Saavuttiin paikalle hyvissä ajoin ja Minor mussuttelikin odotteluajan tyytyväisenä voikukkia. Ei tainnut edes tajuta, että pitäisi esiintyäkin. Muutaman kerran Minor muistutteli olevansa ori, kun vierestä kulki joukko shetlanninponeja. On se kyllä kumma, että nuo pienet ponit saavat ponin hormoonit hyrräämään, mutta muut eivät sitten kelpaakkaan (paitsi tietty vuonot). Onneksi Minor kuitenkin osoittautui helpoksi, vaikka vähän meteliä pitäisikin itsestään.
Ennen omaa vuoroamme otin muutaman harjoituspätkän, joka osoittautui todella hyväksi ideaksi. Minor oli nimittäin ensimmäisen ravipätkän aikana hieman eri mieltä suunnasta ja vauhdista, mutta eipä tehty asiasta isompaa numeroa. Kun itse esiintyminen koitti Minor innostui eikä sitten yhtäkkiä osannutkaan seisoa paikoillaan :D
Näyttelyasennossa seisominen oli niiiin hirmuisen vaikeaa! Toisaalta olisi se voinut huonomminkin mennä ja loppujen lopuksi poni kyllä kuunteli minua. Käynti oli omaan mieleeni vähän kiireistä, kun Minor oli niin täpinöissään, mutta parani loppua kohden. Myös kehässä ensimmäinen ravipätkä meinasi levitä käsiin, mutta ei kun ponille herätys siitä, että ihminen päättää suunnan ja show jatkui. Loppupätkät ravista sujuikin kivasti, ihan kaikkea en uskaltanut ponilta pyytää, ettei lähde lapasesta, mutta kyllä se ihan näpsäkästi ravaili.
Saatiin I-palkinto tuomarin kehujen saattelemana ja jäätiin odottelemaan BIS -kehää. Kauaa ei tarvinnut odotella, mutta BIS kehä sen sijaan tuntui kestävän ikuisuuden. Ensin talsittiin ympäriinsä kunnes saatiin erikoispalkinnot jaettua. Minor nappasikin hienosti näyttelyjen parhaat liikkeet palkinnon. Sitten jatkettiin kentällä tallustelua. Pikku hiljaa kentältä väheni porukkaa ja yllätyksekseni jäätiin kolmen parhaan joukkoon. Ja loppujen lopuksi Minor nappasi myös BIS I-palkinnon! Eli triplavoitto synttärisankarille!
Kyllä sai olla taas hirmuisen tyytyväinen Minorista, sen kanssa on vaan niin kiva lähteä kaikkialle :) Tosin ei olisi tarvinnut ihan niin isoa meteliä itsestään pitää, hupsu poika. Lisäksi kun oltiin lähdössä, Minor päätti että hän jää laiduntamaan eikä koppiin kävely tuntunut kiinnostavan. Pari kertaa kokeiltiin ja sen jälkeen mentiinkin ihan ongelmitta liina pyllyn taakse tekniikalla. Täytyypä vain jatkossakin muistaa napata liina matkaan kun lähdetään kisareissuille. Mutta kokonaisuudessaan todella palkitseva ja opettavainen päivä! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti