Haastetta peliin

Tänään tuuppailtiin Friidan kanssa hieman koulua, kun ei ollut edes niin hirmuisen kuumakaan. Aloitettiin yksinkertaisesti taivuttelemalla ja tekemällä pysähdyksiä käynnissä. Frida oli ihan ok, vaikkakin tuntui ettei sitä kiinnostanut tippaakaan mitä siltä pyysin. Sen sijaan tiellä kulkevat ihmiset (ja kaikki muukin liikkuva) olivat erittäin mielenkiintoisia, jopa jännittäviä.

Aikamme taivuteltua Frida alkoi kuunnella hieman paremmin ja pysähdyksetkin sujuivat paremmin. Niinpä siirryttiin ravaamaan kevyttä ravia. Aluksi tuntui ettei tästä tulisi mitään; poni kaahotti kaula jännittyneenä tuijotellen tielle. No en kuitenkaan luovuttanut, vaan aloin pehmeästi taivutella isoilla ympyröillä ja pian Frida onneksi pehmenikin ja suostui kulkemaan oikein mukavasti. Tämän jälkeen pidettiin pieni hengähdystauko, ennen kuin aloitettiin varsinainen tehtävä.



Tänään treenaattiin pohkeenväistöä käynnissä, joka sujui ihan loistavasti! Etenkin oikeeseen kiekkaan Frida oli oikein kiva, väisti oikeasti pelkästä painoavusta (: Toki ristiaskeleet ovat vielä pieniä, mutta tärkeintä on nyt että Frida tajuaa idean. Vasempaan kiekkaan väistöt eivät sujuneet niin hyvin, takapää jää aina hieman turhan paljon jälkeen. Mutta eiköhän tämänki ala sujua kun treenataan (:

Vasempia väistöjä tehdessä Frida keksi säikähtää jotain isoa raksahdusta ja oli sen jälkeen ihan pörheänä. Siirryttiin kuitenkin parin väistökerran jälkeen harjoitusraviin ja alettiin työstämään sitä. Yllätyksekseni Frida jopa pisti hanttiin ympyrätaivutteluissa ja pukitti pariin kertaan. Tämä toisaalta johtui siitä, että pelottava tie oli juuri sen kohdan vieressä josta piti kääntyä ympyrälle. Päätin kuitenkin, että nyt ei lannistuta ja napsautin poni pari kertaa raipalla ja ratsastin reippaasti eteen. Onnekseni Frida päättikin sitten luovuttaa ja kuunteli tämän jälkeen apujani oikein kivasti.



Vaikka Frida oli hirmuisen pörheänä ja tuntui kuin olisi tikittävällä pommilla ratsastanut, se liikkui oikein muikeasti ja oli koko ajan hallinnassa (; Se polki kerrankin kunnolla allensa ja muutenkin tarjosi nättiä ravia. Tehtiin paljon siirtymisiä ja ympyröitä, joiden avulla tamma pikku hiljaa rentoutui ja parani entisestään loppua kohden. Lopussa sitä pystyi jopa ottamaan tavallista enemmän kiinni ja ratsastamaan tavallista korkeammassa muodossa. Olen aika ylpeä ponista, vaikka se pörhistelikin ((: Teki hyvää molemmille; minä uskallauduin ratsastamaan Fridaa myös silloin kun se pöhisee ja on haastavampi ratsastaa ja Frida tajusi, etten minä mene ihan lukkoon jos se jotain pelkää, toisin sanoen se voi luottaa muhun enemmän.



Treenin jälkeen pesaisin jälleen kerran ponin, joka oli hienosti. Jonka jälkeen heitettiin mömmöt eteen ja myrkyttelin Fridan, sitten vain laitumelle mässäilemään (: Huomenna koitetaan ottaa vähän rennommin kun tuli tänään molemmille kauhea hikikin (;