Poikittain puomeilla

No ei nyt ihan poikittain, mutta puomipäivä tänään oli kuten olin suunniellut. Koska poni on ollut myös hieman kankea (tiedä sitten vaikuttaako nuo kylmät ilmat) ajattelin lisätä treeniin tänään myös väistöjä taivuttelu mielessä, siitä siis otsikko. Vielä tämän vuoden puolella olisi kyllä tarkoitus hierotuttaa poni, mutta ennen sitä luvassa ensi viikolla kengitys ja marraskuun alussa rokotus sekä hampaiden raspaus. Asiat siis tärkeysjärjestykseen, itse kuitenkin pystyn venyttelemään ja jumppaamaan Minoria, mutta esimerkiksi hampaiden hoidon jätän mieluusti ammattilaiselle.

Aloitettiin tänään treenaaminen alkuverkan jälkeen pohkeenväistöllä ja kolmella puomilla. Tultiin tätä tehtävää käynnissä, niin että puomit olivat pitkän sivun keskellä ja väistö tehtiin aina lyhyeltä sivulta kohti puomeja ja pitkää sivua. Minor oli aluksi vähän hidas kuten se käynnissä tuppaa olemaan, mutta kunhan sain ponin hereille saatiin kivoja aktiivisia väistöaskelia. Puomit meni vähän hutiloiden kun ponia ei oikein käynnissä kiinnosta kinttuja nostella, mutta hyvää treeniä siis!

Hallitusti eteen

Tänään päästiin kuin päästiin kuin päästiinkin pellolle, pohja oli tosin aavistuksen savinen (ei kuitenkaan paha) jonka vuoksi mentiin oikeastaan vain alkuravit ja pätkät laukkaa pellolla, jonka jälkeen siirryttiin kentälle. Kuvat ovat vanhoja, mutta menkööt - tänään ei siis menty kangilla.

Minor oli pelolla oikein mukava ja oikeastaan yllättävän hidas pohkeelle. Tänään ei tarvinnut oikeastaan ollenkaan neuvotella reippaampien laukkapätkien jälkeen siitä kuunnellaanko vaan poni toimi oikein mallikkaasti. Vähän väsyneen oloinen se oli - ilmeisesti eilinen kiipeilymaasto olikin yllättävän rankka. Sen vuoksi siis ei ralliteltu pellolla sen enenpää vaan siirryttiin kentälle hetkeksi treenaamaan.

Kentällä tehtiin muutamia siirtymisiä laukassa kuten olin suunnitellut. Aluksi Minor oli vähän hidas pohkeelle ja ensimmäiset siirtymiset laukasta käyntiin eivät tulleet ihan puhtaasti vaan muutamien raviaskelten kautta. Nopeasti kuitenkin itse aktivoiduin ja sitä kautta myös poni oli paremmin avuilla, jonka jälkeen saatiin kivoja siirtymisiä. Etenkin oikealle siirtymiset olivat todella siistejä, vasemmalle vielä on tekemistä. Kun saatiin molempiin suuntiin muutamat hyvät siirtymiset lopeteltiin tältä päivältä eli aika kevyt treeni tehtiin tänään. Itse tunnustelen mielummin hevosen fiilistä ja sitä miltä se juuri silloin tuntuu - turha ruveta hinkkaamaan silloin jos hevonen on selkeästi väsynyt tai fiilis jommalla kummalla huono. Toki aina tehdään sen verran, että saadaan tehtävä suoritettua onnistuneesti ja joskus mennään kyllä mukaavuusrajojen ulkopuolelle, mutta pääpointtina meillä että tekeminen on molemmille mielekästä.

Huomenna olisi vuorossa puomitreeniä, katsotaan nyt kuitenkin onko Minor vielä kovin väsynyt. En usko että enää väsyttäisi, mutta olen jo suunnitellut, että tehdään taivutteluja ja jumppatehtäviä puomeilla. Kunnon jumppatreenit luvassa siis. Täytyy katsoa jos jostain keksisin kuviakin niin voisi ehkä tämä postaustahtikin pysyä yllä.

Syksy tuo mukanaan muutoksia

Kamera lojuu tuolla jossain nurkassa ja hyvät kuvauskelit vaan vierivät ohi nenän. Ei vain yksinkertaisesti oikeastaan ole minkäänlaista motivaatiota raahata jotain kuvailemaan meitä tallille. Tästä onkin helppo johdatella siihen ettei myös paljon ole intoa kirjottaa - kuvattomia postauksia kun on niin tylsä lukea, eikös? No päivittelen siis jatkossa aina silloin kuin kuvia ja intoa löytyy, toivottavasti te lukiat jaksatte silti roikkua mukana!

Viimeisestä peltobaanailusta ponin kanssa taitaa olla jo pari viikkoa, mutta käytetään nyt näitä kuvittamaan muuten niin kuvatonta postausta. Heh, mun kyllä piti käyttää näitä kuvia blogissa jo silloin kun nämä otettiin, mutta se vain aina jäi... Parempi myöhään kuin ei milloinkaan? Tai parempi ehkä olisi olla selittelemättä ja keskittyä taas ponin kuulumisten kertomiseen.

Peltobaanailut on sujunut ponin kanssa ihan superkivasti! Vähän on ollut ehkä laukkapätkien jälkeen liikaa energiaa, mutta kyllähän se isolla pellolla liikkuu niin paljon ilmavammin kuin kentällä, joten en pistä pahaksi. Tällä viikolla koitankin ehdittää treeneihin yhden pellolla ratsastuksen mukaan - mikäli pellon pohja on vielä pysynyt hyvänä. Lisäksi olisi tarkoitus tällä viikolla treenailla puomeja, laukkasiirtymisiä ja toki maastoilla.

Tänään olikin vuorossa maastopäivä (toinen sitten loppuviikosta) ja käytiin pitkästä aikaa vähän pidempi lenkki. Vielä saadaan odotella sitä, että pääsisi maastossa ravaamaan tai laukkaamaan (jos nyt sitä lunta ikinä tulee tarpeeksi siihen), mutta onneksi löytyy jyrkkiä mäkiä kiipeiltäväksi. Omaan silmään näyttääkin siltä, että Minor on saanut peppuun lihaksia ihan vahingossa! Olen aina ollut vähän sitä mieltä, että sillä on vähän ns. vinttikoirapylly (kuten omaan silmään aika monilla vuonoilla, johtunee varmasti siitä että rintakehä ja etuosa ovat suhteessa melko jykevät) ja kovasti ollaan koitettu peppulihaksia treenata. Nyt kun en ole tähän "ongelmaan" kiinnittänyt huomiota ja maastot ovat mäkisiä on se ikään kuin ratkennut itsestään - huvittavaa.

Itse maastoilu sujui kivasti, kuten yleisestikin. Alkumatkasta vauhtia oli kyllä tavallista enemmän, mutta pistetään se kevyen viikonlopun piikkiin, sillä poni rauhoittui kyllä heti kun päästiin kiipeilyn makuun. On se mukavaa kun on poni jolla voi turvallisin mielin lähteä vapaapäivänkin jälkeen maastoon lampsimaan. Huomenna olisi tarkoitus jumppailla vähän siirtymisten parissa, joko kentällä tai pellolla.

Lähiaikoina ollaan koulutreeneissä keskitytty paljon laukka-käynti-laukka siirtymisiin ja nyt pikkuhiljaa ne alkavat olla sitä tasoa, että ruvetaan treenaamaan laukanvaihtoja käynnin kautta. Toki ollaan jo aikaisemmin laukanvaihtoja käynnin kautta tehty, mutta tämän syksyn varsinaiseksi hiomisen kohteeksi otin, että ne suoritetaan puhtaasti, jotta päästään jossain kohtaa etenemään laukanvaihtoihin. Siirtymisten lisäksi tehdään ns. vuorotellen erilaisia taivuttavia liikkeitä (väistöt, avot, sulut). Itse olen sitä mieltä, että treenien tulee olla monipuolisia ja montaa viikkoa ei kannata samaa juttua putkeen hinkata. Yleensä treenataankin aina yhtä juttua kouluratsastuksessa jonkin aikaa (toki vaihtelevilla harjoituksilla) ja sen jälkeen tehdään välissä jotain ihan muita harjoituksia, kunnes taas voidaan palata hiomaan sillä hetkellä ns. ykkösliikettä tai mikä silloin kyseessä onkaan.

Tällä hetkellä vuorossa laukkasiirtymiset, kuten varmasti kävi ilmi ja tavoitteena olisi että talven aikana päästäisiin etenemään vaihtoihin. Hyvällä mallilla ollaan tällä hetkellä, vaikka kovin vakavamielisesti ei treenaillakkaan. Saas nähdä kuinka paljon vaikuttaa tulevat muutokset syksyn aikana - ainahan sitä elämänsä hevoselle aikaa löytää ja järjestää, mutta eri asia kuinka tavoitteellisesti ehtii treenaamaan kun ei kuitenkaan kisoja ole tähtäimessä tällä hetkellä. Muutoksia on siis tulossa ja niistä mainittakoon mm. omien töiden alkaminen marraskuussa (JES!), joka varmasti vaatii taas tottumista kun nyt syksyllä olen saanut kaikki aikani ponin kanssa hääräilyyn (ja työpaikan etsimisestä johtuvaan stressailuun). Ei voi kyllä siltikään kuin hihkua riemusta - varmaan ihan arvattavaa, että ponin ylläpitäminen on aika mahdotonta ilman säännöllisiä tuloja (onneksi minulla on maailman ihanin äiti, joka on aina tukemassa). Nyt saa edes siitä huokaista helpotuksesta vaikka muuten tulisikin olemaan rankempaa.

Muitakin muutoksia on tämän työjutun lisäksi luvassa ja vaikka mikään ei vielä 100% varmaa ole niin uskallan siitä jo tänne kirjoittaa. Nimittäin viiden vuoden jälkeen on meille tulossa vihdoin uusi koira! Pysytään rotu-uskollisina joten odotettavissa olisi bernipoika hieman ennen joulukuuta - sovittiinkin äitini kanssa, että se on sitten meidän joululahja. Nimiä on tässä tullut jo pyöriteltyä vaikka kuinka mielessä, lisäksi tietenkin on koirakirjat kaivettu kaapista ja selailtu nettikaupoista mitä kaikkea sitä nyt taas tarvitseekaan. Onneksi vielä on aikaa pennun tuloon, vaikka eihän sitä millään malttaisi odottaa. Hieman on tullut myös jo kauhisteltua yhdistelmää pieni koiranpentu, työpaikka ja hevonen - toisaalta tiedän niin monia ihmisiä, jotka saavat tämän toimimaan joten ei se mahdotonta ole! Onneksi on myös tässäkin tapauksessa äiti, joka viettää paljon aikaa kotona ja on lupautunut koiran hoitotädiksi kun itse olen töissä. Aluksihan se kyllä tulee meille yhteiseksi kun vielä täällä kotinurkissa pyörin, mutta katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Niin se syksy vain saapui

Hiljaiselo on täällä blogin puolella jatkunut jo ikuisuuden ja välissä on tullut mietittyä tuleeko blogi enää edes heräämään henkiin. Ehkä asiaa pitäisi miettiä jossain kohtaa hieman tarkemminkin, mutta tällä hetkellä on niin paljon muutakin mietittävää omassa elämässä, että annan tämän blogiasian hautua - kirjoittelen tänne silloin kuin siltä tuntuu.

Minor on saanut edelleen ottaa melko rennosti, sillä vaikka jo loppukesästä päästiin kunnon treenauksen makuun on nyt taas humputeltu kun itse olen ollut perinteisesti flunssan uuvuttamana. Loppukesästä käytiin yhdet harjoituskisatkin pyörähtämässä (Niihamassa helppo B), joista napattiin hurjin prosentein luokkavoitto ja intoa oli taas ruveta keskittymään helppo A asioihin. Eipä se kuitenkaan ikinä suunnitelmien mukaan mene... Onneksi nyt alkaa kuski kolmen viikon räkätaudin jälkeen olla treenikunnossa ja enpä toisaalta ole meille mitään vakavia tavotteita asettanutkaan.

Syksyn aikana Minorille on löytynyt myös oikein mukava vuokraaja. Vaikka tällä hetkellä itse kyllä ehdin käydä vaikka joka päivä tallilla, mutta koskaan ei tiedä milloin tilanne muuttuu ja onhan se hirmu kätevää jos on joku joka voi käydä liikuttamassa ponia kun itse makaa sängynpohjalla kipeänä! Myös tallipaikka jonne kesällä muutettiin on ollut enemmän kuin loistava :) Minor viihtyy ja minä itse viihdyn pienellä kotitallilla paremmin kuin hyvin. Ainoa mikä tällä hetkellä vähän huolettaa on tuleva talvi ja se missä kunnossa ratsastuspohjat silloin ovat... No, kaikkea ei voi saada - täytyy nyt nauttia keleistä kun pohjat ovat vielä ratsastuskunnossa!

Viime postauksessa harmittelin sitä kuinka Minor on kovin raskas ja hidas ym. No eipä ole enää! Kesän aikana ilmeisesti kuitenkin ollaan treenattu sen verran säännöllisesti ja ahkerasti, että poni on pysynyt ihan hyvässä peruskunnossa ja ratsastettavuudeltaan ollut nyt oikein mukava oikeastaan koko loppukesän ja alkusyksyn. Hierojakin kävi heinäkuussa ja nyt syksyllä olisi tarkoitus ottaa toiseen otteeseen. Kehuja saatiin hierojalta, että hyvin on ratsastettu ja hyvässä lihaksessa, ainoastaan oik. tj oli hieman jumissa ja sitä ollaankin nyt treenin jälkeen venytelty ohjeen mukaisesti. Eli sinäänsä ei akuuttia tarvetta, mutta itse olen sitä mieltä, että olisi hyvä hieroa suhteellisen säännöllisesti vaikkei suuria jumeja löytyisikään (etenkin kun nyt tähän on mahdollisuus, Ypäjällä oli kauhean vaikea löytää hierojaa).

Meille siis kuuluu kokonaisvaltaisesti oikein hyvää, ollaan humputeltu maastossa, hypitty pikku jumppatehtäviä, hiottu jo opittuja asioita ja nyt pariin kertaan päästy sänkkärillekin painelemaan. Kyllä lähti pienestä ponista ensimmäisellä kerralla vauhtia kun päästeltiin pellolla menemään ja jarrutkin oli vähän hukassa :D Ei voi kyllä muuta kuin rakastaa tälläisiä aurinkoisia syyspäiviä, ehkä parasta aikaa hevosharrastuksen kannalta! Mutta nyt on pakko jatkaa sänkkärikuvien muokkausta ja jättää tämä blogin päivittely paremmalle ajalle, adios! ;)

Uudet tuulet puhaltavat

Kuten varmasti kaikki hevosihmiset tietävät, ei hevosten kanssa mikään ole varmaa. Niin siinä sitten kävikin niin, että Minor ei lähtenytkään astumaan tänäkään kesänä vaan muutti Pirkanmaalle. Suunnitelmat siis menivät kertakaikkisen uusiksi; voitte varmasti kuvitella kuinka hankalaa oli löytää sopiva tallipaikka parin viikon aikataululla. Nyt onneksi pienien mutkien kautta ollaan päästy oikein kivalle viiden hevosen tallille Nokialle ja pikku hiljaa voidaan ruveta keskittymään normaaliin treenaamiseen.

Sen enempää asioita en täällä blogin puolella tule avaamaan, mutta Minor ei ainakaan toistaiseksi ole enää astutuskäytössä vaan siirtyi kokonaan minun omistukseeni tämän kuun lopussa. Saa nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan, olisihan se vielä hienoa saada oma varsa Minorista, mutta se riippuu täysin resursseista ja niitä on turha pohtia tässä vaiheessa.

Ollaan viimeinen kuukausi lähinnä vain humputeltu menemään ja sen on kyllä huomannutkin. Lisäksi Minor oli koko ajan hirvittävän jännittynyt sekä stressasi, nyt kuitenkin tilanne tosiaan vaikuttaa rauhoittuneen kun päästiin uudelle tallille. Minor nimittäin otti heti saapuessaan todella rennosti ja heti seuraavana päivänä oli kuin olisi asunut viimeiset vuodet kyseisellä tallilla. On se ihanaa kun näkee, että hevonen viihtyy!

Toisena päivänä kävinkin sitten jo ratsastelemassa askellajit läpi kun ensimmäinen päivä uudessa kodissa möllöteltiin vain tarhassa. Vähän oli kiireisyyttä ilmassa, mutta poni ei ollut yhtään samalla tavalla jännittynyt kuin edellisen kuukauden aikana. Minorista on tässä reilun kuukauden aikana tullut todella raskas (tai ainakin omasta mielestä) ja jopa melko vahva edestä, se tosin ei yhtään yllätä koska aina kevyemmän jakson jälkeen se koittaa päästä sieltä mistä aita on matalin. Nyt onkin kova työ edessä, että saadaan taas poika kevyeksi ja muutenkin treenirutiini takaisin. Onneksi on koko kesä aikaa :)

Kolmantena päivänä kävin yksin aamulla tallilla ja keskityinkin ratsastaessa erityisesti siihen, että apuihin reagoidaan nopeasti sekä siihen, että poni kantaa itse itsensä. Tehtiin vähän rankempi treeni suhteessa viime kuukauden kevyeen humputteluun. Tänään jatkettkiinkin sitten samalla linjalla, tosin hieman kevyemmin. Treenattiin käynnissä avotaivutuksia ja edelleen kiinnitin paljon huomiota siihen ettei Minor roikkuisi ohjalla. Vaatii kyllä taas hurjasti johdonmukaista ja pitkäjänteistä työskentelyä, mutta eiköhän se siitä ala taas toimimaan yhtä kivasti kuin ennenkin. Toki varmasti nämä helteet vähän tekevät ns. löysyyttä tai ainakin minusta siltä tuntuu. Oletteko te huomanneet että hevoset olisivat kesällä raskaampia ratsastaa tai hitaampia avuille?

Tämä postaus oli nyt tälläinen hyvin epämääräinen ja epäselkeä pläjäys, mutta pääpointtina olikin tulla kertomaan muuttuneesta tilanteesta. Saas nähdä vaikka blogi-innostuskin heräisi ja jaksaisin päivitellä useammin tännekin (ainakin ulkoasu pääsee piahkoin päivitykseen!) ;)