[16] Meidän pieni eskarilainen :)

Tänään oli tarkoitus päästä treenaamaan gramaaneilla, mutta ne olivatkin käytössä ja täten tehtiin työskentelyä ilman gramaaneja. Juoksutus ponin kanssa sujui ihan hyvin, vähän pöhisi muttei sen kummempia. Ratsastaessa oli pörheänä, mutta kuunteli kuitenkin kivasti. Suusta Frida oli todella herkkä ja kulki pitkälläkin ohjalla matalassa muodossa. Hassua, yleensä Frida kun ei ole kovin herkkä suusta. No olin kuitenkin ihan tyytyväinen tähän ja annoin ponin kulkea suhteellisen pitkänä. Teimme tänään paljon pohkeenväistöjä toiseen suuntaan, sujui yllättävän hyvin :) Tuntuu siltä, että Frida alkaa jo oppia niitä, nyt kun vielä oppisi toiseenkin suuntaan.

[15] Harjoittelu tekee mestarin!

Hyrr... Ilma sen kuin kylmenee ja kylmenee, onneksi ponilla ei näytä olevan kylmä ja tuntuu siltä, että se alkaakin jo kasvattamaan talvikarvaansa :'D Tänään oli tarkoitus tehdä hieman kevyempi treeni, kun ollaan nyt pari viikkoa treenattu aika tiukasti koulua. Aloittelinkin jälleen rivakalla harjauksella ja sen jälkeen ponin varustuksella. Frida oli jälleen piehtaroinut mudassa ja ponin harjaamisessa oli tavallista enemmän työtä. Onneksi tamma kuitenkin seisoi nätisti paikoillaan ja malttoi odottaa siihen asti että pääsimme kentälle.
Tänäänkin aloitin juoksutuksella, mutta juoksutin vain n. 10 minuuttia, koska tamma kulki heti alkuunsa reippaasti ja kuunteli samalla hyvin. Tosiaan, kun alkuveryttely oli liinassa tehty kokosin kentälle hieman puomeja. Kannoin kaksi musta-keltaista puomia suhteellisen pitkän välimatkan päähän toisistaan, mutta kuitenkin niin, että ne vaikuttivat olevan kaksi puomia peräkkäin. Lisäksi kannoin pienemmän violetin puomin erilleen linjasta, jotta voisin työstää myös yhden puomin ylitystä. Lopulta pääsin ponin selkään ja aloitin työskentelyn. Frida oli edelleen hieman jäykkä oikeaan kierrokseen, mutta huomattavasti parempi mitä esimerkiksi eilen se oli. Muuten käyntityöskentely sujui kohtuullisen hyvin, vaikkakin kentällä pyöri seuranamme shettisratsukko. Ravissa Frida kulkee edelleen pää ylhäällä ja huonohkossa tasapainossa, mutta selvää parannusta ensimmäisiin ravipätkiin on kuitenkin. Nyt myös ympyrät ravissa onnistuvat hieman paremmin ja ehkäpä puomityöskentely auttaa meitä tasapainon hakemisessa.


Kun olin verkannut ponia hetken molempiin suuntiin aloitin puomityöskentelyn. Tulin aluksi yksittäisen puomin pariin kertaan käynnissä, Frida kulki jopa hieman laiskasti eikä ollut moksiskaan. Seuraavaksi siirsin tamman raviin ja lähestyin puomia ravissa. Frida katsoi sitä innoissaan, mutta kuunteli kuitenkin minua ja ylitti sen rauhallisessa temmossa. Jatkoin ravityöskentelyä vielä hetken hyvin tuloksin. Tamma ylitti puomin joka kerta halukkaasti ja innoissaan, kuitenkin rauhallisella temmolla - välillä se yritti kiemmurrella, mutta ei kuitenkaan koskaan kiertänyt puomia. Molemmat suunnat sujuivat siis ravissa hyvin. Tämän jälkeen otin vielä käynnissä kelta-mustat puomit pariin kertaan ja lopettelin ratsastuksen. Palkkioksi Frida sai jälleen namin ja lähdin loppukäynneiksi taluttelemaan tammaa maastoon. Kävelimme rauhalliseen tahtiin tallitien loppuun (n. 300m), Frida ei ottanut nokkiinsa edes vastaantulevasta autosta. Niinpä päätimme myös poiketa pienen metsäpellon laitamalla, jossa kasvaa vain pitkää heinää. Oli todella kaunis näky nähdä kuinka aurinko paistoi metsän läpi kullaten niityn, jonka poikki juoksi iso harmahtava rusakko. Fridakin näytti tyytyväiseltä saadessaan mutustella heinää pellon pientareella. Ehkäpä joku kerta päästään ratsastamaankin niitylle :)

[14] Lentävä lihapulla ♥

Kirpeä syksyinen tuuli ja auringon täytteinen ilma lämmitti mieltäni saapuessani tallille, toisaalta mahassani leijaili perhosia toivoessani ponin kulkevan nätisti. Minun ei kuitenkaan auttanut jännittää, vaan ryhtyä toimeen ripeästi, olimme nimittäin saapuneet tallille tavallista myöhempään ja kotona odotti vielä iso kasa läksyjä. Pian olin kuitenkin saanut haettua kuraisen tamman tarhasta ja aloitin harjausurakan. Frida seisoi jälleen nätisti pesarissa, vaikkakin se vieläkin kuopii kun kyllästyy seisomaan paikoillaan. Tavallista nopeammin olin saanut tamman varustettua ja itselläkin oli varusteet valmiina. Aikaisemmin tänään olin ostanut myös ponille uuden kouluhuovan, nyt on sitten kolme kouluhuopaa käytössä :) Tosiaan, kun olimme valmiit tepsuttelimme yhtä matkaa kentälle ja aloitin juoksutuksen. Frida kuunteli jälleen hyvin, otti kontaktia ja siirtyi raviin pienimmästä pyynnöstäni. Niinpä juoksutin tammaa vain pienen hetken ja kävin sitten taluttamassa sen pari kertaa maassa olevan puomin yli. Frida ei kummastellut yhtään puomia ja olin tähän tietenkin tyytyväinen, ehkäpä siitä tulee minulle vielä kunnon esteratsu!

Hetken taluttelun jälkeen viritin gramaanit ponin satulavyöhön ja kipusin sen selkään. Fridalla on vielä opittavaa paikallaan seisomisessa, mutta päivä päivältä sekin sujuu paremmin (: Tänään oli kuitenkin tarkoitus tehdä lyhyt koulutyöskentely pyöreässä muodossa, eilen kun se ei onnistunut. Aloitin jälleen lyhyellä käyntiverkalla, poni liikkui todella nätisti! Vaikkakin on edelleen oikeaan kierrokseen tahmea ja puskee oikeaa pohjettani vasten. Kun käynti sujui hyvin aloitin ravipätkien ottamisen. Frida kulki jälleen pää taivaissa ja koitti vältellä kuolainta, jatkoin kuitenkin ravin työstämistä kevyessä istunnassa. Vähitellen poni alkoi rentoutua ja myödätä hieman myös edestä. Tänään myös ympyrät ravissa sujuivat tavallista paremmin!

Jatkoin ravityöskentelyä keventäen, otimpa välillä harjoitusravissakin työskentelypätkiä. Lopulta Frida kulki suhteellisen rennosti ja keskittyi kovasti! Kerran sen keskittyminen pääsi herpaantumaan ja tamma singahti kentän toiselle puolelle, sain sen kuitenkin pian kiinni ja pienen rauhoittelun jälkeen jatkoimme työskentelyä ongelmitta. Loppuun ylitin vielä puomin selästäkäsin, ongelmitta! Teimmepä myös pari askelta pohkeenväistöä toiseen suuntaan :) Olen niin ylpeä ponista. Loppukäyntien jatkoksi kävin taluttamassa ponia tallitiellä ja poni ei ollut moksiskaan, ehkäpä pääsemme lähipäivinä myös maastoilemaan :D Nyt jatketaan treenausta monipuolisemmin, sekä puomien että maaston avustamana - ehkäpä päästään myös laukkaamaan! Toivottavasti nyt kaikki jatkuu näin hyvin, mitä on alkanut sujuakkin :)

[13] Koulutuuppausta, ainakin melkein!

Aurinko armas kuivas satehen! Niin ainakin täällä kävi ja eilisen pilvipeitosta ei ollut aamulla häivähdystäkään. Tästä iloisena lähdin jälleen suhteellisen aikaisin tallille nauttimaan raittiista ulkoilmasta. Ilma oli tosiaan mitä ihanin, vaikkakin tuuli oli melkoisen navakka, joka hieman mietitytti - mitäköhän Frida tuumaisi tuulesta. Sitä en kuitenkaan kauaa ehtinyt miettiä, kun saavuimme tallin pihaan ja suuntasin kuvailemaan poneja. Frida osaa olla huvittavan mustasukkainen kun koitan rapsuttaa välillä Sulaa :D Tänäänkin se luimisteli ja hätisteli issikkaneitosta luotani ja yritti samalla saada kaiken huomioni. Tästä huolimatta onnistuin nappaamaan pari rapsuttelukuvaa Sulasta ja Fridasta. Kun sitten kuvia oli räpsitty tarpeeksi talutin tamman pesariin. Harjaus sujui jälleen hyvin, samoin kuin varustaminen, niinpä kävelimme jo hetken kuluttua kentälle.


Aloitin jälleen juoksutuksella, joka sujui hyvin. Juoksutuksesta ei siis ole mitään kummempaa kerrottavaa, koska nykyään juoksutan ponia vain sen verran että sen lihakset lämpenevät. Tämän jälkeen kipusinkin selkään. Tarkoitus oli tehdä lyhyt treeni pyöreässä muodossa, gramaanien avustamana. Alku sujuikin ihan hyvin, poni haki muotoon tavalliseen tapaan. Oikeaan kierrokseen Frida oli kylläkin erittäin jäykkä, puski pohjetta vastaan ja taipui huonosti. Siihen koitetaankin keskittyä seuraavat pari päivää ja saada tamma taipumaan myös siihen suuntaan. No, en tällä kertaa jaksanut puuttua jäykkyyteen, koska tamma oli laiskahko eikä minulla ollut piiskaa mukana. Niinpä aloitin raviverryttelyn. Frida kulki jälleen pää taivaissa, mutta ei ehkä ihan niin paljon kuin tavallisesti. Pidempi työskentely olisi varmasti saanut aikaan tuloksia, mutta jo hetken kuluttua jouduimme antamaan gramaanit Tompalle (joka tarvitsi niitä enemmän). Hmph, loppuratsastus sujui miten sujui. Välillä tuli ihan kivoja ravipätkiä, mutta loppujen lopuksi olisin odottanut enemmän. Ihan hyvin siis kuitenkin meni ja tyytyväisin mielin lopeteltiin.


Taluttelin jälleen ponin pesariin ja riisuin varusteet, sekä harjasin tamman. Frida seisoi kuopimatta ja oli muutenkin nätisti :) Toivottavasti oppisi seisomaan yhtä nätisti myös ennen ratsastusta. Lopulta kun olin saanut tamman valmiiksi talutin sen tarhaan ja keräsin kiiruusti kamppeeni, meille nimittäin tuli kiire kun traktori oli tulossa tallille ja meidän automme oli tiellä. No huomenna ehdin ehkä putsailla varusteita ja tehdä muutenkin kaiken vähän huolellisemmin :D

[12] Kirahvi!

Tiesittekös sitä, että omistan kirahvin? Ettekö, no en kyllä minäkään :D
Tänään saavuin hieman ennen kahtatoista tallille, kuten useimmiten viikonloppuisin. Ilma oli kohtalaisen hyvä, mikä oli tietenkin iloinen yllätys. Hyvästä aamusta tyytyväisenä hain Fridan sisälle ja aloitin puunauksen. Poni oli yllättävän kurainen, mutta sen puunaamiseen meni yllättävän lyhyt aika. Kaiken kukkuraksi tamma seisoi lähes koko ajan nätisti, eikä koittanut kuopia laisinkaan. Pian olimmekin valmiit ja tepsuttelimme kentälle. Juoksutus sujui hyvin, Frida kuunteli minua molempiin suuntiin hyvin, vaikka olikin hieman laiskan oloinen.

Hetken kuluttua kipusinkin selkään ja aloitin käyntityöskentelyn. Frida oli tosiaan hieman tahmea ja olisin kaivannut ehkä raipankin. Lisäksi oma oikea jalkani on totaalisen jumissa ja nyt kun koitan antaa sillä pohkeita niin hommasta ei tule mitään :s Tästä syystä toinen kierros olikin ponille hieman hankala. Kesken ratsastuksen poni meinasi lähteä käsistä ja minä noudatin jälleen valmentajan neuvoja -> kipusin alas ja aloitin juoksutuksen. En tälläkään kertaa juoksuttanut paljoa, vain sen verran että poni jälleen kuunteli minua, kunnes kiipesin uudestaan selkään. Frida tuntui heti paljon paremmalta! Niinpä aloitin hetken kuluttua ravityöskentelyn. Poni oli jälleen kuin kirahvi... Ei kyllä voi johtua satulasta, koska juoksuttaessa myös ilman satulaa on kirahvina pää taivaissa, joten taitaa vain johtua siitä ettei osaa käyttää takapäätään oikein. No siitä jatketaan treenaamista. Loppujen lopuksi ravityöskentelykin sujui kohtuullisen hyvin ja lopettelin hetken kuluttu ratsastuksen. Frida oli todella väsynyt ratsastuksen jälkeen, eikä jaksanut edes kuopia yhtään pesarissa. Kun tamma oli hoidettu ja viety pihalle, vein hepoille heinät ja laitoin Fridan iltamuonat valmiiksi. Saa nähdä mitä se nyt sanoo, kun aloitetaan pikkuhiljaa ponyn syöttäminen.


Huomenna olisi sitten tarkoitus tehdä tiivis, mutta tehokas ratsastustyöskentely pyöreässä muodossa, mutta saas nähdä mitä siitä tulee :D Lisäksi lähipäivinä täytyisi käydä ostamassa toinen kouluhuopa. + tahdon Fridalle estepenkin!!! :D

[11] Uusi päivä uudella ilmeellä

Torstai. Tänään ei onnekseni satanut ja muutenkin kaikki vaikutti paremmalta. Toiveikkain mielin astelin talliin ja päätin kokeilla olla kometelematta tamman kuopimista niin hirveästi. Yllätyksekseni se auttoi, eikä Frida kuopinut läheskään yhtä paljon. Olin pakahtua onnesta kun hetkessä olimme valmiit ja poni seisoi edelleen rauhallisesti pesarissa. Hymyillen tallustelimme kentälle ja aloitimme juoksutuksen.

Juoksutus sujui tavalliseen tapaan kohtuullisen hyvin ja jo hetken kuluttua kipusin selkään. Frida oli tahmean oloinen, mutta kuitenkin kuunteli minua enemmän kuin yleensä. Lisäksi tamma vaikutti kovin väsyneeltä, joten otin vain lyhyen käyntiverkan ja sen jälkeen molempiin suuntiin ravit läpi. Ravi oli laiskaa, mutta eipähän ainakaan koittanut lähteä käsistä tai puskea lapa edellä. Parin ravikierroksen jälkeen siirsin tamman käyntiin ja koitin huvikseni tehdä pohkeenväistöä. Arvatkaapa mitä, Frida väisti kuin väistikin pohjettani sivulle! Eihän se ollut kuin muutama askel, mutta silti! Jestas olin sitten ylpeä ponista :) Tähän lopetettiin tänään ja taluttelin väsyneen tamman lepäämään karsinaan.

[10] Sataa sataa ropisee!

Aargh. Ensinnäkin pahoittelut siitä, kun en ole jaksanut kirjoittaa pariin päivään. Tällekkin on toki syynsä, mutta mitäpä sitä puolustelemaan, sanon vain, että tämä syksyn sateinen keli masentaa minua niin paljon etten oikein mitään jaksa tehdä :s Olempa huomannut, että ponikaan ei tahtoisi työskennellä vaan kenkuttelee vastaan.

No, toissapäivänä oli kuitenkin jälleen erittäin sateinen keli. Kenttällä lillui mutaliejua ainakin nilkkoihin saakka, ponikin oli saanut kaiken kukkuraksi kylmän vesisateen niskaansa. Mikäpä siinä, odottelin hetken toivoen, että sen paksuhko karvapeite kuivuisi hieman. Tajusin myös silloin, että verkkoloimi olisi oikeasti aivan loistova hankinta - fleecee ei nimittäin tuon ponin karvaa kuivata. Lopulta en enää jaksanut odottaa, toisaalta olihan poni kuivunut jo vähän, ja suuntasin Fridan kanssa kentälle. Juoksutus sujui alkuun ihan hyvin ja päätin jo hetken kuluttua kivuta tamman selkään. Mutta ehei, se vain lähti ravaamaan tohkeissaan. Tässä vaiheessa pysäytin ponin pettyneenä ja jatkoin juoksutusta. Frida alkoikin seuraavaksi riehua oikein kunnolla, pukitteli ja riuhtoi kuin hullu. No tulipa ainakin myös laukat molempiin suuntuun :) Kun poni sitten oli riehunut aikansa liinassa kipusin uudestaan selkään ja aloin työskennellä sen kanssa. Frida oli jäykkä ja tahmea, se ei toiminut läheskään niin hyvin mitä on välillä toiminut. Kokeilin ottaa myös ravipätkiä, mutta nekään eivät sujuneet. Mikään ei sujunut! Vihdoin kun sain ponin keskittymään edes hetkeksi päätin lopettaa puurtamisen. Fridalle jäi toivottavasti ratsastuksesta ihan ok fiilis ja tehtiin sen jälkeen vielä hieman seuraamisharjoituksia, jotka sujuivat hyvin :)

Eilen oli ponilla kengitys. Frida seisoi kohtuullisen hyvin käytävällä, itse asiassa pelkäsin että se riehuisi paljon enemmän. Kengittäjä lisäksi kehui Fridaa sen hyvistä kavioista ja hienosta käytöksestä :) Olin oikein ylpeä ponista ja päätin mennä kentälle tekemään vain hieman seuraamisharjoituksia. Frida ei kuitenkaan ollut tätä mieltä kun pääsimme kentälle. Se ei ottanut minuun minkäänlaista kontaktia ja niimpä päätin juoksuttaa sitä kevyesti. Frida ei kuitenkaan ollut tästäkään samaa mieltä vaan alkoi riehumaan liinassa. Se ryösti laukalle, kiskoi henkensä edestä ja pukitteli! Pysyin itse kuitenkin tyynenä, olihan parempi että se purki energiaansa liinassa kuin silloin kun olen selässä. Loppujen lopuksi tamma näytti hieman rauhoittuneen ja taluttelin sen sisälle. No toivottavasti tänään menee paremmin, nyt ilma näyttää ainakin ihan kivalta :3

[9] Körökörö kirkkoon, papin muorin penkkiin...

Kesken koulupäiväni sain viestin Sannalta. Ehdin jo siinä hetkessä säikähtää, että Fridalle on sattunut jotain vakavaa, mutta ei. Viestissä luki "Eläinlääkäri tulee tänään, ota mukaan rokotustodistus!" Mutta tämäpä ei sopinut laisinkaan tämän päivän suunnitelmiini, koska olin menossa suoraan koulusta tallille ja vielä bussilla. Niimpä kikkailujen jälkeen sain siirrettyä Fridan rokotusta myöhemmäksi (milloinkohan sitä saisi revittyä aikaa rokotukselle :3) ja tallustelin rauhallisin mielin kolmen kilometrin matkan bussipysäkiltä tallille. Aurinko paistoi ja ilma näytti vaihtuneen vihdoin lämpimämmäksi. Epäilemättä jo huomenna sataa, mutta olipa edes yksi kaunis ja kuiva päivä :) Tosiaan, kun sitten saavuin tallille, huomasin helpotuksekseni kentän kuivuneen lähes kokonaan! Tyytyväisenä ryhdyin siivoamaan ponin karsinaa ja sitten puunaamaan ponia. Tänään poni pelleili oikein olan takaa pesarissa, se ensinnäkin pyöri tyypillistä enemmän ja kaiken lisäksi kuopi hulluna lattiaa. Olisiko kellään neuvoa miten kuopimisen saa lopetettua?

Loppujen lopuksi sain ponin kuitenkin valmiiksi ja pääsimme aloittamaan treenit. Olin ajatellut, että tekisin tänään lyhyen juoksutuksen ja hieman tavallista pidemmän ratsastuksen. Juoksutus alkoihin ihan hyvin, Frida otti kohtuullisen hyvin kontaktia ja siirtymiset sujuivat hyvin. Tovin kuluttua päätin kivuta selkään innoissani. Harmikseni Frida oli erittäin jännittänyt ja tepasteli pää taivaissa pörheänä. Hetken koitin taivutella ponia ja saada sitä rentoutumaan, mutta kun tämä ei onnistunut kipusin alas selästä ja aloitin juoksutuksen uudestaan. Tällä kertaa Frida päätti hieman riehua, itse asiassa minä olin erittäin tyytyväinen, että tamma riehui liinan päässä eikä silloin kun olin selässä. Niinpä jatkoin juoksutusta, kunnes suurimmat pöhinät olivat pöhisty. Tämän jälkeen kipusin uudelleen ponin selkään ja toivoin parasta. Edelleenkin Frida oli jännittyneen oloinen ja sen huomiota oli vaikea saada tehtävään, kuitenkaan se ei enää kulkenut pää taivaissa. Lämmittelin tammaa jälleen tekemällä paljon suunnanvaihtoja, voltteja ja kaarevia uria. Tästä huolimatta Frida koitti satunnaisesti lähteä raviin ja sen keskittyminen oli selkeästi enemmän kaikessa muussa kuin itse tehtävässä. Lisäksi se kuunteli erittäin huonosti oikeaa pohjettani, joka varmasti johtuu siitä että oma jalkani on kamalan jumissa.

Alku vaikeuksista huolimatta päätin tänään kokeilla ottaa pari ravipätkää. Frida horjahteli raviin hieman tasapainottomasti, mutta onnekseni juoksi eteen päin halukkaasti ja innokkaasti. Tyytyväisenä päätin kokeilla ensimmäistä kertaa työskentelyä ravissa. Painaessani pohkeet hellästi tamman kylkiin ja pyytäessäni sitä jäämään ympyrälle, oli se alkuun sitä mieltä, että 'en todellakaan suostu!' Hetkessä se kuitenkin suostui ravaamaan pääty-ympyrää. Tasapaino oli olematon ja poni kompastelikin pariin kertaan omiin jalkoihinsa, tästä huolimatta tuntui mahtavalta kun se ei lähtenyt käsistä! Vähitellen istuin alas harjoitusraviin ja aloin työstää ravia volteilla ja suunnanvaihdoilla. Tajusin juuri silloin, että ponilla on ehkä maailman ihanin ravi istua - se ei pomputa yhtään! Frida lisäksi jaksoi keskittyä yllättävän hyvin, vaikkei oikeaan muotoon itseään hakenutkaan. Teimme noin 5min. kevyen työskentelyn molempiin suuntiin ja lopetimme tältä päivältä siihen. Minulle ja toivottavasti myös ponille jäi hyvä mieli :) Loppukäynnit poni sai olla vapaana ja seurata minua - hyvin toimi! Huomenna toivottavasti voidaan jatkaa ravityöskentelyä.

[8] Mutamonsterin seikkailut

Mutainen keli jatkuu, kenttä ja tarha ovat täynnä mutavelliä, onneksi taivaalla sentään köllöttelee satunnaisesti kirkkaan keltainen aurinko. Niinpä minä saan jatkaa Fridan jalkojen pesua ja tänäänkin aloitettiin pesuoperaatiolla. Onnekseni tamma jaksaa nykyään seistä paikoillaan kun pesen sen jalat ja harjauskin pesarissa onnistuu kohtuullisen hyvin, mitä nyt kamalasti kuopii jaloillaa. Tänään oli tarkoitus kokeilla ratsastusta ja kun olin sitten saanut kaikki varusteet päälle sekä ponille, että itselleni talutin sen kentälle. Kenttä oli aivan yhtä märkä kuin eilenkin, ellei märempikin ja harmikseni tänään Frida olikin sitä mieltä, ettei se halua juosta mutavellissä. Päätin kuitenkin, että poni täytyy tästä huolimatta juoksuttaa ennen ratsastusta - kuten valmentaja oli neuvonut. Juoksutus alkoi siis kehnoissa merkeissä. Poni koitti toivottomana ängetä syliini, kun minä hätystelin sitä ympyrälle. Plääh... Lopulta Frida tajusi, ettei muuta vaihtoehtoa nyt ollut ja tyytyi kohtaloonsa. Tämän jälkeen tamma alkoi kuunnella loistavasti, se otti eilistäkin paremmin kontaktia minuun ja siirtymiset sujuivat jopa ilman raippaa! :) Tänään tein juoksutuksen aikana myös paljon suunnanvaihtoja, jotka nekin ilmeisesti auttoivat siihen, että tamma jaksoi keskittyä. Juoksutus sujui siis loistavasti, alun ongelmista huolimatta.

Tallin pihalla oli aikamoinen vilinä kun kipusin Fridan selkään. Sanna oli lähdössä viemään Jättiä maneesitallille, koska se muuttaa sinne talveksi. Lisäksi Sannan mies ja hänen kaverinsa korjasivat tallin ovea. Koitin kuitenkin ajatella, että vilinä ei häiritse meitä ja aloitin ratsastuksen normaaliin tapaan. Pian huomasin, että olin itse kovin jännittynyt - reilu viikko viimeisestä ratsastuskerrasta ja muutenkin jännittävä tilanne eivät tehneet hyvää kankeille raajoilleni. Ihmeekseni Frida ei ottanut nokkiinsa huonosta asennostani vaan kulki suhteellisen hyvin. Epäilen, että tammaa häiritsi ennemminkin kentän vesilammikot ja sen takia se puski lapa edellä volteilla ja muutenkin oli tahmea pohjeavuille. Vaikka Frida toimikin ihan kohtuullisen hyvin, tuntui minusta siltä, että sekin oli kamalan kankea ja sen keskittyminen herpaantui lähes koko ajan, niinpä tein tänään vain lyhyen verkan molempiin suuntiin käynnissä ja talutin ponin sitten talliin. Toivottovasti huomenna päästään työskentelemään myös ravissa ja poni on vähän herkempi :) (enkä minä jännitä kaikkia paikkoja, kuin mikäkin aloittelija).


Ratsastuksen jälkeen talutin mudan peittämän ponin pesariin ja aloitin pesuoperaation, joka sujui jälleen loistavasti. Mutaa oli roiskunut pitkin ponin mahaa ja jalkoja ja siinä kuluikin tovi ponia pestessä. Pesun jälkeen päästin tyytyväisen ponin syömään päiväheiniään tarhaan. Tänään koin myös ihanan havahduksen kun tajusin, kuinka olenkaan jo kiintynyt Fridaan ja kuinka tärkeä se onkaan minulle ♥ Toivottavasti saan kokea sen kanssa vielä monen monta loistavaa hetkeä!

[7] Unelmaponi

Vihdoin takaisin Tampereelle! Lapin reissu oli rankka ja antoisa kokemus, mutta kyllä minulle ehtikin kamala ikävä Frida -neitosta tulla. Tänään onneksi pääsinkin tallille ja sain kuulla myös hieman ponin kuulumisia. Lisäksi törsäilin rahojani kaikkeen turhaan roinaan -> ostin ponille pintelipatjat ja itselleni liivin, ratsastushousut, poolon, paitoja sekä hupparin. No, kai sitä joskus voi vähän törsäillä rahaa, että näyttäisi tallillakin joskus edustavalta :D

Tänään siis näin ponia pitkästä aikaa ja oli kyllä ihana kokemus! Frida oli kuulemma ollut viikon aikana sekä mahdoton riehuja, että unelmaponi, onneksi kuitenkin kaikki oli ilmeisesti sujunut ihan hyvin ja ilman suurempia ongelmia, tai ainakin siltä vaikutti tänään. Ilma tallilla oli onnekseni suhteellisen aurinkoinen, vaikka Tampereen puolella satoi kaatamalla, mutta maa oli möys Ruutanassa kärsinyt koko viikon kestäneistä sateista ja tarha oli täynnä upottavaa mutavelliä. Niinpä talutin Fridan suoraan pesariin ja pesin alkutöikseni tamman kuraiset jalat. Ihme kyllä, Frida ei tänään pyörinyt yhtään kun huuhtelin jalkoja ja käyttäytyi harjatessakin oikein mallikelpoisesti eikä yrittänyt pomoilla. Kun sitten olin puunaillut ponin paksua karvapeitettä tarpeeksi ja saanut sen muutenkin edustuskuntoon, pujotin kuolaimet sen suuhun ja tepsuttelimme kentälle.

Kenttäkin lillui mutavelliä ja juoksutus vaikutti mahdottomalta tehtävältä. Päätin kuitenkin yrittää ja päästin ponia pidemmälle liinalle. Yllätyksekseni poni kulki rentona, ei säpsynyt mitään, saatikka välittänyt mutalammikoista. Jatkoin silti kontaktiharjoituksia, mitkä sujuivat loistavasti. Myös siirtymiset olivat onnistuneita ja poni jopa ravasi rentona. Ainoa mikä aiheutti pientä tappelua oli mutalammikot ravin kohdalla, Frida kun ei olisi halunnut ravata syvässä mudassa (jonka ymmärrän täysin) ja muutenkin oli siirtymisissä vielä hieman tahmeutta. No niiden kanssa sitten jatketaan. Juoksutuksen jälkeen meitä molempia peitti märkä kurakerros, naureskellen talutin ponin takaisin pesariin ja ryhdyin pesemään suurimpia mutalänttejä pois. Tämän jälkeen mentiin vielä ulos poseeraamaan ja saatiin ihan kivoja kuviakin :) Oli siis mahtava päivä ja lopultakin alkaa tuntua, että poni oikeasti luottaa muhun - edes vähän. Näistä merkeistä on hyvä jatkaa huomisella ratsastuksella! Loppuun vielä rakenntekuvan tyyppinen kuva ponista (Frida ei suostunut seisomaan paikallaan ja kuvan ottaminen oli mahdottomuus :D)

Lappi kutsuu!

Ilmoittelen näin lyhyen teksin avulla, että olen huomenna aamulla lähdössä viikoksi Lappiin ja tältä ajalta ei tietenkään tule päivittelyjä. Fridalla käy pari tyttöä liikuttamassa sitä ja toivottavasti kaikki sujuu hyvin, Lapin reissun jälkeen palaillaan normaaliin tahtiin bloggauksessakin :)

[6] Kumipallo!

Hei Lukijat! Eilinen oli meille molemmille hieman rankempi päivä eikä kuviakaan tullut otettua, joten siltä päivältä ei tullut tekstiä - pahoitteluni siitä. No voin kuitenkin lyhyesti kertoa, mitä on tapahtunut. Keskiviikkona ponilla oli tosiaan vapaata ja torstaina kun menin sitä liikuttamaan oli se jälleen ihan mahdoton. Tuntuu, ettei ponilla voi pitää päivääkään vapaata tai se alkaa riehua ja pelkäämään kaikkea. Huoh. Torstai siis käytettiin juoksuttamiseen ja kaiken kummallisen pelkäämiseen. Lisäksi pääsin köpsöttelemään Tompalla, kun sitä piti kevyesti liikuttaa eikä tallilta löytynyt muita vapaaehtoisia. No tänään kuitenkin meni Fridankin kanssa jo paremmin :) Päästyäni tallille siivoilin kaikessa rauhassa karsinan ja muutenkin tallin käytävän yms. Tämän jälkeen päätin mennä kuvailemaan poneja, oma kyyti takaisin kun oli tulossa vasta lähemmäs yhdeksää illalla. Ponit olivat tänään hieman helpompia kuvattavia, mutta aina tuntuu, että ne änkeävät kamalan lähelle kameraa ja että Frida on kauhean mustasukkainen kun koitan rapsuttaa aina välillä Sulaakin :D No ihan kivoja kuvia sain räpsittyä molemmista ja enköhän minäkin tässä ajan kanssa kehity.

Kun olin sitten hakenut yllättävän kuraisen ponin sisälle ja saanut täytettyä tarhan vesiämpärin ryhdyin harjausurakkaan. Fridakin meinasi kyllästyä kesken kaiken, kun karvaa vain tuntui lähtevän lisää ja lisää. Karvanlähtö siis meneillään, toivottavasti poni ei kuitenkaan ihan vielä talvikarvaa kasvata :s Muuten harjaus sujui jälleen ihan hyvin ja pian olimmekin päässeet jo kentälle. Ensimmäiseen suuntaan juoksutus sujui hyvin, Frida otti paljon kontaktia eikä säpsynyt. Olin todella tyytyväinen poniin, joka eilen oli ollut ihan mahdoton. Harmikseni toinen suunta kuitenkin tuotti ongelmia. Ensinnäkin naapurissa alettiin ajamaan nurmikkoa ja ponin keskittyminen herpaantui ensimmäisen kerran, toinen häiritsevä seikka oli läheistä tietä tölttäävät issikat. Frida sai kunnon sätkyt ja veteli pukkilaukkaa kumipallona ympyrällä. Siinä oli totisesti pitelemistä ja kun lopulta poni hidastui käyntiin pysähdyttiin hetkeksi rauhoittumaan. Lopulta poni osasi rauhoittua juoksutuksessa ja päätin kivuta selkään.

Yllätyksekseni poni oli aivan unelma selästäkäsin! Se kuunteli jokaista apuani ja oli etenkin edestä tosi kiva (: Frida hakeutui jopa hieman muotoon ja polki takaa hyvin. Jälleen tein todella paljon voltteja ja suunnanvaihtoja, näin saatiin poni pysymään käsissä ja kuuntelemaan. Olisin voinut vaikka heti kiittää ponia ja hypätä alas selästä, sen verran mahtavalta se tuntui. Päätin kuitenkin ottaa myös lyhyitä ravipätkiä, jotka nekin sujuivat hyvin. Ravissa tosin ponilla ei ole voimaa työskennellä "oikeinpäin" ja pätkätkin pidän vielä todella lyhyinä. Aaaa, tää tyttö on tyytyväinen poniinsa! :) Kumpa se alkaiskin toimia aina tolleen selästäkäsin. Otettiin siis tänään ihan lyhyt työskentely ja palattiin sitten takaisin talliin. Jälleen kerran poni sai valtavat määrät herkkuja (omenoita) ja pusuja, tyytyväisenä se jäikin lepäilemään karsinaansa. Saa nähdä miten huomenna menee :)


Tähän loppuun haluan kuulla teidän muiden mielipiteet ponin lihavuudesta, onko se yhtään laihtunut? Ensimmäisessä kuvassa olen koeratsastamassa ponia, toinen kuva on vajaan kuukauden päästä siitä - poni on juuri tullut minulle ja kolmas kuva on nyt pari päivää sitten otettu, poni on ollut minulla kohta kuukauden. Lihaksia ei ole vielä edes treenattua, aikanaan sitten.

[5] Hörökorvia ja kontaktia

Yön aikana oli tapahtunut ihme! Frida ja Sula tulivat toimeen tänään loistavasti, ponit jopa rapsuttelivat toisiaan. Eilen Frida vielä juoksenteli tummaa ponia karkuun ja koitti vältellä sitä kaikin keinoin. Eiväthän ne toki mitään ylimpiä ystävyksiä vielä ole, mutta arvatkaapa vain meinasinko pakahtua onnesta kun näin neitoset kyhnyttämässä toisiansa :) Kuviakin tuli räpsittyä kaksikon puuhasteluista ja niitä toivottavasti saadaan tulevaisuudessa lisääkin. Tallille saavuttuani tilanne oli siis se, että neitokaiset rapsuttelivat toisiaan tyytyväisenä ja minä tallustelin tarhaan suu ammollani. Tämän jälkeen ryhdyin iloisesti siivoamaan karsinaa yms. lisäilemään vesiä, odotellen samalla että kenttä vapautuisi.

Haettuani Fridan tarhasta, jäi Sula hörisemään sen perään. Tämä päivä on oikeasti ollut ihan kummallinen, miten kahdesta ponista voi tulla näin nopeasti kavereita? Fridakin vaikutti kaipaavan Sulan seuraan kun vein sen sisälle ja ryhdyin laittamaan sitä kuntoon. No tuosta pienestä levottomuudesta huolimatta poni käyttäytyi taas erittäin asiallisesti, oon ylpeä ponista ♥ Ei yrityksiä syömisestä, eikä kuopimisesta. Ainoa minkä kanssa tänään tapeltiin hetkinen oli kaviot. Etukaviot, jotka nousevat normaalisti äänikäskystä, eivät meinanneet nousta, takakavioista puhumattakaan :> Poni peruutteli ja käänteli peppuaan oikein olan takaa, kunnes kerran huomautin tästä ärähtämällä, johan taas oli kunnioitus siinäkin asiasssa ja jalatkin nousivat nätisti. Lisäksi suitsien kanssa on aina ollut vähän ongelmia, mutta niistä selviää usein huomattavasti helpommin. Eli tänään oli tämänkin seikan puolesta loistopäivä :) Lopulta kun olimme valmiit, tallustelimme yhtämatkaa kentälle.

Aloitimme jälleen työskentelyn juoksutuksella. Pitäisi muuten joskus pyytää joku kuvaamaan vähän videomateriaaliakin ponista, saisitte nähdä minkälaiset liikkeet kirsikka(/liha)pallerolla on :D Lisäksi tulisi vähän näihin kuviinkin vaihtelua... No kuitenkin, poni oli tänään erityisen reipas ja huomiota sai pyytää alkuun aika useinkin. Harjoitellaan siis pitämään kontakti minussa ja liikkumaan nätisti ympyrällä :) Hetken kuluttua kun kontakti sujui käynnissä siirryttiin raviharjoitteluun. Hyvin sujui siinäkin pienien huomauttelujen jälkeen, raviinkin lähti hieman paremmin kuin eilen. Toiseen suuntaan oli ravissa hieman ongelmia, kun poni luuli että saisi hypätä esteen, eikä jaksanut ottaa niin hyvin kontaktia. Kerran tuli säpsähdyskin, mutta kokonaisuudessa olen erittäin tyytyväinen. Hieno palleroinen :) Juoksutuksen jälkeen siirryttiin ratsastukseen. Ratsastaessa poni oli ihan super! Toimi heti aivan loistavasti, kaikki avut oli läpi ja edestä oli tosi kivan tuntuinen. Ainoa mistä miinusta antaisin, oli ehkä hieman turha pöhiseminen ja paljon sai kyllä tehdä juttuja, että pysyi poni käsissä - mutta kivasti meni! Vähän otettiin ravipätkiäkin ihan hyvällä menestyksellä (vaikka ponia ei olisi kyllä kiinnostanut hidastaa ollenkaan) ja hyvillä mielillä lopetettiin tämäkin treeni.

Jäin vielä ratsastuksen jälkeen pitkäksi aikaa tallille, kun kyyti tuli vasta myöhään illalla. Ehdin siis siivota ponin kaapin, laittaa harjapakin järjestykseen ja muutenkin järjestellä tavarat paikoilleen. Lisäksi lellittelin ponin piloille ja leikkasin ensimmäistä kertaa Fridan harjan. Neiti ei tykännyt ollenkaan kun talutin sen kesken iltaruokien pesariin ja muutenkaan ei olisi malttanut seistä paikoillaan. Olen kuitenkin itse tyytyväinen ponin harjaan, eihän siitä täydellinen tullut, mutta ihan ok ekaksi leikkauksekseni :) Tässä vielä joku huono kuva uudesta tukasta!

[4] Esityskelpoinen yksilö

Tänään piti ponilla olla vapaapäivä, mutta päätin kuitenkin aamulla lähteä tallille suhteellisen hyvän sään johdosta. Osittain syynä oli myös se, että täytyi näyttää kaverilleni mitä ponille tulee päälle kun sitä liikutetaan yms. tulevaa viikkoa varten, jolloin olen poissa. Pääsin tallille joskus yhdentoista aikoihin ja odotellessani kaveria kuvailin Sulaa ja Fridaa hetken tarhassa. Ponit eivät tosin olleet kuvaustuulella ja kuvista tuli mitä tuli... Tajusin muuten tänään, että ponin liikakiloista on varmasti tippunut ainakin se 10kg - ei se ainakaan näytä yhtään niin pallolta mitä oli silloin kun kävin sitä kokeilemassa! No kuitenkin, kun kaverini saapui niin näytin ensin missä tavarat ovat ja siivottiin sitten ponin karsina. Kun kaikki "tallihommat" oli tehty käytiin hakemassa Frida sisälle ja ruvettiin harjailemaan sitä.

Olin jo valmistautunut siihen, että se näyttäisi kaikki huonot tapansa ja antaisi oikein loistavan ensivaikutelman, mutta ei! Poni käyttäytyi kuin unelma, seisoi nätisti harjatessa ja kaviotkin nousi ongelmitta. Ei oikeastaan missään ollut ongelmia, ei edes pientä poneilua mitä se toisinaan saattaa tehdä. Mitä nyt poni koittaa aina syödä minut, mutta ei onneksi kavereitani :D Toisaalta nyt en voi olla neuvomassa jos ongelmia sitten tuleekin, eli sinäänsä tuo loistokäytös ei välttämättä ollut juuri tällä kerralla mikään hyvä idea.

Pian olimmekin valmiit ja talutimme varustetun ponin kentälle. Tässä vaiheessa tajusimme, että juoksutuspiiska jäi tietenkin kotiin ja virittelimme raipasta ja paalinarusta "juoksutuspiiskan". Pystyin ainoastaan toivomaan, että se vakuuttaa Fridan, mutta arvatkaapa vain :D Juoksutus kuitenkin sujui oletettua paremmin, opit oikeasti taisivat mennä perille ja poni toimi jopa kaverillani! Toisaalta tuntui kyllä siltä, että piiska ei oikein vakuuttanut tammaa ja se olisi minä hetkenä hyvänsä voinut ruveta temppuilemaan. Kyllähän poni tekee vielä sitä, että koittaa puskea lapa edellä pois ympyrältä, mutta tätäkin koitetaan kitkeä ajan kanssa pois ja se johtuu kyllä etupäässä esteestä joka on tavallaan ympyrän tiellä ja täten häiritsee Fridan näkökenttää. Lisäksi poni keksi tänään säpsähtää kerran jotain ja muutenkin sillä oli virtaa melkoisen paljon kaahottaa. Kai se kuitenkin ihan hyvin käyttäytyi :D Ainakin minusta tuntui siltä, eikä se koittanut karata kertaakaan käsistä.


Itse juoksutus siis sujui hyvin ja poni oli kuulolla. Aluksi käyntiin siirtyminen ja pysähdykset olivat tahmeita, mutta loppua kohden nekin paranivat. Lisää vain varmuutta molemmille niin eiköhän se siitä (ja sitten kun saadaan uskottavampi piiska niin raviinkin voi varmasti lähteä heti!). Fridan kanssa siis jatketaan kontaktiharjoituksia liinassa ja pikkuhiljaa siitä sitten edetään. Juoksutuksen jälkeen otettiin ponilta kamat pois ja päästettiin se sitten syömään tarhaan päiväheiniä. Eli ihan kiva peruspäivä tänään :) Loppuun vielä kuva kirsikkapallosta tarhailemassa.

[3] Pukkikone vai onko sittenkään...

Valmennus, valkku, opettaja. Mitä se sitten tarkoittaakaan? Tarkoittaako se sitä, että joku istuu huutelemassa kentän laidalla mitä sinun tulisi tehdä ja milloin teet väärin ja milloin oikein? Vai tarkoittaako se sitä, että joku oikeasti on kiinnostunut auttamaan sinua sekä ponia ja kertomaan mitä ongelmatilanteissa pitäisi tehdä? Sitä minä en osaa sanoa, mutta sen voin kertoa, että itse koen jälkimmäisen paljon hyödyllisemmäksi. Kyllähän minä osaan päättää mitä tunnilla teen, mutta sitä en oikeasti voi tietää miten kannattaisi tehdä ja miksi. Juuri näistä syitstä meillä oli tänään ensimmäinen valmennus ponin kanssa. Valmentajanamme toimi Karoliina Mönkkönen "Tallikamu" ja minä ainakin olin kovin tyytyväinen :)

Aloitimme valmennuksen juoksuttamalla ponia. Olin todella tyytyväinen kun joku vihdoin opetti minut oikeasti juoksuttamaan! Ratsastuskoulussa kun ei ole tullut opittua juoksutusta ja itse olen sitten opetellut sen, joten miettikääpä siitä vain kuinka taidokas olen :D Alkuun meno oli kyllä karun näköistä kun poni pisti hanttiin ja pukitteli sekä kiskoi kuin hullu. Tilanne näytti välillä ihan mahdottomalta, mutta lopulta poni oikeasti alkoi kulkea. Se selkeästi ymmärsi, ettei sillä nyt ollut sanan valtaa ja että oikeasti näin tehdään. Nyt on molemmilla varmempi olo juoksutuksen suhteen ja varsinaista työskentelyä jatketaankin sen parissa, niin kuin Karoliina neuvoi.

Kun Frida lopulta toimi juoksutuksessa oli minun aika kiivetä selkään. Luottavaisin mielin kuuntelin Karoliinan neuvoja ja ponikin pysyi paikallaan minun kivutessa selkään. Tällä kerralla tärkeintä oli vain tehdä tehokkaasti perusratsastus ja lopettaa heti kun poni kulkee hyvin. Tätäkin jatketaan kunnes Frida saa kärsivällisyyttä ja kuntoa. Aloittelimme käynnissä taivutteluilla, kiemurilla urilla ja ympyröillä. Suuntaa piti vaihdella paljon, ettei poni herpaannu ja singahda käsistä. Hyvin tamma liikkuikin! Ei yhtää pukkia, eikä yritystä lähteä käsistä. Hetken käyntityöskentelyn jälkeen aloimme ottamaan lyhyitä ravipätkiä. Ravissa keskityttiin asettamaan ponia hieman sisään, ettei se puske lava edellä - mitä on paljon tehnyt. Toimi tosi kivasti Karoliinan neuvojen avulla, tuntui hienolta saada poni oikeasti kuuntelemaan. Eihän meno hienolta varmasti näyttänyt, mutta hyvältä se tuntui. Niimpä lopetettiin siihen ja taluttelin loppukäynnit. Karoliinan kanssa sitten vielä juteltiin Fridasta yms. ja sain myös hieman kotiläksyä. Minun pitää miettiä miksi harrastan ratsastusta, eli sitä siis miettimään!

[2] Uusi kaveriko...?

Maanantai... Päivä oli meille molemmille jännittävä monessakin mielessä, tai ainakin siten minä asiat koin. Tänään oli nimittäin tarkoitus pistää Frida yhteen Sula nimisen issikkatamman kanssa. Toivoin vain parasta kun ajoimme tuttua tallitietä hiljakseltaan. Tallille päästyämme minä ja Sanna, tallin omistaja, päästimme ponit vapaaksi kentälle ja jäimme seuraamaan tapahtumia. Fridaa kiinnosti huomattavasti paljon enemmän kentän laidalla kasvava heinä, kuin uusi kaveri, mutta lopulta saatiin ponit tutustumaan toisiinsa. Alkuun kaikki näyttikin sujuvan hyvin, tammat haistelivat toisiaam yms. Yhtäkkiä Frida kuitenkin päätti työntää päänsä Sulan mahan alle, aivan kuin olisi vain haistellut, mutta samalla puraisikin tamma raukkaa! Siitä syntyikin pieni kohtaus kun kirsikkapallo sai turpiinsa ja Sula suuttui uudelle kaverilleen oikein kunnolla. Hetken kuluttua tilanne kuitenkin näytti rauhoittuneen ja ponit nautiskelivat kentän reunojen antimista. No oppipahan Frida ainakin sen verran, ettei noin vain mennä pureskelemaan toisia hevosia, etenkään itseään vanhempia! :D

Kun tammat olivat rauhoittuneet haimme ne Sannan kanssa pois kentältä ja minä ryhdyin puunaamaan tammaa kuntoon. Samalla paikalle pöllähtivät Sulan omistajat ja lähtivät ratsastamaan. Niimpä jäin rauhoittelemaan kirsikkapalloa ja odottelemaan kentän vapautumista, Fridan kanssa kun ei aina voi ryhmässä mennä. Kun kenttä sitten oli vapaa juoksuttelin alkuun tammaa ja ratsastin sitten ihan pienen hetken. Neiti oli ihan ok, ottaen huomioon mitä se on ollut :)

Voisinpa muuten kertoa teille tähän väliin pienen pätkän meidän lyhyestä taivaleesta. Fridan kanssa elo ei nimittäin ole ollut pelkkää ruusuilla tanssimista, se on jo näin lyhyessä ajassa koetellut hermojani! Tamma on poneillut, koittanut pomottaa ja kaikkea muutakin mahdollista. Lisäksi se on jaksanut pelätä yhä uudestaan ja uudestaan kentällä yhtä nurkkaa jne. Tosiaan, pohjimmiltaan kiltti tamma osaa olla myös vaikea. Ratsastaessa on suurimpia ongelmia olleet pukittelu ja käsistä ryöstäytyminen, lisäksi kunnioituksen puute on ollut aika iso ongelma. Toivottavasti näihin kuitenkin saadaan apua ja niistä päästään yli! Tässä vaiheessa tuntuu jo pahimmat poneilut olevan ohitse. Loppuun vielä kuva Sula -neitosesta :)