Tänään oli mahtava päivä! Koulussa oli ollut rankkaa ja tänään jopa kolmen kilometrin matka bussipysäkiltä oli tuntunut tuskalta, onnekseni Frida ei sentään temppuillut, vaan piristi päiväni kertaheitolla (: Päästyäni tallille se möllötteli tavalliseen tapaan Sulan kanssa tarhassa. En jaksanut alkuun siivota karsinaa, koska epäilin että ehtii tulla pimeä jos teen sen ennen ratsastusta ja en todellakaan halunnut ratsastaa pimeässä > Frida kun pelkää hirmuisesti piemää. Niinpä siis päätin hakea tamman suoraan pesariin ja aloittaa hoitamisen. Iloiseksi yllätyksekseni se seisoi tänään loistavasti paikoillaan, eikä temppuillut kertaakaan! En ole ikinä saanut sitä olemaan niin rauhallisesti hoidettaessa, kaikki siis alkoi ainakin hyvin :)
Kun sitten olin varustanut ponin ratsastuskuntoon talutin sen pihalle, olin päättänyt tänään kokeilla kävelyttää alkukäynnit maastossa ja jättää juoksutuksen pois. Täten lähdimme reippain askelin tepastelemaan eilen löydettyä maastopolkua. Frida kulki hieman kiireesti, mutta kuunteli kuitenkin minua hyvin ja uskon, että sen reippaus johtui tasan siitä, että poni oli innoissaan päästessään maastoon :) Hetken kuluttua palasimmekin jo kentälle ja minä kipusin selkään. Yllätykseksi poni seisoi paikoillaan, eikä yrittänyt karata. Jes! Sekin siis alkaa toivottavasti sujua. Aloitin ratsastuksen tuttuun tapaan volteilla ja taivutteluilta. Poni tuntui ihan kivalta, vaikkei kovin energinen ollutkaan.
Kuitenkin kun aloitimme raviverkan jokin meni vikaan. Frida kulki jälleen pää taivaissa ja kun se kerran pääsi säikähtämään jotain (kiihdyttämään ravissa vauhtia) ei se kuunnellut minua enää laisinkaan, edes käynnissä. Niinpä tulin alas ja riensin hakemaan gramaanit tallista. Gramaanien kanssa saatiin ponin keskittyminen takaisin minuun ja jopa ravi alkoi sujua paremmin. Eihän poni todellakaan hakenut muotoon, mutta liikkui kuitenkin rennosti eteen päin. Teimme ravissa paljon suunnan vaihdoksia ja isoja ympyröitä, vähitellen se tosiaan alkoi sujua yhä paremmin. Olen itseasiassa tyytyväinen jo siihen, että poni jaksaa keskittyä jo niin pitkään, että ravityöskentely on mahdollista! :)
Kun ravi alkoi Fridan kanssa sujua lisäsimme mukaan estelinjalla olevat puomit. Olin laskenut sarjaesteet alas ja tehnyt niistä "puomisarjan" (näin: --I-----I--I--). Frida tuli tehtävään joka kerta korvat höröllä ja jaksoi keskittyä loistavasti. Muutenkin puomijutut sujuivat hyvin :) Loppuun teimme vielä pohkeenväistöharjoituksia. Frida väisti jo loistavasti vasenta pohjetta, sen kanssa ei ollut enää mitään ongelmia. Tänään kokeilin myös ensimmäistä kertaa väistättää ponia oikeaan ja sekin sujui oletettua paremmin! Frida väisti aina pari askelta ja pysähtyi sitten, aivan kuiten alkuun vasenta pohjetta väistäessä. Ratsastuksen jälkeen molemmille jäi varmasti loistava fiilis, pitkään aikaan ei ole mennyt näin hyvin! Illalla viimeiseksi leikkasin vielä ponin harjaa, kun se oli jo ehtinyt kasvamaan niin hirmuisesti, nyt sekin on siis taas siistissä kunnossa :) Kuvat ovat eiliseltä, pahoittelut siitä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti