Niin se joskus menee, että välillä menee hirmu hyvin ja välillä sitten hirmu huonosti. Ja meillä tuntuu, että tämä vaihtelu on aika radikaalia - ihan kuin vuoristorata; yhtäkkiä ylös pilviin ja sieltä hirveää vauhtia maan pinnalle.
Tänään oli taas semmoinen päivä, joka herätti pilvilinnoista maan pinnalle. En tänään juoksuttanut Fridaa alkuun, vaikka eilen oli vapaata (koitan nimittäin hieman vähentää juoksuttamista). Lisäksi laitoin ponille pintelit jalkaan, mutta nehän olivatkin sitten ihan hirveät ja varmasti suurin osa pelleilystä johtuivat niistä.
Heti alkujaan Frida oli "dynamiittiä pepun alla", mutta pysyi ihme kyllä käsissä. Laitoin sen heti oikein kunnolla töihin ja se liikkuikin oikein hienosti (: Taivuteltiin volteillä, ympyröillä ja loivalla kiemuralla. Pakko sanoa, että Frida oli todella "magee" ratsastaa, vaikkakin harvinaisen kuuma. Tehtiin myös väistöjä molempiin suuntiin ja nekin sujuivat loistavasti. Vähän väliä kuitenkin Fridan oli pakko heitellä takapäätään (potkia ilmaa), koska pintelit olivat niin ärsyttävät ja kaiken lisäksi paarmat olivat ihanasti lisääntyneet ja nyt niitä on ihan hirveästi... Pinteleitähän Fridalla on ollut ennenkin, mutta en sitten tiedä - tänään ne kyllä aiheuttivat pienelle ponille maailman kaatumisen.
Käyntijuttujen jälkeen otettiin pari kiekkaa kevyttä ravia molempiin suuntiin, ennen kuin aloitettiin kolmikaarinen harjoitusravissa. Okei, Frida oli kokonaisuudessaan ihan mahtava, vaikka miinuksia löytyi tavallista enemmän. Se oli hanskassa, haki työskentelymuotoon ja liikkui eteen (: Toisaalta takapään viskominen, kuumuminen ja kauhea kiljuminen olivat aika ärsyttäviä piirteitä (ja olihan se ärsyttävää kun poni yhtäkkiä pomppi laukkaa paikoillaan, mutta itse lähinnä tälle naureskelin - oli niin huvittavaa kun poni oli niin reipas/"kuuma" ja tarjosi laukkaa ilman, että edes pyysin). Olen kuitenkin tyytyväinen siitä, että olen löytänyt itsestäni sen rohkeuden etten enää yhtään pelkää Fridan käytöstä, vaan tiedän sen "temput" ja osaan jopa nauraa niille. Uskalsin ratsastaa sitä ja niinpä se myös näytti hienoa puolta itsestään, ainakin välillä.
Taisin kuitenkin odottaa siltä (taas vaihteeksi...) liikaa ja prässätä ponia, jolloin se lopullisesti kilahti. Kun oltiin tehty jonkun aikaa kolmikaarista otettiin vielä uralla harjoitusravia, jonka jälkeen siirryttiin käyntiin. En tiedä mikä kilahti, mutta jotain tapahtui yhdessä kulmassa: Frida alkoi ihan hullun lailla peruuttamaan ja ottamaan ristiaskelia. Se ei suostunut liikkumaan eteen päin, pöhisi vain ja pyöri kentällä takaperin. Välillä se sattui pysähtymäänkin, mutta aloitti tällöin hurjan kuopimisen.
Itse totesin tässä vaiheessa, että istun vain hiljaa ja odotan kunnes se rauhottuu edes muutamaksi sekunniksi ja tulen sitten alas. No kyllähän se lopulta rauhoittui ja suostui seisomaan pari sekunttia, niin että pääsin alas. Tässä vaiheessa kyllä minullakin kilahti. Kun on kaikkensa yrittänyt, mutta mikään ei auta! Tämä taitaakin olla minun tämän hetken suurin ongelma; yritän liikaa ja silloin asiat eivät onnistu. Niinpä otinkin taivoitteeksi saada omat hermot hallintaan ja olla yrittämättä liikaa Fridan kanssa, en aseta turhia vaatimuksia.
Tulin siis alas ponin selästä ja kiskoin pintelit siltä veks. Sen jälkeen hengähdin hetken jos toisenkin ja kipusin takaisin selkään. Ajattelen aina, että on hyvä käydä vielä selässä, jotta molemmille jää hyvä fiilis. Täten taivuttelin vielä hetken käynnissä, otin pari ravipätkää ja kävelin loppukäynnit, hieman paremmalla mielellä. Toki harmitti, sillä poni oli ollut alkuun ihan ok, vaikka olihan se pörheä jne. Mutta sitten yritin liikaa ja siinä vaiheessa kaikki meni pieleen. No toivottavasti nyt opin oikeasti "lopettamaan ajoissa" (lopettamaan yli yrittämisen / prässäämisen) ja voidaan ottaa vähän rennommin.
Onneksi voin kelailla nämä asiat äitini kanssa läpi, jolloin tajuan omat virheeni ja osaan alkaa korjata niitä. Sillä ongelmahan on usein miten siellä satulan päällä, kuten tässäkin tapauksessa. Peliin vähän joustavuutta ja rentoutta, niin eiköhän se siitä (: Huomenna onkin kengitys ja taluttelen varmaan vähän ponia, kun tänään hikosi niin hurjasti. Sitten loppuviikko rennosti ja lauantain valmennuksen jälkeen (+ sunnuntai kävelypäivä) saa poni viettää kahden viikon kesäloman (: (ellen innostu menemään tallille)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti