Rallimasiinan iloja (:

Frida on jatkanut hienoa linjaansa, kun olen itse koittanut pitää sillä välillä vähän rennompiakin juttuja. Suurimmat ahaa elämykset on koettu lähiaikoina juoksutuksessa ja käyntityöskentelyssä. Vihdoin ja viimein Frida tuntuu olevan valmis tekemään laukkaakin kunnolla liinassa. Sillä on ollut alusta asti kurja tapa riekkua liinassa kun sitä pyydetään laukkaan; luvassa on ollut pukitteluja, kiskomista ja itsenäisiä suunnanvaihtoja. Eli kaikkea muuta paitsi kunnioitusta ja kuuntelemista. Kyselinkin alkuun omistajalta, että paljonko sen kanssa on liinassa tehty töitä ja sain kylläkin vastaukseksi, että kyllä sitä on juoksutettu, mutta laukassa on usein pelleillyt.

Niinpä sitten laukkaa ei olla työstetty, se on toiminut vain energian purkamiseen. Sunnuntaista asti poni on kuitenkin ollut ihan super laukkassakin! Toki laukka on vielä yhtä kaahottamista ja pään viskomista, mutta minulle suurimman ilon tuotti se että Frida KUUNTELI minua. Nostaa laukan pyynnöstä ja samoin siirtyy raviin! Ihan uskomatonta, eikä edes lähde kiskomaan pois ympyrältä ((: Ollaankin tehty tässä pari päivää pikku pätkiä laukkaa liinassa ja hyvin on sujunut. Frida vaan tuppaa hikoamaan pienestäkin laukkailusta kun laukka on vielä niin raakaa ja se vaatii kuitenkin eritavalla lihaksia kuin esim. ravityöskentely. Mutta tosiaan, pikku hiljaa tuokin on alkanut sujua (:



Juoksutuksen lisäksi olen hieman ratsastellutkin ponia (: Kuitenkin olen pääsiäisenä koittanut pitää vähän rennompaa treeniä, kun oli tuossa loppuviikosta sen verran raskaat treenit + Frida alkoi tuntua siltä että tarvitsikin lihastenkin puolesta hieman kevyempää treeniä. (Jotta lihakset saavat levätä välillä oikein kunnolla). Maanantaina tosiaan viimeksi ratsastelin, silloinkin tosin vain käyntiä.

Ei kyllä jäänyt yhtään harmittamaan se, etten ravia ottanut. Frida oli nimittäin niiin mahtava käynnissä! Haki hienosti muotoon ja oli todella pehmeä ja yritti koko ajan parhaansa. Tajusin myös itse, että Fridalla pitää olla tosi pehmyt ohjastuntuma, mutta tasainen. Sillä jos jään pitämään vahvempaa ohjastuntumaa ei Frida myötää ollenkaan tai jää vähintäänkin todella jännittyneeksi (jolloin takapään aktiivisuus katoaa). Omassa ratsastuksessa on siis taas kehitettävää; pitää muistaa pitää pehmeä tuntuma! Oli kuitenkin todella hyvä tuokin huomata ja nyt jatketaankin hyvillä mielin taas ratsastustreenejäkin (: