Tänään tehtiin Fridan kanssa perus juoksutustyöskentelyn lisäksi maastakäsin "luottamustehtäviä". Tamma toimi hienosti, juoksuttaessa vaikutti olevan vähän haluton (=jumissa?), mutta ei kuitenkaan pelleillyt. Ei välittänyt sen kummemmin lähellä kuuluvasta moottorin surinasta, lähistöllä kiljuvista lapsista kuin tuulestakaan. Sain taas aiheen olla ylpeä (: Lyhyen kä+ra juoksutuksen jälkeen oli vuorossa irtojuoksutus. Frida veteli jälleen korvat luimussa kiitopukkilaukkaa, mutta hetken kuluttua jaksoi jopa kuunnella minua. Hienosti laukkaili ympyrällä ja siirsi raviinkin pyynnöstä, jopa luoksetulot onnistuivat ongelmitta! Siinä tulee kyllä mahtava fiilis kun saa 400kg kuuntelemaan pienimpiäkin apujasi (: No kaikki ei kuitenkaan voi olla täydellistä ja välillä Fridan keskittyminen herpaantuikin ja se pysähtyi tuijottelemaan lähistöllä leikkiviä lapsia, pienellä herätyksellä kuitenkin tilanne oli jälleen hallinnassa. En irtojuoksuttanutkaan pidempään, jottei tamma kyllästy ja niinpä tehtiin loppuun vain lyhyet seuraamisharjoitukset käynti + ravi. Nekin alkavat sujua hyvin ja Frida on hiffannut myös peruutukset todella pienestä kosketuksesta (: Loppuun taluttelin tammaa riimussa tallin ympäri ja kentän vieressä olevalla pelottavalla tiellä, joka ei enää olekkaan niin pelottava. Ensi viikolle toivottavasti saadaan satula-auto, jotta päästäisiin taas selästäkäsin treenailemaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti