Puomien yli syystakkia metsästäen

Tai itse asiassa ei enää; löydettiin Fridalle kiva syystakki, jottei joudu sateessa seisomaan (eikä sen tosin tarvitse mammuttikarvaakaan kasvattaa). Ostoslistalta tämän päivän osalta siis 145cm fullneck sadeloimi, semmoinen kiva ruskea (: Otan joskus kuvia.

Frida näyttää miten nostellaan jalkoja:


Se siitä shoppailusta ja tämän päivän muihin aiheisiin. Käytiin tänään vaan isolla kentällä hölköttelemässä (tai pikemminkin kaahailemassa) liinan päässä, juoksutusta ja puomeja siis.

Frida oli heti alkujaan hirveän säpäkkä ja reipas, mutta ei kuitenkaan mahdoton. Ravi ja käynti sujui molempiin suuntiin oikein kivasti, poni sai tosiaan pompotella myös kolmen puomin yli ja sekin sujui hienosti (: Laukkakin sujui oikein kivasti oikeaan kiekkaan, vasemmassa kiekassa kaikki oli turhan jänskää.


oishan se kiva jos joskus näyttäis tommosta ravia ratsastaessakin
Vasenkin kiekka sujui muuten hyvin, mutta adrenaliini alkoi kertyä siinä määrin ponin päähän (kaikkea piti kytätä), että alkoi peppu lentää ja vauhti kiihtyä. Niinpä pysäytin laukkakaahailun ja otin ponin hetkeksi viereeni rauhoittumaan.

Painoin sen päätä alas niskasta ja odottelin. Tämähän on ihan fakta, että hevosen aivoista erittyy rauhoittavia aineita kun sen pää on sään alapuolella (=hevonen rento) ja adrenaliiniä kun pää on sään yläpuolella (=hevonen valppaana). Niinpä niksi toimii, vaikka hevonen ei itse päätä laittaisikaan alas vaan se olisi pyydettävä.



Niinpä hetken seisoskelun jälkeen Frida oli ihan eri oloinen, paljon rennompi (: Otettiin vielä laukkaa ja ravia uusiksi, rauhallisimmin tuloksin. Loppukäynnitkin sujuivat ihan rauhallisissa merkeissä (:

Hienosti siis sujui tämän päivän rentoilut. Oma mieli vaan ei ole kovin rento; harmittaa kun sunnuntainen hieroja peruuntui. Mistäs nyt löydetään ponille hieroja? Eihän se enää käyttäydy kuten pari päivää sitten, mutta nyt on kuitenkin oikeasti tarkoitus tarkistuttaa ne lihakset ja siihen tarvitaan hierojaa... No eiköhän tämäkin homma onnistu.