2011/01/29

[59] Jännitystä elämään, ei?




Nuoren ponin kanssa eläminen on joskus rasittavaa, raskasta ja haastavaa, toisinaan kuitenkin on mukaviakin päiviä. Tällä hetkellä tuntuu, että Frida on tärkeintä minulle ja kaikki alkaa jälleen toimia. Mutta todellisuudessa, tahdonko "uhrata" elämäni ponille ja sen tukemiseen vai tahdonko elää omaa elämääni? Sitä en tiedä, vieläkin olo on epävarma. En osaa tehdä päätöstä vaikka kuinka pitäisi.

Käytiin Fridan kanssa tänään taluttelemassa maastossa noin kahden kilsan lenkki. Olen ylpeä ponista (: Vaikka se alkumatkalla pelleili ja tuijotteli kamalasti (ja jopa pelkäsi kahta paikoillaan olevaa punaista autoa), loppumatka sujui kuitenkin loistavasti. Heti kun lakkasin kiinnittämästä huomiota sen riekkumiseen, se tyytyi kulkemaan rauhallisesti vierellä. Autot, räikeät lastenrattaat, toiset hevoset eikä erittäin voimakas tuulikaan pelottanut. Frida jopa pysähtyi jälleen ilman narun kiristymistä (: Olin ihan hämmästynyt, etenkin siitä ettei pelännyt tuulta. Tuli taas vähän luottavaisempi olo ja alkoi tuntua siltä, että ehkä tämä ei ole ihan mahdotonta.

Tallille palattuamme heitin Fridalle sadeloimen selkään ja vein sen ulos syömään päiväheiniään. Se ei malttanut vaihteeksi seistä pesarissa, vaan koko ajan oli pakko kuopia - voi johtua siitä, ettei ole ollut vähään aikaan pesarissa. Ai niin heinistä puheen ollen, kuivaheinää tuotiin kerrankin ajallaan! Olen erittäin kiitollinen, ettei tarvitse taas rasittaa ponin vatsaa heinän vaihtelulla - kun ei kerran säilöä kestä.

Ainoa mikä tällä hetkellä huolettaa on tallin toiminta. Frida ei vaikuta voivan henkisesti kovinkaan hyvin, on kovin alakuloinen ja vähän vaisu. Olenkin miettinyt tähän syytä ja tuumaillut, josko kovasti pomottava tarhakaveri vaikuttaisi? Häätää Fridan aina heinäkasoilta pois ja saattaa hyökätä kimppuun jos haen tammaa sisään. Tästä syystä Frida onkin hakeutunut tarhan toiseen päähän ja kurottelee aidan toiselta puolelta oksia. Tarhassa kun ei kulje sähköt (eräs hevonen rikkoi sähköt) rikkoo Frida ohimennen aidan. Ei ole mihinkään karannut, mutta tallin omistaja on alkanut kuulemma hätistelemään tammaa pois sieltä. Tiedä mitä hänen "hätistelynsä" on, kun epäilee, että tuo käytös johtuisi Fridan kovapäisyydestä ja siitä ettei sitä ole vielä nöyryytetty. Jestas! Mielestäni hevosta ei kuulu nöyryyttää ja varsinkaan herkkäluontoista ponia, joka kyllä kunnioittaa ihmistä. Fridahan ei esimerkiksi ota heiniä sylistäni kun vien sille niitä karsinaan, vaan väistää pyynnöstäni ja odottaa kunnes annan luvan. Noo, saa nähdä mitä tuon kanssa tehdään, mutta sitä en hyväksy, että ponia "jurmutetaan" minun poissa ollessani.

2 kommenttia:

  1. Aika inhottavaa jos tommosia vihjailee tallinomistaja O__O Onneks itellä tallinpitäjä johon voi 100% luottaa niin ei joudu tommosia huolehtimaan.

    Toivottavasti sä jaksaisit Fridan kanssa jatkaa, onhan nuorten hevosten kanssa raskasta, mutta toisaalta kans niin palkitsevaa sit kun joku onnistuu! :--)

    VastaaPoista
  2. Jep, eikä itse asiassa edes minulle sanonut, vaan äidilleni. Mielestäni se, että hevonen kurkottelee aidan toisella puolella olevia oksia ei kerro millään tavalla hevosen kovapäisyydestä :o Toisaalta kertaalleenhan poni oli tallin omistajalta juossut päin porttia, jotenkin niin että omistaja oli satuttanut itsensä tms. Kertoi tämän minulle, mutta tiedostan tämän itsekkin ja johtuu tasan siitä, että Frida juoksee tarhakaveriaan karkuun kun se käy kimppuun. Pelottaa vain ajatella, kuinka se on ponia siinä tilanteessa kurittanut (pahimmassa tapauksessa läimäissyt) :s

    Noo, toivottavasti saataisiin toi asia kuntoon (vaikka sitten vaihtamalla tarhaa). Ettei sitten mun päätös jää sen varaan, toisaalta jos toi meno jatkuu ja päätän Fridan pitää niin sitten on kyllä pakko vaihtaa tallia...

    VastaaPoista