvan sitten koskaan! Vieläkin on flunssainen olo, mutta ei voi jäädä kotiin sairastamaan, sillä muuten ei pääse koulusta läpi ja ponille ei voi antaa yhtään ylimääräisiä vapareita. Osaa kaikki olla välillä vaikeaa, onneksi sitä jaksaa sentään ajatella positiivisesti ja odottaa sitä, että jossain vaiheessa helpottuu.

Ponin kanssa tosiaan ollaan jouduttu treenaamaan tosi epäsäännöllisesti ja minulla on siitä hirveän huono olo. Olen jopa miettinyt jaksanko ylipäätään tätä harrastusta, mutta aina vaan päädyn jaktamaan - sillä mikä muukaan olisi niin lähellä sydäntäni kuin hevoset ja ratsastus? Siinä vain on se joku juttu, jonka takia sitä jatkaa vuodesta toiseen. Vaikka poni osaakin välillä olla ihan järjettömän raivostuttava (mitä se syksyisin yleensä on!), mutta onneksi on ollut myös niitä hyviä päiviä (: