Perjantain treenailuja kuvien kera!

Hahaa! Sain sittenkin ratsastuskuvia sillä luokkalaiseni Riia lähti perjantaina kuvaamaan meitä. Kuvat on myös otettu Riian kameralla, koska minun kamerani ei tykkää oikein muista kuin minusta (ja minustakin vain silloin tällöin).




Treenailtiin kentällä ihan perusjuttuja eli siirtymisiä ympyrällä, sekä ravi-käynti että laukka-ravi, myös muutamia ravi-seis-ravi. Minor oli aavistuksen raskas, mutta aika taipuisa ja muutenkin mukava. Kuskille tuli hiki, mutta poni selvisi hikoilematta, joten ei hirmuisen raskasti menty. Sillä on loppujen lopuksi aika hyvä pohjakunto, vaikka nyt ollaankin menty jonkin aikaa aika kevyitä treenejä. Olen myös varmaan jo aikaisemmin hehkuttanut sitä, että poni on ollut pidempään jo tasaisen kiva, mutta pakko hehkuttaa lisää!







Se on nykyään niin helppo ja mukava ratsastaa, johtunee varmaan siitä että kohta kuitenkin vuosi ollaan työskennelty yhdessä. Minorista on tullut entistä herkempi ja sitä myötä myös todella kevyt ratsastaa. Jos jotain negatiivista ponista pitäisi keksiä, niin varmaankin se, että se saattaa edelleen silloin tällöin olla aluksi vahva edestä tai se, että jos kuski säheltää niin hevonenkin säheltää. Nyt varmaan se on karmiva ratsastaa seuraavalla kerralla, pitääpä koputtaa puuta!





Riia kävi perjantaina reippaamassa maastossa ja tänään lauantaina kävelyllä, ihanaa kun on mukavia luokkalaisia niin saa itsekkin joskus lomailla hyvillä mielin, eikä tarvitse stressata sitä, että ponille tulee vapaapäiviä! :) Itse olen menossa taas sunnuntaina, jolloin luvassa ainakin harjan leikkaus joka kasvaa iiiihan liian nopeasti! ps. olen kyllä aloittanut jo erikoispostauksen tekemistä, mutta voi kestää vielä tovi kunnes saan siitä julkaisukelpoisen.

Jälleen kerran pikakuulumisia

Kolmas viikko Ypäjällä on lähtenyt käyntiin ja tuntuu kuin koko ajan olisi hirveä kiire, vaikka varsinaisesti ei ole edes ollut rankkaa! Minorista ei ole yhtään uusia kuvia, jonka takia ei ole kiinnostanut kirjoittaa laisinkaan kuulumisia. Täytyy koittaa joku päivä ottaa edes muutama nassukuva, jotta saisi bloggailtua vähän paremmin - ratsastuskuvia ei näillä näkymin ole vieläkään tulossa.

Viime viikko oli talliviikko, joten poni sai ottaa hieman rennommin. Käytiin lähinnä maastoilemassa ja humputtelinpa yhtenä päivänä ilman satulaakin. Minor on ollut aika tasaisen hyvä, vapaapäivien jälkeen vähän jäykempi vasemmalle, mutta muuten oikein mukavan herkkä ja kevyt. Itse olen vielä aika toipilas, vaikken kipeä enää olekkaan, ja ratsastus on ihan hirmuisen rankkaa, mutta eiköhän se tästä pikkuhiljaa.

Mitäköhän muuta, hmm. No, kengityksessä käytiin ennen talliviikkoa. Muuten sujui hyvin, mutta ponille tuli naulanpisto oikeaan takajalkaan, josta ei onneksi aiheutunut mitään muuta kuin minulle hurjasti sydämentykytyksiä (Minorilla on joskus ollut juuri naulanpistosta aiheutunut kaviopaise). Mutta onneksi selvittiin säikähdyksellä! Muuten ollaan tosiaan elelty aika rennosti ja mukavasti, viihdytty hyvin jne. Koitan tosiaan joku päivä kuvailla poikaa, niin saataisiin edes jotenkin pidettyä tämä blogi hengissä.

Ypäjä kutsuu!

Pitkästä aikaa pientä päivitystä myös blogin puolelle. Nyt on lomat lusittu ja tänään olisikin aika palata Ypäjälle opiskelemaan, koulu tosin alkaa vasta huomenna. Minorkin on siis lomansa nyt viettänyt ja pikku hiljaa olisi taas tarkoitus päästä treenaamisen makuun. Itse olen ollut lähes koko loman vähemmän tai enemmän kipeänä, joten aluksi saadaan kyllä ottaa aika rauhasti. Tietenkin muutenkin oltaisiin aloitettu rauhassa kun poni on käytännössä seissyt kaksi viikkoa.

Pari kertaa kävin loman aikana Minoria moikkaamassa, toisella kerralla, viime perjantaina, jopa ratsastin vaikka yskä onkin vielä aika hirvittävä. Minor oli yllättävän hyvä siihen nähden ettei se ole mitään loman aikana tehnyt! Vähän se oli jäykkä vasemmalle, mutta kokonaisuudessaan kiva - vaikka ei me mitään kummempia tehtykkään.

Asiasta kukkaruukkuun, Minor on kotiutunut hyvin uuteen talliin. Ja minä rakastunut tallin kenttään! Kaiken positiivisen lisäksi on tietenkin myös jotain negatiivista, Minor nimittäin on ruvennut nirsoilemaan kivennäisten syömisessä. Ei toisaalta mitenkään outoa, sillä ei se ennenkään ole niitä innokkaasti syönyt ja nyt kun kivennäinen vaihtui mineral plussasta pelkkään mineraaliin (ns. hiekkakivennäinen) ei tunnu maistuvan ollenkaan. No pitääpä kehitellä joku kikka millä saadaan kivennäisetkin maistumaan, ei mitään sen vakavampaa onneksi. Nyt pitäisi vielä pakkailla viimehetken tavarat ja sitten nokka kohti Ypäjää!

Loppuravailua, kuskin jalka ja katse melkein oikeassa paikassa

Syksy tuo mukanaan ainakin nuhan

Oho! Teitä lukijoita on kertynyt jo huimat 200! Ihan uskomatonta. Mitään suurempia en nyt voi lupailla "palkinnoksi" tästä, mutta jos te haluatte kysellä niin teen mieluusti kysymyspostauksen. Ajattelin, että näin uudetkin lukijat pääsisivät helpommin mukaan ja muutenkin kysymyspostauksia on aina mukava tehdä :) Lisäksi olen toteuttamassa toisenkinlaisen erikoispostauksen, kunhan opiskelut taas jatkuvat.

Tällä hetkellä tilanne on siis se, että minulla on syysloma ja Minor viettää myös syyslomaa Ypäjällä. Loman kunniaksi sain flunssan ja nyt olen pari päivää sitä koittanut parannella. Pitää koputtaa puuta, mutta nyt tuntuu onneksi, että ollaan voiton puolella ja viikonloppuna olisikin tarkoitus käydä moikkaamassa ponia. Kuvat ovat muuten vikalta kerralta kun Solsikessa treenailtiin, tällöin myös äitini uskaltautui ensimmäistä kertaa hevosen selkään! Ja Minor oli kyllä super alkeisratsu :)

Mietiskelyä ja tulevan suunnittelua

Eilen oli vuorossa rentoa jumppailua ja palauttelua kisojen jälkeen. Jumppailtiin pitkälti käynnissä taka- ja etuosakäännöksillä ja poni oli melkoisen mukava. Vähän kireän oloinen, mutta muuten hyvä. Tänään olikin vuorossa ansaittu vapaa, vaikka olisi tuon varmasti voinut liikuttaakkin - sen verran touhukkaan näköisenä aina tapitti kun kuljin ohi (harjaamassa ja rapsuttelemassa kävin kuitenkin).

Pari päivää olen myös mietiskellyt menneitä kisoja. Sitä mikä meni hyvin ja missä on vielä petrattavaa. Nyt on hirveän hyvä fiilis ja intoa treenaamiseen sekä valmentautumiseen riittäisi vaikka kuinka! Mutta arvatkaapa onko mahdollisuuksia? Ei.

Viimeinen työssäoppimisviikko käynnistyi ja 8.9 pitäisi pakata poni koppiin ja ajella takaisin Ypäjälle. Koulu minulla jatkuu kuitenkin vasta 21. päivä, eikä minulla tietenkään ole mitään paikkaa Ypäjällä jossa voisin yöpyä. Eikä tule kuuloonkaan, että ajaisin 160km/pv hoitamaan ponia kahden viikon ajan. Argh! Eli vaihtoehdot: 1. nukun ponin karsinassa 2. poni saa kahden viikon loman jonka aikana käyn pari kertaa sitä moikkaamassa. Tietenkin todellisuudessa vaihtoehtoja on vain yksi ja se on vaihtoehto nro. 2.

Treenaus siis pysähtyy ja joudutaan "aloittamaan alusta". Taas. Mutta ei anneta sen nyt masentaa, sillä Ypäjällä pitäisi olla hyvät mahdollisuudet aloittaa kunnolla valmentautuminen ja sitä kautta päästä jossain kohtaa oikeasti kisaamaankin. Nyt nautitaan täällä hyvistä treenimahdollisuuksista ja treenaillaan rennosti keskenään mitä nyt tässä viikon aikana vielä keretään :)

Postauksen kuvista kiitos Suvi Tuomela!